maanantai 01. kesäkuun 2020

Hyvinvoinnin vuosikello: Luonteenvahvuuksien löytäminen & itsensä kehittäminen

0

IHANAA HUOMENTA

ja hei, mitä ihaninta kesäkuun ekaa! Tiedän toistavani itseäni, mutta minkäs teet – miten ihmeessä voi olla jo taas kuun ensimmäinen maanantai? Tuntuu, että tämä kevät meni yhdessä silmänräpäyksessä. Nyt täytyy painaa sisäistä pause-nappia, sillä rewind-nappia ei valitettavasti ole olemassa. Voimme päättää elää tässä ja nyt sekä vielä nauttia hetkestä. Mutta emme pääse kovinkaan helpolla konkreettisesti elämään mennyttä uudelleen. Toki muistojen avulla voimme palata niihin ihaniin hetkiin ja vaalia niitä.

Mutta tänään ei puhuta muistoista, vaan luonteenvahvuuksista. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana vahvuudet ovat olleet pinnalla ja yksi jos toinenkin yritys on pitänyt työntekijöilleen workshoppeja vahvuuksista. Se tuntuu kuulkaas ihanalle, sillä kun tunnistamme luonteenvahvuutemme ja sen, miten niitä voidaan kehittää, pystymme parantamaan elämäämme jokaisella osa-alueella. Eli voimme vaikuttaa jokaiseen kukoistuksen osa-alueeseen. Omien luonteenvahvuuksiemme tunnistamisen ja vahvistamisen merkitys hyvinvointiimme on kiistaton.

Ennen kuin sukellamme syvemmälle luonteenvahvuuksiin,  aiemmista postauksista tuttu johdanto. Mikäli olette tähän jo tutustuneet, niin kannattaa hypätä ensimmäisen kuvaryppään jälkeiseen tekstiin 🙂

”Hyvinvoinnin vuosikellon kulmakiveksi olen valinnut positiivisen psykologian isän Martin Seligmanin viitekehyksen kukoistuksesta, sillä mitä enemmän olen näistä asioista lukenut ja opiskellut, sitä järkeenkäyvemmältä Seligmanin kehittelemä PERMA-malli hyvinvoinnin ja kukoistuksen taustalla tuntuu. Tässä vaiheessa haluan vielä painottaa sitä samaa, mitä ensimmäisessäkin postauksessa: Tekstini pohjautuvat omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin, mutta myös tutkittuun tietoon sekä aiheen kirjallisuuteen. Suurena vaikuttajana on ollut Joyllan Positive Psychology Practioner -opinnot ja Joyllan upeat Netta ja Paulina, jotka ovat saaneet minut janoamaan lisää tietoa hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta.

Tammikuu: Uskalla rakastua itseesi
Helmikuu: Hyvinvoinnin kulmakivet
Maaliskuu: Merkityksellinen elämä
Huhtikuu: Ihmissuhteiden ihanuus
Toukokuu: Positiivinen elämänasenne
Kesäkuu: Itsensä kehittäminen & vahvuudet
Heinäkuu: Kiitollisuus hyvinvoinnin edellytyksenä
Elokuu: Mielekäs työ osana elämää
Syyskuu: Harrastukset hektisen elämän vastapainona
Lokakuu: Aikaansaamisen ihanuus
Marraskuu: Pieniä konkreettisia tekoja mielialan nostamiseen
Joulukuu: Hetkessä eläminen

Postausten lopussa jaan lähdeluettelon, mikäli haluatte tutustua aiheeseen tarkemmin. Jos jotain olen positiivisen psykologian opintojen myötä oppinut niin sen, että olen ollut viimeiset vuodet oikeilla jäljillä kokonaisvaltaisen hyvinvointini suhteen, mutta myös sen, että koska alan kirjallisuutta löytyy niin hirmuisesti, niin on välillä syytä muistaa myös kriittisyys ja asioiden toinen puoli. Kirjoitan näitä postauksia terveen, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen näkökulmasta, joten myös lukijan oma terveydentila saattaa vaikuttaa subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista.”

Mulle positiivisen psykologian osa-alueista vahvuudet olivat jotenkin kaikkein antoisin osa-alue. Omien vahvuuksien tunnistaminen on vaikeaa, mutta sitä varten on luotu muutamia kyselyitä ja testejä. Jos et ole vielä tehnyt kyseisiä testejä, niin suosittelen tekemään ilmaisen VIA-testin. Sen saa tehtyä myös suomenkielisenä. Vain noin 1/3 meistä tunnistaa vahvuutemme. Mielestäni se on aika pieni luku, sillä nyt kun olen tutustunut luonteenvahvuuksiin enemmän, olen yhä vakuuttuneempi, että niiden tunnistaminen ja käyttäminen olisi tärkeää meille jokaiselle.

Miten luonteenvahvuuksien hyväksikäyttäminen auttaa minua ihan jokapäiväisessä elämässä? Ihan yksinkertaisesti esimerkiksi työelämässä: Kun käytän vahvuuksiani, huomaan että pystyn uppoutumaan tekemiseeni paremmin, tunnen työn imua ja pääsen flow-tilaan. Tästä yksi esimerkki on itselleni vahvimman vahvuuden eli kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden käyttäminen; kun olen tehnyt ruokaa, kattanut sen kauniisti ja kuvaan sitä esimerkiksi johonkin kamppikseen, katoaa muu maailma ympäriltäni. Hurmioidun usein täysin tuossa tilanteessa ja kameran etsimen läpi katsoessani en näe enkä kuule mitään. Mitään muuta kuin tuon kauniin asetelman, jonka olen tehnyt. Samoin käy kuvien käsittelyn suhteen.

Viilaan ja viilaan, etsien oikeaa kuvakulmaa. Kun olen oikean kuvakulman löytänyt ja ottanut kuvan, en malta odottaa pääseväni koneelle. Se, että saan tuotua varjokohtia ja värejä esiin niin, että pystyn välittämään kuvan läpi ruoan tuoksun ja maun vaatii usein flow-tilaa. Valokuvauksessa minulle on kyse jostain enemmästä kuin vain kuvan räpsäisemisestä. Edellä mainitun luonteenvahvuuden lisäksi läsnä on myös vahvasti luovuus ja oppimisen ilo. Myös rakkaus, sillä usein nautin siitä, että saan tehdä ruokaa muille.

Miksi omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?

Luonteenvahvuudet ovat neurologisia vahvuuksia. Kun toistamme jotain tekemistä (esimerkiksi kengännauhojen solmimista) neuronit aivoissamme syttyy ja lähettelevät viestejä keskenään ja ajan saatossa muodostavat vahvan hermoradan. Kun aivoissa on vahva hermorata jonkin asian suhteen, siitä muodostuu vahvuus.

Vahvuus on jokin sellainen asia, jossa olet hyvä. Se voi olla ajatus, tunne tai käyttäytymismalli, joka innostaa ja antaa energiaa. Vahvuudet edustaa tapaa, jolla aivot on ohjelmoitu toimimaan. Tämän takia ajattelin tässä postauksessa sivuta hieman myös tapoja ja varsinkin vahvuustapaa.

