torstai 05. toukokuun 2022

Odottavan aika on toiveikas

”Jes, tuo järvi on sula!…ja hei kato äiti, tuollakin on enää vaan vähän jäätä rannassa.”

Hymyssä suin jatkoimme ajomatkaa kohti mökkirantaa kuopuksen kanssa. Auton mittarin kotona näyttämä viisi astetta oli painunut kahteen asteeseen ja lumihiutaleet alkoivat hiljalleen leijailla tuulilasiin. ”Mitäs hitsiä, tien pielissä on noin isot lumipenkat!” totesin noin viisi kilometriä ennen mökkirantaa. Ajatellen, että varmaan varjoisella paikalla lumet vaan viipyilee. Toista se on mökkirannassa ja mökkijärvellä, jossa paistaa aina aurinko.

Mökkitie ja se kuuluisa viimeinen mutka. Kaunis valkea jääpeite peitti rakkaan mökkijärven. Jätin auton hurisemaan hetkeksi ja kävelin lumipenkan läpi venelaiturille. Jää oli jättänyt rantaan aukean paikan. Sieltä kirkkaan veden alta näkyi hiekkapohja. Hiekkapohjassa sydämen muotoinen kivi.

Jos ihmisen kasvu mitataan sillä, miten se joskus epätoivoinen mökkihöperö olisi tässä tapauksessa tuskastunut ja repinyt peliverkkarinsa ja kuinka tuo sama mökkihöperö osasi nyt iloita tuosta vajaan neliömetrin kokoisesta sulasta alueesta järven rannassa, niin kasvua on tapahtunut. Huimasti.

Sitä on oppinut vuosien saatossa hyväksymään asiat, joille ei itse voi mitään. Tunnistamaan ne niistä, joille voi jotain. Asenne on yksi niistä, mille me voidaan jotain.

Turha tässä on hötkyillä. Tuo neliömetrin kokoinen sula alue järvessä kirkkaine vesineen ja hiekkapohjineen antoi toivoa. Odottavan aika on pitkän sijaan tänä vuonna toiveikas.

Sillä vielä tulee se hetki, kun saadaan hurauttaa veneellä saareen. Nostaa meistä se ehkä mökkihöperöin eli koira laiturille ja kantaa viikonloppukassit sisään mökkiin. Viritellä ajatukset ja hermosto offline-asentoon ja nauttia siitä, että pitkä odotus on palkittu.

Siihen asti nautitaan toukokuisesta kaupungista ja luonnosta joka heräilee pitkän talven jälkeen eloon ♥ 

IHANIA TOUKOKUUN PÄIVIÄ TOIVOTELLEN,


2 Responses to “Odottavan aika on toiveikas”

  1. Sanna sanoo:

    Mökille perjantaina.Lossi vie ja vihdoin pitkä,auraamaton mökkitie ajokunnossa.
    Saaristo kutsuu,viikonlopun kauppareissut veineillen,peurat,perhoset ja sudenkorennot.
    Pitkät päikkärit,rantasaunan lämmitys ja kumpparit jalassa mökkiin nukkumaan.
    Lämpimät rantakalliot,kaislojen suhina ja kultaiset auringonlaskut.
    Meren suolainen tuoksu ja lokkien kirkuminen.
    Saaristo,meidän suurin rakkaus!
    Ihanaa mökkikesää teille,pian edessä:)

    • Maria sanoo:

      Oi, miten ihanaa Sanna! ❤❤❤

      Kuvailit just täydellisen viikonlopun. Tuollaista sen kuuluukin olla 🥰

      Nauttikaahan möksällä – me lähetään pian lauvvantaiajelelulle venerantaan tsekkaamaan, miten kevät etenee.

      Ihanaa äitienpäiväviikonloppua ❤

Kommentoi