Vitsit, jos voisi kuvitella täydellisen lauantain, niin se olisi just tällainen kuin tänään on ollut. Aamulla herättiin vasta ysin maissa, kymmenen tunnin yöunien jälkeen. Pitkä ja rauhallinen aamupala, joka sisälsi terveellisiä pannareita. Reipas reilun tunnin lenkki ihan tajuttoman kauniissa kevätilmassa. Kaupassa käyntiä mummun kanssa. Siivoilua. Kaupungilla shoppailua mun pikkuisten shoppailukamujen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että nuo tytsyt on ihan parhaassa iässä just nyt. Veikkaanpa, että nuoremmasta tulee näyttelijä (hän on linssilude…tsekatkaa snäppi ;D). Löydettiin kaikille vähän vaatteita ja käytiin jätskillä. Käveltiin käsi kädessä kolmistaan ja hassuteltiin. Kaupunkireissu kulminoitui elämysretkeen bussin kyydissä. Mietin, että liian usein sitä tulee turvattua autoon. Miksiköhän? Bussilla kun pääsee just kivasti kaupungille, ilman stressiä mistään parkkipaikoista ja -maksuista.
Kotiin tultuamme korkkasimme grillikauden. Kutsuimme äippäliinin syömään ja nyt hurraamme porukalla Tapparan voittoon. Pian ehkä joutuu ottamaan jälkkäriksi vähän jätskiä kahvin kanssa. Illalla sitten scrabble-turnausta ja leffailtaa. Voiskohan sitä elää ikuisesti lauantaissa? 🙂
ja terkkuja tunturin juurelta! Toivottavasti teidän pääsiäinen sujuu mukavasti suklaamunia syöden 🙂 Ekaa kertaa pariin vuoteen mäkin olen innostunut mämmistä ja Mignoneista. Viime yönä saavuttiin Pyhälle puoli yhden maissa ja tänään on ollut pikkuisen matkaväsymystä ilmassa. Silti viisi tuntia viihdyttiin mäessä. Eilen ei ollut ruuhkasta tietoakaan tuolla meidän suosikkireitillä eli Veteli-Vimpeli-Kaustinen-Ylivieska akselilla. Vasta Oulusta Kemiin ajettaessa sai ajaa vähän letkassa. Ajokelikin oli ko. osuudella aikas karmiva. Onneksi tuo mies on ehkä maailman paras ja turvallisin kuski.
Tänä aamuna ennen mäkeen menemistä laitoin uuniin lampaanpaistin. Siellä se köllötteli liki kahdeksan tuntia ja mummu oli päkäpään vahtina. Tein nyhtölampaan (mulla oli karitsaa, mutta jotenkin tuo lammas -sana sopii tähän yhteyteen paremmin ;)) Nigellan ohjeilla. Tykkään muuten noista Nigella Lawsonin resepteistä – ei turhaa kikkailua ja takuuvarmasti hyvä lopputulos!
NYHTÖLAMMAS
n. 1 kg karitsan/lampaanpaistia 4 salottisipulia puolitettuna (ei kuorittuna) 6 valkosipulin kynttä 3 porkkanaa kuorittuna ja pilkottuna maldon suolaa puoli litraa vettä 1 pieni kourallinen tuoretta minttua puolikas granaattiomena
-ota karitsa huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen kuin alat valmistamaan sitä
-ruskista karitsan pinta valurautapadassa
-siirrä karitsa odottelemaan uunia sivuun ja ota kasviksiin pinta valurautapadassa
-lisää pataan puoli litraa vettä, ripaus suolaa ja anna kiehua
-lisää reilusti suolaa lihan pintaan (mikäli ei ole valmiiksi suolattu)
-laita pataan kansi ja paista lammasta uunissa 150 asteessa noin 6-8 tuntia
-revi karitsa/lammas haarukalla mureaksi ja nosta tarjoilulautaselle
-sekoita joukkoon tuoretta minttua ja granaattiomenan siemeniä
*****************************************
Me syötiin tämän herkun kanssa paahdettua ja voideltua paesano-leipää sekä mintulla höystettyä tsatsikia. Lasi punaviiniä ja voin sanoa, että nyt on valmista kauraa yöunille. Tällä kertaa fredagsmys-ruoka oli sellainen, mitä ei ihan tuosta noin hutaista menemään työpäivän jälkeen, mutta hei – tämänhän voi laittaa sinne uuniin ennen töihin lähtöä perjantaiaamuna 🙂
me ollaan tuota pikaa tsekkaamassa itseämme ulos hotellista, joten laitan nopsaa teille kuvia meidän ehkä elämyksellisimmästä ruokakokemuksesta tällä reissulla. Koska kyseessä oli aikaistettu 10 vuotishääpäiväreissu, niin haluttiin yhtenä iltana syödä vähän paremmin. Ravintolaksi valikoitui kovasti Tripadvisorissakin kehuja saanut hotellimme japanilainen Nampu-ravintola. Eikä muuten ole saanut kehuja turhaan. Uuh ja aah. Mikähän siinä on, että mun viime vuosien parhaimmat ruokakokemukset liippaavat kovin Japani-Korea akselille? 🙂
En ollutkaan aiemmin syönyt teppanyakia, mutta koska mies sitä on niin kovin kehunut, niin pakkohan mun oli kokeilla. Sosiaalinen ruokatapahtuma, jossa kokki kokkaa kuumalla levyllä silmien edessä ruoan. Meillä sattui pöytään ihania pariskuntia Australiasta. Siinä vaihdettiin kengurukuulumiset Putinin kuulumisiin (miksiköhän yhdisti Vladimirin Suomeen…). Lapset ottivat kanaa ja riisiä, jonka kanat tuo meidän masterchef paistoi levyllä ennen kuin alkoi tekemään meidän ruokia. Hyvin onnistuu pikkuisiltakin jo puikoilla syöminen. Eipä ainakaan hotki ruokia 😉 Viihdyttävä ruokakokemus, se taitaa kuvata teppanyakia myös. Lisäksi mä kyllä pidin tuosta, että istuttiin ison uun muotoisen pöydän ääressä vieraiden ihmisten kanssa. Small talkia pääsi treenaan pitkästä aikaa.
Tofusalaattia alkuun, vihanneksia, ankan maksaa, päärynää, sisäfilettä, paistettua riisiä, misokeittoa ja mitä vielä. Neljää eri kastiketta, jälkkäri joka vei kielen mennessään. Tahtoo lisää! Jos jollakulla on vinkata, mistä Suomesta saa teppanyakia tällä tavalla tehtynä, niin saa kertoa tuolla kommenttiboksin puolella. Hintaahan tällä oli paikalliseen hintatasoon verrattuna suhteellisen paljon. Nampussa oli neljä menua mistä valita ja me valitsimme sellaisen, joka sisälsi yhdeksän eri ruokalajia. Siihen nähden hinta (noin 40 euroa) ei ollut lainkaan paha!
Jep, nyt teppanyakit taakse ja kohti nakkikastiketta ja keitettyjä perunamuusia 😉
Mitä teille kuuluu? Jotensakin tuntuu, että sitä on menty taas tukka putkella ja tietynlaisessa sumussa viimeiset pari viikkoa. Mutta kahdesta en tingi. Toinen on bloggaaminen ja toinen on hyvä ruoka 😀 Nakkikastikkeet, perunamuusit, makaronilaatikot sun muut kotiruoat on ihania. Mutta samaa palettia kun pyörittää viikosta toiseen, niin jossain vaiheessa alkaa himpun verran tympimään. Senpäs takia ajattelin näin ensi alkuun kerran viikkoon alkaa tekemään arkiruokaa, jota ei Marian keittiössä ole aiemmin nähty. Viime viikollahan tein sitä ex tempore -keittoa, josta tulikin ihan meidän perheen hitti.
Sen sijaan, että edellispäivän broileririisiannoksen riisistä tekisi paistettua riisiä tai riisijauhelihamössöä, kannattaa siitä tehdä esimerkiksi korealaista bibimbappia. Söin tuota herkkua ekan kerran Helsingissä järjestetyssä blogitapahtumassa ja jäin koukkuun. Nettailin silloin tietoa ja tulin tulokseen, että sehän menee mitä loistavimmin arkiruoasta. Alle riisiä ja päälle mitä jääkaapista löytyy. Helppoa ja hyvää! Tosin itse kurvasin kaupan kautta hakemassa naudan ulkofilettä täydentämään vihannesten osuutta, joten sen verran joutui tuota ”mitä jääkaapista löytyy” -sääntöä rikkomaan. Naudan ulkofilettä sen takia, että eilen keittiön laatikkoa siivotessani löysin Santa Marian Korean BBQ bulgogimaustepussin ja pitihän se päästä käyttämään. Resepti saattaa näyttää pitkältä ja aikaa vievältä, mutta trust me – ei sitä ole 🙂
BIBIMBAP
keitettyä puuroriisiä
Naudanlihabulgogi 500 g naudan ulkofilettä ohuina siivuina 1 pss Santa Maria Korean BBQ Bulgogi maustetta 1 rkl seesamiöljyä 1 rkl vettä
-sekoita maustepussi, öljy ja vesi
-sekoita lihat marinadiin ja anna tekeytyä noin 20 minuuttia
-paista lihat nopeasti pannulla kypsäksi
kiinankaalia tai salaattia pinaattia porkkanaa valkosipulia
-kuullota raastettua valkosipulia öljyssä ja lisää kasvikset
(jos haluat kauniimman bibimbapin niin paista kasvikset erikseen)
-kuulota kasviksia muutama minuutti (saa jäädä al denteksi)
Oi namul kurkut (alkuperäinen ohje täältä)
puolikas kurkku 1 tl sokeria 2 tl riisiviinietikkaa 2 tl suolaa 1 tl chilijauhetta
-siivuta kurkku ohueksi (juustohöylällä)
-marinadin ainekset kurkkujen sekaan ja anna tekeytyä ainakin puoli tuntia.