Vahvuuksista keskitymme tässä luonteenvahvuuksiin, mutta on olemassa myös muita vahvuuksia esim. intressejä, resursseja ja lahjakkuuksia. Luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisia arvoja. Arvostettuja luonteenpiirteitä, joiden käyttäminen motivoi sisäisesti.


24 luonteenvahvuutta jaetaan kuuden hyveen alle:

Viisaus ja tieto (tiedon hankkimiseen ja käyttöön liittyvät kognitiiviset vahvuudet)
Luovuus
Uteliaisuus
Arviointikyky
Oppimisen ilo
Näkökulmanottokyky
Emotionaaliset vahvuudet (joita tarvitaan päämäärien saavuttamiseen)
Rohkeus
Sinnikkyys
Rehellisyys
Innostus
Inhimillisyys (kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen)
Ystävällisyys
Rakkaus
Sosiaalinen älykkyys
Oikeudenmukaisuus (taidot joita tarvitaan yhteisössä elämisessä)
Reiluus
Johtajuus
Ryhmätyötaidot
Kohtuullisuus (kyky vastustaa liioittelua ja ylenpalttisuutta)
Anteeksiantavuus
Vaatimattomuus
Harkitsevaisuus
Itsesäätely
Henkisyys (kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä, transsendenssi)
Erinomaisuuden ja kauneuden arvostus
Kiitollisuus
Toiveikkuus
Huumorintaju
Hengellisyys

On tutkittu, että vahvuuksien kehittäminen parantaa suorituskykyä esimerkiksi töissä, mutta lisäksi on todettu, että mitä enemmän käyttää vahvuuksiaan, sitä vähemmän ihmiset tuntevat stressiä ja ahdistusta. Vahvuuksien käyttäminen nostaa itsetuntoa, itsehyväksyntää sekä elämäntyytyväisyyttä. (Seligman et al).

On myös todettu, että kun osaamme käyttää vahvuuksiamme, teemme terveellisempiä valintoja.  Opimme uutta, mikä tarkoittaa, että olemme itseemme tyytyväisempiä. Organisaatioissa tehtyjen tutkimusten mukaan suorituskyky paranee jopa 36%, kun työntekijät tuntevat luonteenvahvuutensa ja osaavat käyttää niitä. Vahvuuksien käyttö on yhteydessä myös siihen, että työpaikalla koettu merkityksellisyys kasvaa, kun työntekijä pääsee käyttämään vahvuuksiaan.

Miten vahvuuksia löydetään?

Yksinkertaisesti vosin sanoa, että sisäinen palo kertoo vahvuudesta tai intohimosta. Tiedättekö sen tunteen, kun teette jotain niin antaumuksella, että sen sijaan että tekeminen kuluttaisi energiaa, saatte tuon asian tekemisestä energiaa. Mulla toimii tämä parhaiten juurikin tuon ruoanlaiton ja valokuvauksen suhteen. Kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden suhteen.

Negatiivisen vinouman ansiosta tuppaamme huomaamaan heikkoutemme paremmin. Ja hei tämä perisuomalainen vaatimattomuuskin osaltaan aiheuttaa sen, että emme osaa tunnistaa vahvuuksiamme. Saatikka rohjeta sanoa niitä ääneen. Verrattuna esim. amerikkalaisiin, olemme usein työhaastatteluissakin turhan vaatimattomia. ”Missä olet hyvä?” ”Nooo, en oikein missään” verrattuna vastaukseen, että ”Mun mielestä olen tosi hyvä innostamaan muita, oppimaan uutta ja luomaan toivoa työorganisaatiossa. Olen myös älyttömän hyvä johtamaan ihmisjoukkoja!” Kumpikohan näistä saisi tuon vaativan johtajan pestin asiantuntijaorganisaatiossa?

Niin organisaatioissa kuin oppilaitoksissakin käytetään nykyään varsin kattavasti VIA-luonteenvahvuustestia (linkki postauksen lopussa). Se on ilmainen testi, joka vaatii rekisteröitymisen. Tarvittaessa sen voi tehdä myös suomeksikin. Mä olen tehnyt sekä suomeksi että englanniksi ja nuo viisi ydinvahvuutta pysyvät kokolailla samoina, korkeintaan järjestys muuttuu.

VIA-luonteenvahvuustestin lisäksi voit bongata vahvuuksia seuraavan kolmen keinon avulla:

♥ Vaali sellaista tekemistä, jossa tunnet olevasi oma itsesi ja jossa voit uppoutua ja jonka tekemisen jälkeen tunnet olosi sinuksi itsesi kanssa. Tekemistä, johin tunnet intohimoa. Mulle tällaisena tekemisenä toimii esimerkiksi tämä blogin kirjoittaminen. Oppimisen ilo, rakkaus, ystävällisyys ja kiitollisuus ovat osa niistä vahvuuksista, joita käytän blogin tekemiseen. Usein blogipostauksen kirjoittamisen jälkeen vain hymyilen. Aidosti hymyilen myös vastatessani kommentteihinne.

♥ Esitä itsellesi ns. valmennuskysymyksiä. Mistä saan eniten energiaa? Mikä tekee mun päivästäsi hyvän? Mitä sellaista teen työviikon aikana, jotka saa mut tuntemaan itseni aidoimmaksi omaksi itsekseni?

♥ Kysy ystäviltäsi miten he näkevät sinut ja vahvuutesi? Missä sä olet sun ystävien mukaan hyvä ja missä sä pääset ystäviesi mukaan flow-tilaan? Näistä saa tosi hyvin erilaista näkökulmaa vahvuuksiisi. Vaikka mulla esimerkiksi tuo johtajuus ei testien mukaan ole kovinkaan vahva, mutta veikkaan että jos työyhteisössä tekisin kyselyn, niin se nousisi yhdeksi ydinluonteenvahvuuksistani.

Miten voin löytää muiden luonteenvahvuuksia? Muun muassa tutkimalla elekieliä. Näetkö palon toisen silmissä? Huitooko kädet innosta hänen puhuessaan? Nojautuuko hän sinua kohden puhuessaan hänelle tärkeästä jutusta? Kun huomaan toisessa jonkun luonteenvahvuuden tulevan esiin, rakastan ruokkia sitä. Saan siitä mahdottomasti hyvää mieltä.

Miten luonteenvahvuuksia kehitetään ja miten voimme niiden avulla kehittää itseämme?

Noin 61% ihmisistä uskoo siihen, että kehitymme paremmin kehittämällä heikkouksiamme. Mutta positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat, että tärkeämpää olisi keskittyä vahvuuksien kehittämiseen. 80 % ajasta tulisi kuluttaa vahvuuksien kehittymiseen ja 20% heikkouksien kehittämiseen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ydinvahvuuksien ulkopuolella olevia vahvuuksia  tulisi kehittää, vaan päinvastoin. Niitä tulee ehdottomasti kehittää, mutta tietyin rajoituksin.

Aivojen neuroplastisuuden ansiosta pystymme kehittämään vahvuuksiamme. Koko elämän ajan. Siitä kuinka kauan aikaa pitäisi käyttää, jotta jostain heikkoudesta saa vahvuuden on tehty lukuisia tutkimuksia. Erään tutkimuksen mukaan heikkoutta pitää vahvistaa 8000-10 000 tuntia, jotta siitä tulee vahvuus. Eli ihan järjettömän paljon työtunteja. Mitä heikkoutta kannatta sitten kehittää?  Kehitetään ja käytetään vahvuuksia, mutta jos on joku heikkous, joka oikeasti alentaa elämäntyytyväisyyttäni voisin ajatella, miten voisimme tuota heikkoutta käyttää yhdessä jonkin vahvuuden kanssa, jonka avulla saamme heikkoutta vahvistettua kohti vahvuutta.

Positiivisen psykologian opintojen myötä sain oivan vinkin kehittää vahvuuksiani. Nimittäin vahvuustavan luominen. Vahvuustavasta löytyy lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä täältä. Meillä on paljon rutiinimaisia tapoja, jotka helpottavat päiväämme. Esimerkiksi kengännauhojen solmiminen. Miettikääs, jos joutuisimme opettelemaan tuon joka kerta uudelleen! Tapakierre koostuu vihjeestä, rutiinista, ja palkkiosta. Jos haluan aamulenkeistä uuden tavan, jolla kehittää esimerkiksi sinnikyyden vahvuuttani laittaisin kolmena aamuna viikosta lenkkivaatteet odottamaan sängyn viereen. Aamulla, kun herään, nuo vaatteet toimivat vihjeenä. Kun olen saanut juoksuvaatteet päälle, rutiiniksi muodostuu ajan saatossa aamuhölkkä. Palkkio on se euforinen olo lenkin jälkeen. Toisaalta myös aikaansaamisen ilo ja se sellainen sisäinen ”Jes, mä tein sen!” -tunne. Palkkiovaiheen merkitystä ei pidä aliarvioida; se lähettää aivoille viestin, että nyt tuli tehtyä jotain mukavaa – tätä kehitän jatkossa.

Vahvuustavan lisäksi vahvuuksia voi kehittää olemalla tilivelvollinen jollekin. Käy ystäväsi kanssa joogassa, sillä silloin on vaikeampi perääntyä tuosta sovitusta tapaamisesta! Hanki valmentaja, jolle kerrot miten olet uuden tavan omaksumisessa onnistunut. Kuinka usein jostain tekemisestä tulee tapa? Tutkimuksia on siitä, että 21 päivässä ihminen omaksuu tavan. Mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että keskimäärin uusi tapa muodostuu 66 päivässä (Lally et al) riippuen toki tavasta. Urheilusuorituksissa puhuttaessa aikaa kuluu jopa enemmänkin. Tavan muodostuminen vaatii työtä ja uhrauksia, mutta se palkitsee.

Vahvuuksien käyttäminen uudella tapaa on oiva keino kehittää vahvuuksia. Ja sitä myötä myös panostaa omaan hyvinvointiin. Miten voisin käyttää esimerkiksi elämäntyytyväisyyttä lisääviä vahvuuksiani kiitollisuutta, rakkautta, toivoa, uteliaisuutta ja innokkuutta eri tavoin kuin aiemmin? Positiivisen psykologian kirjallisuudesta löytyy kokonaisia kirjoja vahvuuksiin keskittyvistä interventioista. Jos esimerkiksi itse ottaisin tuon vahvuuteni ”Erinomaisuuden ja kauneuden arvostaminen.” Miten voisin käyttää sitä viikon ajan eri tavalla? Tähän asti se on pääosin rajoittunut kauniiden asioiden arvostamiseen. Voisin seuraavan viikon ajan kuunnella esimerkiksi Neljä vuoden aikaa sinfonian kesäosiota. Jos taidekeskukset olisivat auki, voisin käydä ihastelemassa taitavien ihmisten käden jälkiä. Tai jos urheilukisoja pidettäisiin, voisin uppoutua nauttimaan ihmisten ammattitaidosta ja saavutuksista.

Vaikka osaisimme käyttää vahvuuksia, se ei aina toimi meille positiivisella tavalla. Joskus vahvuuksia tulee ylikäytettyä, jolloin vahvuuksia käyttäneet ihmiset eivät hyväksy sitä, että pettyvät. Sitä myötä ovat ankarampia itselleen. Vahvuuksien käyttäminen kehittää optimismia, mutta ylilyönnitkään eivät ole hyvästä.  Ylisuorittaminen ja alisuorittaminen ei ole hyväksi, vaan vahvuudet pitäisi olla balanssissa. Niin kuin elämässä ylipäätään kaikki.

Siinä pieni pintaraapaisu luonteenvahvuuksiin. Alla olevasta lähde- ja linkkiluettelosta löytyy laajasti lisää luettavaa, mikäli hurahditte aiheeseen 🙂 Se, että tuntee itsensä ja luonteenvahvuutensa muodostuu varsinkin vaikeina elämänaikoina tärkeäksi. Jälleen vannon mindfulnessin nimeen; olemalla läsnä ja kuuntelemalla kehonsa kieltä sitä tulee tietoisemmaksi myös omista luonteenvahvuuksistaan. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen on innostavaa ja hauskaa – suosittelen jokaiselle! ❤️

AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,

Lähteitä, linkkejä ja lisälukemista:

VIA-luonteenvahvuustesti
Seligman et al: Character Strenghts and Virtues
Carr: Positive Psychology: The Science of Happiness and Human Strengths
Snow Nancy (2018) Positive psychology, the classification of character strengths and virtues, and issues of measurement.
Shane et al: Positive Psychology: The Scientific and Practical Explorations of Human
Merritt, S., Huber, K., & Bartkoski, T. (2018). Application of signature strengths at work: A dual-level analysis. Journal of Positive Psychology
Niemiec: Character Strengths Interventions: A Field Guide for Practitioners
10 Habits to Develop Your Strengths at Work -artikkeli
Phillippa Lally, Cornelia H. M. van Jaarsveld, Henry W. W. Potts & Jane Wardle. (2009). How are habits formed: Modelling habit formation in the real world.


sunnuntai 22. syyskuun 2019

Treenivinkkejä ja -vaatteita koko perheelle

2

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Prisman ja Indieplacen kanssa.

 

MOIKKAMOI

sunnuntai-iltaan! Tänään tulin kertomaan teille miten meidän perhe treenaa. Erikseen ja yhdessä. Painoittaen tuota yhdessätekemistä tässäkin hommassa. Itse en ollut lapsena kovin urheilullinen, ainut urheiluun liittyvä harrastukseni oli ratsastus. Enkä sitäkään ihan joka päivä tehnyt, vaikka talleilla käytänössä asuinkin. Omat vanhempani olivat jossain vaiheessa aktiivisia treenaajia; iskä kävi keilaamassa ja juoksulenkeillä, äiti pelasi squashia. Olen sitä mieltä, että aktiivinen elämäntapa on hyvä opettaa oman toiminnan kautta myös lapsillekin.

