keskiviikko 01. joulukuun 2021

Jouluherkkuja & kuusen kynttilöitä

MOIKKAMOI!

Voi kuulkaa, se on jännä juttu, miten sitä joskus koki päänvaivaa tästä pimeästä kaudesta (tai lähinnä siitä, että työpäivien jälkeen on pimeää) ja valokuvaamisesta. Voi kun silloinkin olisi ajatellut, että näillä mennään. Tunnelmalliset hämäränhyssyiset kuvat ovat ihan ok. Ikä on tuonut mukanaan lempeyttä ja armollisuutta.

Laitettiin sunnuntaina joulukuusi pystyyn ja vaikka joulu on monella kuusen muodossakin aikaistunut, niin silti tuo aiheuttaa ihmetystä. Mä olen sitä mieltä, että kukin aloittakoon joulun vieton ja joulun odotuksen silloin, kun itsestä tuntuu hyvältä. Ei silloin, kun se on muille ok :)

Meillä on tässä kolmisen viikkoa aikaa nauttia joulusta omassa kodissa. Ajateltiin tehdä se täysin rinnoin. Eka mietin, että ei kai vielä kaiveta nissejä ja nasseja esille, mutta miehen ”Miksikäs ei?” -kysymys kolhati. Miksipäs ei. Tämä joulun alla fiilistely on ihan parasta. Aamulla töihin lähtee astetta leppoisampi ja rennompi minä. Kiitos kuusen kynttilöiden loisteessa juodun aamukahvin.

Eilen vietettiin tyttöjen iltaa, tehtiin joulumakeisia ja katsottiin Koko Suomi leipoo -joulujaksoja. Tänään joulumakeisien syöminen jatkuu joululeffan ohella. Netflixin Poika nimeltä Joulu -leffaa on kovin kehuttu!

Suosin helppoja joulumakeisia. Monena vuonna olen tehnyt fudgea ja jouluisia raakapalleroita. Tänä vuonna tein ikisuosikkejani eli suklaakuorrutettuja täytettyjä taateleita. Loppu suklaa ja pistaasipähkinärouhe pääsi pipareiden koristeeksi.

Jouluiset suklaataatelit

10 medjool taatelia, kivet poistettuna
makeuttamatonta maapähkinävoita
tummaa (86%) suklaata
kanelia
suolattuja pistaasipähkinöitä

1. Täytä taatelit maapähkinävoilla
2. Sulata tummaa suklaata ja lisää maun mukaan kanelia
3. Dippaa taatelit sulatettuun suklaaseen ja ripottele päälle rouhittuja pistaasipähkinöitä.
4. Anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia

Tuo tumman, hieman karvaan,  suklaan, makean taatelin ja suolaisen pistaasipähkinän liitto on taivaallinen. Nämä ovat siitä kivoja herkkuja, että yksi per ilta riittää viemään makeanhimon.

Mutta ennen kuin aloitetaan joulufiilistelyt tältä illalta, niin pikkuinen happihyppely tulee tarpeeseen. En ole lokakuun alun jälkeen juossut, mutta nyt kun olo alkaa tuntumaan jo siltä, että rautakuuri puree, niin taidan uskaltautua juoksemaan. Tuota touhua olen kaivannut melkein yhtä paljon kuin lähestyvää joulua!

KESKIVIIKKOTERKUIN,


keskiviikko 24. marraskuun 2021

Salaatti-idea joulupöytään

MOIKKA KESKIVIIKKOILTAAN!

Alkuviikko on tehty iltaisin vaihto-oppilasjuttuja ja vielä olisi muutama lomake täyttämättä tai lähettämättä täytettäväksi. Rokotuksia haettiin eilen apteekista ja enpäs ole aiemmin edes miettinyt, kuinka hintavia nuo ovat. Yhdysvallat vaatii sellaisiakin rokotuksia, joita meillä ei rokotusohjelmaan kuulu, joten ovat pakollisia. Eilen oli jälleen Teams-palaveri vaihtarijuttujen tiimoilta ja täytyy sanoa, että kerta kerralta tuo konkretisoituu, että se esikoinen on oikeasti sinne lähdössä. Viimeistään itsenäisyyspäivänä ollaan saatu tämä lähtöön liittyvä paperirumba numero 1 tanssittua loppuun ja sitten vain odotellaan. Vaikka tuntuu, että on paljon työtä, niin on se kaikki sen arvoista.