Bibimbap-kastike 2 tl riisiviinietikkaa 2 tl seesamiöljyä 2 tl sokeria 1 tl seesaminsiemeniä 2 rkl vettä 1 rkl sriracha-kastiketta
-sekoita ainekset keskenään ja lisää vettä, mikäli liian tulista.
KOKOAMINEN: aseta riisi lautaselle/kulhoon ja kokoa päälle kasvikset ja bulgogi. Paista päälle vielä yksi kananmuna/annos keltuaista rikkomatta. Loppujen lopuksi sekoita kaikki ainekset (kyllä, myös se valuva keltuainen), lisää kastiketta ja nauti!
*************************************************
Ja voihan namskis! Riisiä ei muuten kannata sitten suolata, sillä kun annoksen sekoitaa sörsselssöniksi, niin tuo lihamauste ja kastike tuo just tarpeeksi suolaa annokseen. Ja jos ei tykkää tuosta hieman valuvasta keltuaisesta, niin toki voi paistaa munan vähän kiinteämmäksikin. Kastikkeeseen laitetaan usein (ulkomaalaisten ohjeiden mukaan) chilitahnaa, mutta mä korvasin sen srirachalla. Taas eletään sitä vaihetta elämästä, että srirachaa voisi lurauttaa joka ruokaan 🙂
Nyt varastoon goretex-lenkkareiden etsimiseen…tuntuu että juoksujalkaa vipattaisi, mutta ei tuolla ihan tavan juoksukengillä kyllä pysty juoksemaan. Sohjoa on nilkkoihin asti. Se on joko tai kuulkaas 😀
Miettikää, jos tuo kaikki katolle ropiseva vesi tulisi lumena ;D Huh, taitaa olla toiveajattelua! Ajattelin antaa vinkin tulevaa fredagsmys-ruokaa varten jo nyt, sillä huomenna allekirjoittaneen myyssit kuluu työkavereiden kanssa. Mennään syömään ja sitten olisi tarkoitus mennä kuuntelemaan the one and only Michael Monroeta. Muu porukka siis ainakin menee, itse arvon vielä tuon korvani kanssa, että menenkö vai enkö. Lääkäri kyllä sanoi, että on ok, jos laitan korvatulpat. Joten tekisi ihan hyvää päästä tuulettumaan.
Pitsaperjantaihan on vakiintunut käsite, mutta ei sitä pitsaa aina jaksa. Piirakkaperjantai pelastaa tilanteen 🙂 Kuvat ovat itse asiassa maanantailta, mutta tulin tulokseen että ihan yhtä hyvin tämä olisi toiminut fredagsmysruokana. Hyvää ja helppoa iltaruokaa arkeen ja viikonloppuun. Piirakkamaanantain piirakkana ei toiminut ihan tavallinen suolainen piirakka vaan tuollainen kermainen kanapiirakka. Kööpenhaminassa söimme alkupalaksi pitkästä, pitkästä aikaa filled patty with chickeniä ja ai vitsit! Ihan oman pään ohjeella teimme maanantai-illan vastaavan version täällä kotona. Lohturuokaa parhaimmillaan!
-sulata torttutaikinalevyt ja vuoraa niillä voidellun uunivuoan pohja ja reunat
-paista pannulla kanat, sienet ja sipuli ja lisää juusto + kerma
-lisää mausteet ja anna porista hieman
-mausta lopuksi suolalla
-kaada taikinan päälle vuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 30-35 minuuttia.
**************************************
Kiitos ihanat tsempeistänne eiliseen postaukseen, palaan niihin vielä ajan kanssa. Kyllä mä nyt niin ajattelin, että kun tästä lääkekuurista pääsen eroon niin mitään ylimääräistä en heppoisin perustein ala kroppaani änkeämään. Tänä aamuna sairaalalle ajaessani oma kehoni oli taas sitä mieltä, että tuo pienempi kortisonimäärä ei riitä. Veti psyykkeen hetkeksi sinne, missä sen ei kuulu olla (kuuluu kuulemma asiaan tämän lääkkeen kanssa ja mua ihan kauhistuttaa, sillä mitkään mielialanvaihtelut eivät ole todellakaan tuttuja). Mutta en piru vie anna periksi. Se helpottaa, kun tietää, mistä nuo kamalat sivu/vierotusoireet johtuvat. Pikkuhiljaa lääkemäärää pienentäen ja samalla toki muistaen sen, että tämä vierottamisprosessi on aika kova esimerkiksi sydämelle. Eli lepoa. Mut sitä ennen vähän siivousta ja harrastuskuskailuja 😉
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
HELLUREI