Toisaalta opettaa myös se, että kohtuus kaikessa. Itse toivon, että voin omalla esimerkilläni välittää lapsille sen, kuinka urheilu palkitsee. Kuinka olen astetta parempi äiti sen jälkeen, kun palaan juoksulenkiltä kotiin. Jos jotain lapset saisivat kultaisten käytöstapojen lisäksi kotoa pois muuttaessaan muuttokuormaan, niin ajatuksen siitä, kuinka ihanaa aktiivinen elämäntyyli on. Kuinka liike on lääke, jokaisessa elämäntilanteessa.

Meillä aktiivinen elämäntyyli näkyy ihan käytännössä esimerkiksi siinä, että kuljetaan pääosin koulun ja töiden jälkeen kotona treenivaatteet päällä. Vaikkei kellään treenejä välttämättä olisikaan, mutta ollaan valmiina ex tempore -treeneihin. Treenivaatteet ovat hurjan mukavia päällä ja sopivat meidän elämäntyyliimme. Kaupallisen yhteistyön myötä Prisman kanssa tulin kertomaan teille myös Prisman laajasta treenivaatevalikoimasta, mutta palataan sinne tuonnempana postauksessa. Ensin haluaisin jakaa teille muutamia yksinkertaisia treenivinkkejä koko perheelle. Jossa saa huomaamattaan treeniä samalla, kun vietetään perheen yhteistä aikaa.ID

Meillä on jo pitkään tehty lasten kanssa leikkimielisiä kisoja. Oikeastaan nämä kisat alkoivat aikoinaan mökillä, jossa eräänä kesänä iltaisin tuntui usein siltä, että kaipaa kropalle hieman haastetta. Kuka lankuttaa pisimpään tai kuka vetää eniten punnerruksia? Toki lasten iän aina huomioon ottaen. ”Äiti, voidaanko venytellä yhdessä?” -kysymyksen kuulen aika usein. Harvoin tuohon tulee kielteisesti vastattua. Ei ole lainkaan harvinainen näky, että ollaan koko perhe (myös se karvainen otus) olkkarin lattialla nukkamaton päällä ja tehdään treeniä. Kuka pilatesrullan tai -pyörän päällä, kuka kuminauhalla tai kahvakuulalla. Tai sitten vain omalla painollaan.

Olemme siitä lähtien, kun lapset ovat osanneet ajaa pyörää käyty koko perheen kesken lenkillä. Tuossa omakin juoksukenkä nousee pikkuisen rivakammin, kun lapset pyöräilevät polkimet sotkien vieressä. Siinä samalla tulee usein vaihdettua myös kuulumisia ja juteltua päivän polttavimmat. Tänä kesänä sain lapsista välillä myös seuraa pitkille kävelylenkeille. Pyörät jäivät kotiin ja lapset kävelivät reippaasti kanssani. Saattoi olla, että kaikilla oli kuulokkeet korvilla ja uppouduttiin äänikirjojen maailmaan, mutta silti tehtiin yhdessä.

Koko perheen yhteisiä harrastuksia ovat myös golf ja laskettelu. Mutta ne vaativat enemmän suunnittelua kuin nuo leikkimieliset kisat tai lenkit luonnossa. Koska ollaan muutenkin tällainen nopeasti syttyvä ex tempore -perhe, niin se pätee myös liikuntaan ja treeneihinkin. Siinä ei yleensä kauaa aikaa kulu, kun ollaan pakattu koko perhe autoon ja ollaan menossa porrastreeniä tekemään.

Olenkin kertonut, että yhtäkkiä lasten kasvaessa meille on miehen kanssa kaksistaan auennut myös treenien suhteen ihan uusi maailma; viimeisimpänä innostuksena olemme löytäneet ylämäkivedot. Mies ei pysty leikattujen lonkkiensa kanssa juoksemaan, niin ostimme hänellekin Prismasta sauvakävelysauvat (pienen suostuttelun jälkeen ;). Olemme löytäneet tuosta ihan vähän matkan päästä sellaisia mäkiä, joita ylös ja alas sauvojen kanssa tallatessa saa sykkeet helpostikin nousemaan maksimisykkeiden tuntumaan. Ei niillä sykkeillä paljoa puhuta, mutta lenkin jälkeen tuntuu kuin olisimme olleet treffeillä.

Prisman treenivaate- ja urheiluosastolla tulee poikettua aina kun tarvitsemme urheiluun liittyvää vaatetta tai välinettä. Niin sisälle kuin uloskin. Hoituu samalla, kun käymme maitokaupassa. Itse tykkään treenata piukoissa trikoissa, mutta lapset valitsevat usein collegehousut. Prisman valikoimista löytyi jokaiselle jotakin; jopa nuo lasten erittäin suurinta muotia olevat Nike Pro -treenitrikoot. Olen omistanut aiemmin yhdet Danskin -merkkiset treenitrikoot ja todennut ne itselleni parhaimmiksi hinta-laatusuhteeltaan. Nyt löysin vielä tuollaiset kauniit nyöreillä koristellut Danskin Nureyev -trikoot, jotka menevät niin salille, joogaan kuin pilatekseenkin. Danskin Rosin treenitoppi on ihanan hengittävää materiaalia ja hei sen alle Danskin urheilurintaliivit, jotka tuovat niin paljon tukea, että niillä voi hyvin jopa lähteä juoksulenkillekin!

Itse en ole niin merkkiuskollinen, mutta tuntuu, että tuo nykynuoriso on. Vaikka muuten elämä on helpottunut heidän kasvaessaan, niin tämä vaatetuspuoli ei niinkään ole. Kovin vaativia ja merkkiuskollisia ovat 🙂  Sen takia on ollut ilo huomata, että Prisman valikoimista löytyy myös heille laaja valikoima treenivaatteita ja vielä sopuhintaan. Kuopuksen päällä oleva Under Armourin tai esikoisen Puman t-paita menee niin treeniin kuin vapaa-ajallakin. Housen collegehousut menevät niin treeneihin kuin kotioloihinkin.

Muistatteko, kun pari viikkoa sitten haaveilin kompressiojuoksuhousuista? Sellaiset ja juurikin sitä merkkiä, joista haaveilin löysin Prismasta. Rakastan juoksua yli kaiken ja uskon, että kompressiotrikoiden avulla saan juoksuun vielä uutta ulottuvuutta; ne kun parantavat jalkojen verenkiertoa, jolloin lihakset saavat enemmän happea. Jostain muistan lukeneeni, että ne auttavat myös lihasten palautumisessa.

Sen lisäksi, että Prismasta löytyy edulliset ja laadukkaat urheiluvaatteet, olemme ostaneet Prismasta myös urheiluvälineitä. Kuten kuvissa näkyvän pilatespyörän sekä kahvakuulia, kuminauhoja, sauvakävelysauvat ja onpas bonuksilla tullut ostettua taannoin myös kuntopyöräkin. Myös kuopuksen Jopon päivitimme keväällä Prisman valikoimista. Bonuksilla senkin. Sattumoisin urheiluvaateosastolla tytöt iskivät molemmat Helly Hansenin laskettelutakkiin silmänsä. Pyysin kirjoittamaan joulupukille. Ihan siinä määrin bonuksia ei ole vielä ehtinyt kertymään 😉

Miten teidän perheessä treenataan koko perheen kesken?

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


sunnuntai 16. syyskuun 2018

Hyvinvointia hellivät hetket arjen keskellä & arvonta

68

 

Kaupallinen yhteistyö: Nordqvist

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Tiedättekö sen tunteen, kun keho ja mieli puhuvat samaa kieltä? Kun koko kroppa on levollisessa tilassa ja heijastaa kaiken sen tyyneyden mielen sopukoihin. Se on sellainen olotila, mihin sitä arjen keskellä pyrkii. Olotila, johon harvemmin pääsee ilman tietoista harjoittelua. Ilman pysähtymistä ja arjen kiireiden katkaisemista. Olemme puhuneet hirmuisen paljon hyvinvoinnista täällä blogin puolella viimeisen vuoden aikana. Hyvinvoinnista ei voi mielestäni kuitenkaan koskaan puhua liikaa. Taannoin määrittelin hyvinvoinnin seuraavasti: ”Sitä, että tuntee olonsa energiseksi, jaksaa arjessa ja lisäksi riittää vielä paukkuja pikkuisen ylimääräiseenkin. Sitä, että hymy ylettää päästä varpaisiin, sisältä ulos.” ♥  Tunnen, että kokonaisvaltainen hyvinvointini lähtee minusta itsestäni ja on kiinni omista valinnoistani. Kaupallisen yhteistyön myötä Nordqvistin kanssa pääsin jakamaan teille pieniä palasia arjesta, sellaisia hetkiä, joiden avulla minä voin hyvin.

”Eletään aivan tavallista torstai-iltapäivää kotitoimistolla. Huomaan silmieni hieman väsyvän tietokoneruudun katselusta. Oion jalkojani työpöydän alla ja venyttelen niskaani puolelta toiselle. Ajatus takkuaa eikä kirjoitustyöstä oikein tule mitään. Onneksi olen oppinut lukemaan kehoni kieltä. Tällä kertaa se kertoi tarvitsevansa pientä taukoa. Kävelen keittiöön vanhan talon lattian naristessa jalkojeni alla. Napsautan vedenkeittimen päälle ja valitsen juuri tuohon hetkeen sopivan teemaun. Jo teen nimikin, Päivänpaiste, saa mieleni hymyilemään. Annan teepussin hautua muutaman minuutin ajan kuumassa vedessä. Nappaan keittiön pöydältä mukaani sisustuslehden ja suuntaan kohti sohvannurkkaa. Nostan jalat sohvalle, suljen silmäni ja hörppään teetä. Valkoinen tee, vadelmanlehti ja laventeli, tuon iltapäivän kolmikko, joiden avulla rentoudun hetken sohvannurkassa. Ennen kuin lapset tulevat koulusta ja talo täyttyy äänistä.”

Tuntuu, että kaikkien arki on näinä aikoina kovin kiireistä ja ruuhkavuodet ovat terminä tulleet enemmän kuin tutuksi. Kiireen keskellä sitä olisi helppo unohtaa oma hyvinvointi. Varsinkin meille, keille lasten hyvinvointi on prioriteettilistan kärjessä. Itse havahduin taannoin siihen tosiasiaan, että jotta pystyn huolehtimaan lasteni hyvinvoinnista, tulee minun ensiksi huolehtia siitä, että minä voin hyvin. Silloin opettelin tietoisesti ottamaan aikaa itselleni. Aloitin juoksuharrastuksen ja palasin lenkiltä iloisena ja levänneenä. Huomasin, että liikunta oli minulle henkireikä. Pienten lasten kanssa kun helposti tunsi, ettei aikaa liikunnalle jää, niin teimme miehen kanssa kalenteriin tilaa molempien omille harrastuksille. 

”Tekisi mieleni sulkea hetkeksi silmäni, ajattelen. Mutta päätän juoda teen ensin loppuun. Olohuoneen nurkassa ujeltaa tuuli ja tuo lämmin tee tekee hyvää. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Mieleni avulla matkaan jonnekin kauas. Lasken teeni olohuoneen pöydälle ja huomaan rentouttavan lihaksiani tietoisesti. Kuinka ihana olo tuleekaan, kun luvan kanssa antaa leuan tippua alas. Suu ammottaa auki ja posket valahtavat rennoksi. Kuvittelen, että hartiani painavat miljoona kiloa ja hartianikin lysähtävät alas. Tunnen venytyksen niskassani. Ihan vain tuon pienen liikkeen avulla. Kallistelen päätä puolelta toiselle ja kuulostelen, kuinka jumissa niskalihakset ovatkaan. Kääräisen hetkeksi viltin jaloilleni ja jatkan tuota pientä, mutta sangen tehokasta rentoutusharjoitustani.”

Tätä nykyä lapset ovat jo sen verran isoja, että pystyn lähtemään urheilemaan silloin kun kiireiltäni ehdin. Mutta välillä kiire painaa päälle niin paljon, että paukkuja ei työpäivien jälkeen enää juoksulenkille riitä. Olen opetellut kuuntelemaan itseäni ja tiedän, milloin lähteä hikilenkille ja milloin vastaavasti lähteä leppoisalle kävelylenkille. Yhtäkaikki, molempien jälkeen olo on varsin hyvinvoiva. Uskon vahvasti liikunnan parantavaan voimaan. Siihen, että kun keho voi hyvin niin mieli voi hyvin. Niinä päivinä, kun en ehdi tai jaksa lähteä liikkumaan, pyrin kuitenkin ottamaan hetken itselleni. Joskus se on aamuisin ennen kuin muu perhe herää. Toisinaan kesken kotitoimistopäivän. Iltaisin huomaan aika usein iltaruoan jälkeen pötköttäväni hetken sohvalla napit korvissa äänikirjan parissa.

Ja tiedättekö, mikä on kaikista paras muutos itsessäni? Se, että aiemmin olisin tuntenut syyllisyyttä niistä pienistä varastetuista hetkistä. Tuntenut, että sillä aikaa olisi pitänyt viikata pyykkiä tai tyhjätä astianpesukone. Iän myötä olen tullut sallivammaksi itselleni. Osin ehkä juuri sen takia, että olen huomannut noiden pienien rentouttavien hetkien suuren merkityksen arkeeni.

Kampanjan myötä pääsin tutustumaan Nordqvistin Feel Good -teevalikoimaan. Feel Good  on tuotesarja, jonka perustana on kehon ja mielen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se sisältää raikkaita makuja ja hyvinvointia tukevia raaka-aineita, kuten inkivääriä ja kurkumaa. Nämä Rainforest Alliance -sertifioidut teelaadut ovat omiaan juurikin arjen pieniin breikkeihin. Niihin hetkiin, joissa tulee buustattua hyvinvointia arjen aherruksen keskellä. Syy minkä takia olen aina suosinut Nordqvistin teelaatuja on toki ylivoimainen ja puhdas maku, mutta myös se että itse perheyrityksen osakkaana haluan tukea suomalaisia perheyrityksiä. Kuten Nordqvistia, joka on jo liki neljäkymmentä vuotta sulostuttanut meidän suomalaisten teehetkiä. Nordqvist ei vain osta teelaatuja maailmalta, vaan tuo niihin aivan uutta lisäarvoa yhdistämällä hyvään teehen esimerkiksi marjoja ja hedelmänpaloja, kukkasia sekä erilaisia aromeita.

”Vähitellen tunnen että ajatukset virtaavat jälleen virkeämmin. Avaan silmäni ja hiljalleen nousen istumaan. Miten sitä tuntuukin, että aivot olisivat saaneet yöunien verran vapaata. Olo on ihanan kevyt ja hyvä. Enää mitään paikkaa ei kolota, niska ei kiristä eikä silmät arista. Tämä on se olotila, johon tulen pyrkimään joka päivä työn lomassa, päätän. Myös niinä kiire päivinä, kun tuntuu, ettei ehtisi nousta edes tietokoneen ääreltä jääkaapilla käymään. Vien teemukini astianpesukoneeseen ja suuntaan kohti työhuonetta. Pysähdyn matkalla rapsuttamaan koiraa, joka kellistelee selällään rapsutuksia odotellen. Miten hyvältä toisen pehmoinen turkki tuntuukaan kosketuksen alla. Tuntuu, että tuon oman pienen hetkeni, feel good – teehetkeni ansiosta aistini ovat jälleen terävöityneet, ilme kirkastunut, mieli levollisempi ja ajatukset saaneet uutta puhtia.”

Teelaatuja löytyy jokaiseen hetkeen; aina piristävistä teelaaduista rentouttaviin. Itse koukutuin valkoiseen teehen aikoinaan imettäessäni esikoista. Silloin toinen sai vatsanpuruja mustasta ja vihreästä teestä. Tällä hetkellä juon kaikkia teelaatuja, mutta jos haluan herkutella, päädyn usein mustikkamuffinssin makuiseen valkoiseen teehen. Hyvän olon Feel Good -tuotesarjasta olen ihastunut Päivänpaiste -nimiseen teehen. Se sisältää vadelmalla ja laventelilla maustettua valkoista teetä. Se löytyy Nordqvistin Aamusta-iltaan pussiteevalikoimasta. Kyseisestä pussiteevalikoimasta löytyy Päivänpaisteen lisäksi Aamuvirkku, Iltapäivän Onni ja  Uni-Jukka -teepusseja. Aamu polkaistaan käyntiin unihiekat silmistä karistavalla Aamuvirkulla, jossa maistuu inkivääri ja sitruunaruoho. Iltapäivän Onnen löytää kurkuman ja chai-aromin avulla. Iltaa kohden rauhoitutaan Uni-Jukan seurassa nauttien kamomillan, kanelin ja vaniljan makuyhdistelmästä.

KILPAILU:

Nyt teilläkin on mahdollisuus päästä nauttimaan hyvänolon hetkistä ja maistelemaan Feel Good -teelaatuja. Vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, olette mukana Nordqvistin teepaketin arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 30.9. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Mikä on sinun feel good -hetkesi arjessa?

Hyvinvointi on elämän suurin rikkaus. Hyvinvoinnin yhtenä kulmakivenä on se, että oppii rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja olemaan itse itsensä paras ystävä ♥

LEVOLLISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


maanantai 23. huhtikuun 2018

Sisäinen rauha

4

ID Se ei ole ollut aina itsestäänselvyys. Olen jopa luullut, että kaltaiseni duracell-pupu ei ole kykeneväinen siihen. Tietyllä tapaa aliarvioinut itseni sen suhteen. Ajatellut, että antaa muiden siihen keskittyä, mutta itse jätän väliin. Todistellut itselleni, että en mä sitä kaipaa. Vaikka se keinoin millä tahansa on jo vuosia yrittänyt hivuttautua elämääni. Huomannut, että tarvitsen sitä kipeästi maailman menossa, jossa mieli yrittää juosta ajatusten rinnalla. Välillä kirittäjänä.

Nyt kun olen päästänyt sen elämääni, huomaan eläväni elämääni tasapainoisemmin. Valppaammin, aistit avoinna elämälle. Tietäen, että mitä tahansa tapahtuu, niin siitä selvitään. Sen jälkeen, kun olen löytänyt sisäisen rauhan, tuntuu että olen löytänyt keinot selviytyä niistä ajoista, kun kalenteri pursuaa yli äyräiden. Niistä ajoista, kun aiemmin olisi tehnyt mieli painaa pause -nappia ja huutaa kovaan ääneen time out. Pause -nappia olen opetellut painamaan. Henkisesti. Sisäisesti. Ilman että maailma lakkaa pyörimästä.

Se pause -nappi voi olla pohjaan painettuna vain hetken aikaa. Tai sitten pidemmän aikaa. Just sen aikaa, mitä tarvitsen tilanteen nollaamiseen. En ole lukenut alan kirjallisuutta muutamaa teosta lukuunottamatta, mutta kuin varkain olen oivaltanut ne keinot, joilla löytää omat sisäiset voimavarat ja sen sisäisen rauhan, jonka avulla selvitä tilanteesta kuin tilanteesta.

Opetellut ne keinot paeta hetkeksi ympäröivää maailmaa ihmisjoukon keskellä. Tiedostanut ja hakeutunut sellaisiin tilanteisiin kotona, joissa pystyn lataamaan akkuja. Välillä pikalatauksella, mutta joskun pidemmän kaavan mukaan. Vuosien varrella olen opetellut tuntemaan itseäni pala palalta, jotta pystyn jo ennalta välttämään ne tilanteet, mitkä nostavat verenpainetta. Joskus jälkikäteen huomaan hymyileväni ja tajunneeni, että sen mun sisäisen rauhan ansiosta selvitin aiemmin katastrofilta tuntuneen tilanteen niin, että henkisyyteni säilyi ilman suurempia kolhuja.

Mulla meni oikeasti vuosia, ainakin pari vuosikymmentä ennen kuin tajusin, että mun on pakko tällaisena tuulispäänä osata myös rauhoittua. Kroppa ei kestä sitä, että on koko ajan kymmenen rautaa tulessa. Kroppa ei kestä näinä päivinä välttämättä niitä keinoja, joilla nollasin pään aiemmin. Joiden avulla etsin sisäistä rauhaa ja sitä kuuluisaa zen -olotilaa. Silloin mitä kiireisempi olin, niin sitä hikisemmän juoksulenkin kävin vetämässä. Nyt tiedän, milloin on juoksulenkin aika. Myös sen, milloin on parempi jättää juoksulenkki väliin.

Pahimmassa tapauksessa kaiken kiireen keskellä kropan vieminen ääriolosuhteisiin kovilla sykkeillä tuntuu tänä päivänä sotivan nykyistä ”lempeästi” -mottoani vastaan. En silti ala soimaamaan itseäni siitä, että joskus noin olen tehnyt. Se on auttanut silloin. Silloin en ollut löytänyt muita keinoja päästä sisäisesti balanssiin.

