lauantai 07. lokakuu 2017

Hyvä Vuosi 2018 & arvonta

HEI HUOMENTA!

Kuten tiedätte niin kesän lopusta asti olen tehnyt jonkinlaista syväanalyysiä. Analysoinut elämääni, minuuttani, työkuvioita, mahdollisia opiskelujuttuja ja sitä, että mikä mä haluan olla isona. Osa analysoinneista on vielä kesken, mutta se on varmaa, että työkuviot on nyt mallillaan. Eli tuo ”mikä mä haluan olla isona” -kysymys on nyt ratkaistu. Saan tehdä kahta minulle rakasta työtä. Luoda ihania numerontäyteisiä excel-käppyröitä ja markkinointimatskua, olla tekemisissä asiakkaiden kanssa ja ennustaa tulevaa budjettien muodossa. Ja sitten vastapainona sille kirjoittaa. Kirjoittaa sydämeni kyllyydestä. Valokuvata ja ilmaista itseäni myös sitä kautta. Elämä on balanssissa töiden suhteen. Se on suuri onni, josta olen valtavan kiitollinen.

Itsensä kehittäminen, se on viimeisten vuosien aikana ollut itselleni se juttu. Asia, jota olen pyrkinyt parantamaan. Sen sijaan, että olisin haalinut materiaa, olen yrittänyt kasvattaa henkistä pääomaani. Opetellut olemaan parempi minä. Opetellut olemaan itselleni kiltti. Välillä takapakkia ottaen ja itseeni pettyen. Usein kuitenkin itseäni olalle onneksi taputtaen.

Julistin vuoden 2017 hyvinvoinnin vuodeksi ja sitä toki tulee olemaan koko loppuelämä, sillä oikeastaan ainoa, mikä elämässä on tärkeää on hyvinvointi ja onnellisuus. Se sisältää niin paljon. Konkreettisella tasolla voin todeta sivusta seuranneena, että kun vakava, parantumaton tauti iskee, niin elämänlanka on erittäin ohut. Toki ympäristö ja kanssaihmiset voivat vaikuttaa hyvinvointiisi, mutta vahvasti olen sitä mieltä, että avaimet hyvinvointiin lähtee minusta itsestäni. Siitä, miten minä olen itseni kanssa sinut ja miten koen ympäristöni suhteessa itseeni.

Onko muut ihmiset uhka, jota vastaan koko ajan taistella vai keskitynkö omaan tekemiseeni ja olemaan sitä kautta parempi ihminen? Ja kun olen itse tyytyväinen itseeni, miltä maailma ja ne muut ihmiset sitten näyttäytyvät. Joskus pidin tätä antikilpailuhenkisyyttäni vakavana puutteena. Tänä päivänä olen ihan helskutin onnellinen siitä. Hyvillä mielin voin keskittyä omaan tekemiseeni ja kilpailla itse itseni kanssa. Benchmarkata itseäni siihen, mitä olin ennen.

”Lyhyestä” virsi kaunis. Tutustuin tuossa viisi kuusi vuotta takaperiin ihanaan ihmiseen. Pulppuavan pirteään Fridaan, Friiduskaan näin meidän kesken. Ihmiseen, kenen kanssa ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Pulputtavan pinnan alla on kuitenkin syvällisyyttä. Ihana Fridahan on maailman taitavin valokuvaaja. Nyt jälleen on kuvannut vuoden päivät kauniita kuvia ja laittanut ne kansiin. Tehnyt kansien väliin myös kalenterin. Eikä minkä tahansa kalenterin vaan sellaisen, joka antaa aihetta itsensä kehittämiseen ja itsetuntemukseen. Juuri siihen, mitä rakastan tehdä.

Frida lähetti minulle kaksi Hyvä Vuosi 2018 -kalenteria. Toisen saan pitää itse ja toisen saan arpoa teidän kesken. Arvontaan osallistutaan tutun kaavan mukaan, vastaamalla tämän postauksen kommenttiboksissa seuraavaan kysymykseen:

Missä olet erityisen hyvä?

Olen huomannut, että meidän suomalaisten on hirmuisen vaikea kehua itseämme. Tai ottaa kehuja vastaan. Itse olisin vielä muutama vuosi sitten vastannut tähän kysymykseen, että en mä nyt tiedä…en oikein missään :) Nyt vastaan, että positiivisen mielen yläpitämisessä ja sen tarttuttamisessa muihin ihmisiin. Ai niin, arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu ensi viikon torstaina klo 12.00.