Ajattelin tulla vinkkaamaan teille superhyvästä salaatista, joka menee ihan sellaisenaankin, mutta näkisin myös joulupöytää koristamassa. Mä rrrrakastan salaatteja. Niin kuin te jo tiedättekin. Rakastan muuten paljon muitakin asioita kuin salaattia ja sain joskus siitä kommenttia, että ei kaikkea voi noin rakastaa :D No mä rakastan enkä peittele sitä.

Joten tänään juttua salaattirakkaudesta tai lähinnä tästä kyseisestä salaatista. Jos saisi valita yhden ruoan/kategorian, jota syödä loppuelämä, niin mulla se olisi salaatit (kakkosena olisi mediaseksikkäästi peruna). Kylmät ja lämpimät, täyttävät ja kevyet, raikkaat ja mausteiset. Salaatteja kun on niin helppo varioida.

Törmäsin Pinterestissä Half Baked Harvestin ruusukaalisalaattiin, jota oli pakko viikonloppuna samointein tehdä. Voi olla, että tästä tulee tämän vuoden joulupöytään kaveri Waldorfin salaatille. Niin maukasta! Ollakin, että ruusukaalien kanssa mulla on ollut vähän niin ja näin. Välillä maistuu, välillä ei. Tässä salaatissa maistui kyllä tosi hyvin!

Alkuperäiseen ohjeeseen tuli pekonia, mutta korvasin sen serranon kinkulla. Vuohenjuuston puuttuessa jääkaapista, valitsin tilalle fetajuuston. Ai niin, osaatteko te työstää granaattiomenaa siististi? Mä en. Pitäisi katsoa joku ohjevideo. Meillä oli keittiön seinä ja pienkoneet täynnä punaisia täpliä salaatin tekemisen jälkeen ;D

Ruusukaalisalaatti

400 g ruusukaaleja
4 siivua serranon kinkkua
2 rkl oliiviöljyä
2 dl granaattiomenan siemeniä
fetajuustoa

Kastike
0,5 dl hunajaa
2 rkl voita
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl rosepippureita murskattuna
sormisuolaa
2 tl raastettua appelsiinin kuorta

1. Pese ruusukaalit ja puolita ne, aseta uunivuokaan
2. Leikkaa serranon kinkku pikku paloiksi ja sekoita ruusukaalien kanssa
3. Lorota päälle oliiviöljy, sekoita
4. Paista 200 asteessa uunin alatasolla välillä sekoittaen noin 30 minuuttia tai kunnes ruusukaalit ovat ottaneet väriä ja kinkut rapsakoituneet
5. Valmista sillä aikaa kastike; pehmitä hunaja kattilassa (alkaa hieman poreilla), lisää pippurit, suola, appelsiinin kuori, voi ja valkoviinietikka. Hämmennä kunnes voi sulaa.
6. Kaada ruusukaalien päälle ja sekoita, lisää murusteltu feta ja granaattiomenan siemenet

Semmoisia keskiviikkoiltaan. Toivottavasti sielläkin on viikko sujunut mukavissa merkeissä! Pikkupakkanen on todellakin tehnyt hyvää. Ja ensi viikolla onkin jo joulukuu

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


perjantai 19. marraskuun 2021

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fredagsmys

ILTAA IHANAT!

Just kun eilen pääsin kirjoittamasta, että marraskuu on vienyt osan voimista, niin mitä vielä – tänään on ollut niin paljon energiaa, ettei muusta väliä. Se ken sanoo, että teinit ovat energiasyöppöjä, yleistää. Kyllähän nuo välillä ovat, mutta parhaimmillaan ovat energiatankkeja, joista ammentaa energiaa.

Meillä oli tänään lukiolaisella vapaapäivä (ei meillä vaan lukiossa ollut vapaapäiviä…) ennen koeviikkoa. Itsekin otin palkattoman, jotta päästään virka-aikaan asioille. Saatiin asioita hoidettua ja siinä sivussa hoidettiin myös vähän sellaisia ex-tempore juttuja. Kuten joululahjapapereiden ja pakettikorttien ostamisia.

Hyvä päivä. Vähän niin kuin ennen vanhaan. Silloin, kun tein osa-aikaisesti töitä perheyrityksessämme ja perjantait tein muita töitä kotitoimistolla.

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fiilis sai tänään tarttumaan ajatukseen perjantai-illan leppoisasta keittiöelämästä. Siinä, missä ne kuuluisat ja kaihoisat countrylaulut soivat taustalla ja ruokana on jotain muuta kuin sitä perusarkiruokaa.

Aikas ihanaa, sanon minä.

Näitä tällaisiä ”vähän niin kuin ennen vanhaan” -päiviä tarvitsee ottaa silloin tällöin kalenteriin. Muistakaahan tekin tehdä aina silloin tällöin asioita, jotka tekevät teille hyvää

Tänä iltana meillä oli ja on edelleen (suurtalouskokki Nurmi kiittää ja kuittaa ;D) ruoaksi pari erilaista juustodippiä. Aika raskas setti, joten toisellakin olisi pärjännyt. Menee kivasti esimerkiksi pikkujouluihin muiden tarjottavien lisäksi. Kuten osana juustotarjotinta.

Fetajuustodipin bongasin täältäMutta suomennettuna ja vähän muokattuna tässä:

Uunifetajuustodippi

1 fetablokki
2,5 dl mustia ja vihreitä oliiveja
1 dl aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita
1 dl oliiviöljyä
1 solo valkosipuli kuorittuna ja viipaloituna
kuivattuja yrttejä (timjami, rosmariini, oregano)
mustapippuria

1. Aseta fetablokki uunin kestävälle pannulle/vuoalle
2. Lisää oliiviöljy, mausteet ja valkosipuli
3. Paista 175 asteessa 20 minuuttia
4. Lisää oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit
5. Nosta grillivastuksen alle 225 asteeseen pariksi minuutiksi

Yksi kaikkien aikojen suosikkini on uuni-briejuusto. Ja se sopiikin jotenkin tähän joulunalusaikaan. Laitoin briejuuston uuniin, kun uunifetajuustodipissä oli vielä noin 10 minuuttia aikaa.

Uuni-briejuusto

1 brie-juustokiekko (mulla oli Castello)
2 dl pähkinäsekoitusta
iso loraus hunajaa

1. Laita juustokiekko uunin kestävälle vuoalle.
2. Lisää päälle pähkinät (osa saa valua pois)
3. Lurauta ronskisti päälle hunajaa ja paista uunissa (175-200 astetta) noin 10 minuuttia, kunnes juusto alkaa sulaa. Meillä se suli tällä kertaa himpun verran liikaa.

Näiden lisäksi vielä viipaloitua persimonia, maalaispatonkia ja artisokan sydämiä. ID

Ihanaa, edessä on viikonloppu, jolle ei ole mitään suunnitelmia. Miesluolan seinä pitäisi tasoitetapiseerata loppuun ja maalata. Esikoisenkin huoneeseen ostettiin tänään yhdelle seinälle tapetti, joten sutaistaan se seinään samalla. Tämäniltaisten juustoherkkujen jälkeen huomenna pitkä kävelylenkki houkuttelee ulos. Mutta muuten mennään ilman ohjelmaa.

Nyt Vain Elämään ja Blacklistin pariin. Tavallaan tuo Blacklistikin menee kategoriaan ”Vähän niin kuin ennen vanhaan.” Sitä on tullut nyt katsottua jo yhdeksättä kautta. Yleensä tv-sarjat lössähtää viimeistään kauden kuusi kohdalla. Ehkä se on tuo Mr. Reddingtonin charmi, mikä kantaa. Tiedä häntä, mutta koukussa ollaan edelleen.

IHANAA ALKANUTTA VIIKONLOPPUA,