Jos joku kysyisi multa, että miten sen sisäisen rauhan sitten löytää niin vastaisin klassisesti että hengittämällä. Aiheeseen sen syvemmälle menemättä oli aika, että meidän perheessä aloitettiin ja lopetettiin päivä rauhoittavaa naisen ääntä kuuntelemalla. Ääntä, joka muistutti hengittämään. Hengittämään sisään, hengittämään ulos. Jotenkin tuon ajan jälkeen olen ottanut tavaksi hengittää. Sen normaalihengityksen lisäksi. Ottanut taukoja päivän keskelle, jolloin keskityn hengittämiseen. Ihan vain hetkeksi. Edes yhden sisään- ja uloshengityksen ajaksi.

Mulla on todettu vauvana synnynnäinen lihasjäykkyys, minkä takia lihasten rentouttaminen on todella hankalaa. Hengitysharjoitusten avulla tuntuu, että nyt vihdoin tällä iällä se viulun kielen kireä kroppa alkaa antaa periksi. Se alkaa pehmenemään, kuten sen naisenkin mieli, joka siellä kropan syövereissä asuu.

Se on jännä juttu, että aina ikääntymistä dissataan ja pidetään jotekin negatiivisena asiana. Itse koen, jälleen tänäkin vuonna, elämäni elämän parasta aikaa. Enkä vähiten sen takia, että olen vihdoin siinä pisteessä, että voin sanoa tuntevani sen Marian, joka tämänkin postauksen kuvissa vilahtelee ♥

”Silence isn’t empty – it’s full of answers.”

RAUHALLISTA MAANANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


sunnuntai 25. helmikuun 2018

Hyvinvoinnin tavoitteeni vuodelle 2018 & huikea alekoodi

8

*kaupallinen yhteistyö: Life

HEI HYVÄÄ SUNNUNTAIHUOMENTA IHANAT

ja aamuterkkuja täältä hieman pilvisestä Dubaista! Täällä aletaan pikkuhiljaa hipsuttelemaan kohti aamupalaa, mutta sitä ennen tulin julistamaan teille hyvinvoinnin ilosanomaa. Jatketaan siis samalla linjalla kuin viime vuonna; sain kunnian jatkaa kaupallista yhteistyötä Life:n kanssa ja sen myötä nimityksen Lifen brändilähettiläs 2018. Tuo arvonimi kuulostaa kyllä niin mahdottoman hienolta, että olen aivan otettu 🙂 Siinä missä lopetin viime vuoden yhteistyön kertaamalla mitä mielestäni on hyvinvointi, aloitan myös tämän uuden vuoden Lifen brändilähettiläänä valoittamalla hieman niitä omia hyvinvoinnin periaatteitani. Lisäksi olen kirjannut itselleni kolme konkreettista tavoitetta tälle vuodelle, joiden avulla parantaa hyvinvointiani. Näistä tavoitteistani vähän tuonnempana postauksessa, kerrataan ensin mitä se hyvinvointi oikein mielestäni olikaan.

Hyvinvointi on sitä, kun suu kääntyy väkisin hymyyn ihan pienistäkin jutuista. Kun varpaat menee kippuraan onnesta. Kun on sellainen hykerryttävä olo tuolla sisällä. Pulppuava ja onnellinen fiilis. Hyvinvointi on sitä, että jaksaa arjessa. Sitä, että pieni vastatuuli ei saa elämäniloa katoamaan. Päinvastoin. Kun voi hyvin kokonaisvaltaisesti, niin ottaa jokaisen elämän karikon oppimisen kannalta. Tietäen, että vielä tulee se vaihe, kun purjeet pullistelevat ja elämä soljuu eteenpäin oikein jouheasti. Hyvinvointi on rakkautta itseään ja muita kohtaan. Se on armollisuutta ja lempeyttä.

Hyvinvoinnin eteen joutuu joskus tekemään paljonkin töitä. Henkisesti ja fyysisesti. Niinä aamuina, kun reisilihakset ovat aivan juntturassa, sitä miettii että vetikö liian kovilla painoilla. Rakastaen kuitenkin tuota olotilaa, joka kertoo, että on pitänyt kropastaan huolta. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on sitä, että tuntee itsensä ja omat tarpeensa.  Se on valintoja. Niitä valintoja elämässä, joita ei pysty tekemään kukaan muu kuin minä itse. Rakkaudesta omaan itseensä.

Kuten huomaatte, hyvinvoinnin käsitykseni on hieman jatkojalostunut siitä, mikä se viime vuonna oli. Silloinhan painotin sitä levon, liikunnan ja ravinnon pyhää kolminaisuutta. Tärkeää se on vieläkin, mutta tänä lempeyden vuonna ajattelin paneutua hyvinvointiin lempein ottein. Kuten joulukuisessa postauksessa kerroinkin niin mielestäni kukaan meistä ei pysty napostelemaan hyvinvointia purkista. Ottamaan muutaman pillerin aamuisin ja kuin salaman iskusta alkaa voida hyvin. Ehei, niin helppoa hyvinvointi ei ole. Ne elämän perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Juurikin se levon, ravinnon ja liikunnan osuus elämästä kuuluisi olla balanssissa. Tietoisuus ja tahtotila voida hyvin. Olla hyvä itselleen. Kun perusasiat on kunnossa, niin sitten on saatavilla paljon tuotteita, jotka lisäävät hyvinvointia ja ovat sitä tukemassa.

Näistä asioista kävin taas juttelemassa tuon ihanan alan ammattilaisen Maaritin kanssa Lielahden Life-myymälässä. Taisimme molemmat olla erittäin onnellisia yhteistyön jatkumisesta, sillä meillä riitti juteltavaa reilusti yli tunnin verran taas näin ensikäynnillä. Kerroin Maaritille nuo kolme konkreettista tavoitettani tälle vuodelle ja jälleen sain huikeasti tietoa tuotteista, joiden avulla voisin tukea näiden konkreettisten tavoitteiden saavuttamista ja ylläpitoa.

1. Vuoden 2018 loppuun mennessä olen siirtynyt täysin käyttämään luonnonkosmetiikkaa niin ihonhoidossa, meikeissä kuin hiustenhoidossakin. Tästähän me olemmekin jutelleet jo teidän kanssanne. Tai lähinnä tuosta luonnonkosmetiikasta. Tällä hetkellä on se tilanne, että olen siirtynyt ihonhoidossa käyttämään 100% luonnonkosmetiikkaa. Hiustenhoito ja meikit ovat sitten tämän vuoden haasteenani. Maarit kertoi ihanista luonnonmukaisimmista öljyistä, joiden avulla hemmotella ihoa. Ihoöljythän ovat minulle verrattain uusi tuttavuus. Viime vuoden lopulla aloin niitä käyttämään ja aivan rakastunut olen. Tiesittekö, että esimerkiksi arganöljyllä saa tehtyä hiuksiin ihanan kosteuttavan hoidon? Samalla kun se hellii hiuksia, hellii se päänahkaa.

Viime vuoden marraskuussa sain testiin Maaritilta Puhdas + Bee Venom -voiteen ja se on ollut kovassa käytössä iltaisin. Nyt sain testattavakseni saman sarjan seerumin ja olen hämmästynyt, että voiko oikeasti joku tuote vaikuttaa noin nopeaa. Seerumia laitan meikin alle aamuisin ja tuota voidetta yöksi. Tuntuu, että kasvot ovat kokeneet pienimuotoisen faceliftin näiden parin kuukauden aikana, kun olen tuota mehiläisen myrkkyä käyttänyt. Tuote on ikäänkuin luonnon oma botox. Mutta ilman haitallisia aineita tai piikkejä. Ja hei, jos siellä uumoilette, että voiko tuotetta käyttää, mikäli on mehiläisen pistolle allerginen, niin kyllä voi. Bee Venomin vaikutus perustuu sen kykyyn tehostaa elimistön omaa kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Voide ja seerumi tasoittavat ryppyjä ja sileyttävät ihoa luonnollisesti sekä ravitsevat ja uudistavat kudoksia.

2. Aion jatkaa aktiivista liikkumista ja liikkua vähintään kolme kertaa viikossa tunnin kerrallaan sykettä nostavasti. Tähän tekisi mieleni lisätä vielä sellainen tavoite, että urheilusuorituksen tulee olla ulkoilmassa tehtävää liikuntaa. Sillä mikään ei voita rivakkaa hiihto- tai juoksulenkkiä. Toki salilla tai kotona saan saman hien aikaan, mutta se raikas ulkoilma olisi se optimaalinen suoritusympäristö. En näe yhtään syytä, miksi en liikkuisi. Siitä liikunnasta kun ei ole lainkaan haittaa, kun sen tekee maltilla ja oikeaoppisesti. Päinvastoin. Jaksamisen suhteen liikunta on henkireikäni. Liikuntaa tukee monipuolinen ja terveellinen ruokavalio.

Mutta sen tueksi sain Maaritilta Lifesta myös lisäravinteita testattavakseni. Muun muassa Skingain Beauty Booster -kollageenijauheen, jota sekoitan aamuisin smoothieeni. Tuote olikin minulla viime vuonna käytössä parin kuukauden ajan ja kovasti siihen tykästyin. Tuntui, että kasvojen ja vartalon iho kimmostui kollageenin muodostumisen ansiosta. Kuten kerroinkin, niin aina siitä lähtien kun täytin 40 vuotta, olen huomannut ihoni veltostuneen. Ikävä haittapuoli muuten tässä ihanassa iässä. Kollageenijauhe ei vaikuta vain ihoon vaan myös niveliin, rustoihin ja jänteisiin, joten se sopii hyvin liikunnan tueksi. 

3. Nukun yöunia vähintään kahdeksan tuntia. Tämä on tärkeää aina, mutta varsinkin näin ruuhkavuosien aikaan. Tai tämän suunnattoman tietotulvan aikakautena. Tuntuu, että aivot tarvitsevat ajanjakson ihan pelkkään lepoon. Tähän liittyy myös se, että pyrin olemaan tekemättä töitä iltaisin klo 20.00 jälkeen. Unensaannin tai nukkumisen kanssa mulla ei ole ollut viime vuosina ongelmaa; yleensä nukahdan heti kun kirjan kädestäni pois. Aamulla herään herätyskelloon. Mutta silti aion testata unta auttamaan SOS Health Nuku Hyvin melatoniinisuihketta, jota suihkautetaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa kielen alle. Josko se syventäisi unta, sillä helposti herään pieniinkin ääniin yön aikana.

Hyvinvoinnin kannalta riittävä yöuni on senkin takia tärkeä, että huomaan sillä olevan välitön yhteys naposteluun; väsyneenä tekee mieli herkutella. Tekee mieli isoja pasta-annoksia ja sokeria. Kun nukkuu tarpeeksi, niin näitä mielitekoja ei ole.

Sain myös ensimmäisellä konsultaatiokäynnillä testattavaksi tuotteita, joiden vaikutukset näkyvät pidemmän käyttöajan jälkeen; kynnet ja ripset ajattelin saada kuntoon luonnonmukaisemmin Puhdas + -risiiniöljyllä. Voipa tuota kotimaista öljyä käyttää myös hiusten kasvua tukemaan! Olen huomannut, että vanhemmiten (ai kauhea, miten tuo sana nyt näytti taas kirjoitettuna aika kamalalta 😉 aineenvaihdunta on hidastunut. Tai tuntuu, että keho kaipaa puhdistusta. Kevään puhdistuskuuria silmällä pitäen sain testiin Life Detox Express yrttijuoman. Sitä nautitaan aamuisin kymmenen päivän ajan. Muuten saa syödä ihan normaalisti eli terveellisesti.

Tähän postauksen loppuun vielä pari huikeaa juttua:

  1. Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saatte tämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista!

2. Life haluaa ottaa myös tuotetestiryhmän kautta teidät blogini lukijat vahvemmin mukaan yhteistyöhön.  Täyttämällä lomakkeen täällä voit ilmoittaa kiinnostuksesi osallistua tuotetestiryhmään. Lomakkeen kysymysten perusteella kullekin testiryhmäläiselle laaditaan räätälöity tuotetestipaketti. Testiryhmään valitaan 50 osallistujaa, jotka sitoutuvat testijakson päätteeksi täyttämään touko/kesäkuun aikana testijaksokyselyn. Lisäksi kaikkien testiryhmään osallistuneiden kesken arvotaan 100€ lahjakortti Lifeen, joten jo senkin vuoksi kannattaa ilman muuta hakea mukaan!

Edellä mainittujen konkreettisten tavoitteiden lisäksi olen päättänyt jälleen tänäkin vuonna pitää yllä hyvinvointia hassuttelemalla, nauramalla ja nauttimalla ihan joka hetkestä. Ihastella Suomen kaunista luontoa ja muistaa olla kiitollinen niin paukkupakkasista, kesäisestä vesisateesta, kauniista auringonlaskuista, puhkeamaisillaan olevista koivunlehdistä kuin ruskan värittämästä maisemastakin. Olla onnellinen just sellaisena kuin olen. Välittämättä mitä muut ajattelevat tai mihin muottiin pitäisi kuulua. Voida kokonaisvaltaisesti hyvin ja olla ylpeä niistä pienistä asioista, joita elämässä saavuttaa.

Kuten esimerkiksi tästä kunniasta jakaa teille tämän vuoden luonnollisemman hyvinvoinnin ilosanomaa. Tänä vuonna katsastetaan muun muassa kehon hyvinvointiin luomuruoan ja aineenvaihdunnan kautta. Kerrataan, mitä koko perheen hyvinvointi tarkoittaa ja syksyllä taistellaan luonnontuotteiden avulla syysflunssaa vastaan. Ihanaa saada teidät jälleen mukaan keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia hyvinvoinnin tiimoilta.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

 

 


« Vanhemmat