Kiitos Frida ja hei onnea teille kaikille tasapuolisesti arvontaan♥ Nyt katsomaan josko yökyläsynttärivieraat kera sankarin ovat heränneet ja ovat valmiita aamupalalle. Huomenna muuten jatketaan hyvinvoinnin parissa, joten pysykäähän linjoilla!

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


maanantai 25. tammikuu 2016

Tyttöjen viikonloppu Tampereella

Torni04Torni20Torni11Torni01Torni14Torni05 Torni06Torni10Torni16 Torni07 Torni08 Torni09Torni12Torni13Torni15Torni18Torni28 Torni19 Torni29 Torni30Torni25

..sorpat kuvatulvasta :)

NO HEIPPARALLAA JA HUOMENTA IHANAT!

Vitsit, että sanonta onnellinen, mutta väsynyt kuvaa olotilaa tällä hetkellä :D Onnistunut viikonloppu takana kahden sielunsiskon kanssa. Kun aloimme syyskuussa tätä viikonloppua suunnittelemaan tuntui, että tammikuu on valovuosien päässä. Näin jälkikäteen ajateltuna aika riensi kyllä kovaa kyytiä. Mä olen hirveän huono ehdottelemaan blogin kautta mitään yhteistyötä millekään taholle, mutta nyt rohkaistuin kysymään Solo Sokos Hotel Tornista, josko heitä kiinnostaisi bloginäkyvyyttä vastaan tulla hieman hinnassa vastaan tyttöjen viikonlopun majoituksen osalta. Ja niinhän he tulivatkin. Kiitos vielä Torni-hotellille ihanasta lomasta! Loma se on minilomakin ja mitkä puitteet meillä oli. Perjantai-iltana saavuimme verrattain myöhään hotellille (niin kuin olisin toivonut kuvaavani tuon kauniin huoneen päivännäöllä), mutta silti kävimme kuuntelemassa livebändiä aulabaarissa ja ihastelemassa maisemia 25. kerroksen Sky Barissa. Sky Barista näkee yli Tampereen. Käykäähän katsomassa tuolta Torni-hotellin kotisivuilta kuvia maisemista. Perjantai-iltana baari oli sen verran täynnä, etten kehdannut kameraani heilutella :)

Lauantaina nukuimme pitkään ja hei käsi ylös, kenen mielestä hotelliyöpymisissä aamupala on parasta? Jep, rauhassa syöty aamupala ilman ruuhkia ja rapean pekonin kera. Sitä ei voita mikään. Vaikka satuimmekin aamupalalle ruuhka-aikaan, niin silti ruuhkaa ei näkynyt tai tuntunut. Isot plussat runsaan aamiaisvalikoiman lisäksi aamiaishuoneen ihanalle henkilökunnalle. Kahvit tuotiin pöytään termareissa ja sai vielä valita haluaako tummaa vai vaaleaa paahtoa. Aamiaisella olisi voinut istua vaikka koko päivän ;) Mutta niin vain pikaisen huoneessa löffäystuokion jälkeen suuntasimme kaupungille. Ilo oli näyttää ystäville tätä kaunista kotikaupunkiani. Sen verran, mitä Stockan päästä Koskikeskukseen jaksettiin kävellä. Yhden pysähdyksen taktiikalla (ja tapaslautasen voimalla).

Aika pian hiffattiin, että Torni-hotelliin pääsee kätsysti rautatieaseman tunnelin kautta. Ei tarvitse kierrellä mistään isoja autoteitä pitkin. Kaupunkikierroksen jälkeen jälleen otettiin hieman lepoa tuolla hotellihuoneessa. Mitäs pidätte K-tuolista ja tuosta rouhean ihanasta betoniseinästä? Valaisimista puhumattakaan. Siveli tälläisen sisustusfriikin silmää. Kuten myös tuo kokomusta / syvän tummanharmaa kylppäri. Tosi chic! Lauantai-iltana kävimme syömässä ja uni korjasi aikaisin. Hyvä näin, sillä ihanien sielunsiskojen juna ja bussi takaisin kotiin lähti eilen ennen puolta päivää.

Hyvää seuraa ja ruokaa, maailman parannusta, sopivassa suhteessa lepoa ja menoa. Ei sitä viikonlopulta voisi muuta odottaakaan. Taas jaksaa :) Toivottavasti teilläkin meni viikonloppu mukavasti! Nyt vihdosta viimein niiden kommenttien kimppuun ja sitten kohti uutta työviikkoa. Tuntuu, että perjantaista on ikuisuus.

KIVAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle