sunnuntai 01. lokakuu 2017

Meillä on ruokahuone!

MOIKKAMOI MURUT!

Ja ihanaa lokakuun ekaa :) Olette varmaan huomanneet, että postaustahtini on vähän hidastunut. Kommentteihin vastaamisetkin viipyvät aiempaa pidempään. Se johtuu ihan täysin siitä, että nyt kun on töissätöissä niin tarvitsee myös niitä hetkiä, että saa vain olla. Aiemmin porhalsin työpäivän jälkeen vielä blogin kimpussa illat ja viikonloput, mutta nyt olen joutunut hieman kuuntelemaan itseäni. Olemaan armollinen itselleni. Kuitenkin tuo rakas työtyönikin on sellaista, että hanskat eivät tipu neljältä vaan yrittäjänä sitäkin työtä tekee ainakin ajatuksen tasolla 24/7. Ei sillä, olette tekin ja tämä rakas blogini mielessäni 24/7 

Joten nyt hiotaan niitä särmiä näiden kahden työn välillä ja yritetään löytää se kultainen keskitie, jossa kumpikin työ tulee tehtyä. Tapani mukaan täydellä sydämellä. Mutta kuitenkin niin, että sitä aikaa lasten ja miehen kanssa riittää. Että sitä aikaa riittää myös itse itselleni.

Rymsteeraus on aivojen nollausta parhaimmillaan ja hei sitä meillä tehtiin eilen illalla. Nyt kun meidän elämä on siirtynyt liki täysin kellarikerrokseen niin tuo keskikerroksen telkkarihuone jäi käyttämättä. Ihan kuten uumoilimmekin silloin taannoin :) Nyt on äiskän ja iskän ruokapöytä huoneessa, jossa se kaikki ne vuodet oli. Omalla paikallaan♥ Ja hei, se sopii tuonne ruokahuoneeseen täydellisesti. Aluksi mietimme, että josko ostaisimme uuden, isomman  pöydän, mutta remppabudjetin paukkuessa reilusti yli mennään nyt toistaiseksi tällä pöydällä.

Kyllä pöydän ympärille kahdeksan mahtuu ruokailemaan. On ennenkin mahtunut. Päihin vain tuolit ja sopu sijaa antaa. Tuo senkki siirtyi ruokahuoneen perälle. Peilikin on niillä sijoilla kuin telkkarihuoneessamme. Ei se niin pahalta tuossa näytäkään. Senkin tilalle haaveilen massiivista mustaa astiakaappia. Vitriiniä, jossa on valkoinen sisusta. Jos jostain löytyisi vaikka kunnostettava sellainen, niin voisi itse sutia sen pintaan väriä. Vieläkin muuten mietin tuon ruokapöydän käsittelyä; varsinkin nyt kun on senkin vieressä, niin tuntuu, että puupintaa on liikaa; lattiassa, senkissä ja pöydässä. Täytyy pohtia, että kumpaa sitä alkaa sutimaan, senkkiä vai pöytää :)

Suloisen sunnuntain kruunasi hotelliaamupala. Jotain hyötyä siitäkin, että mies tekee reissutyötä ja kerää kaiken maailman bonuksia :D Päiväruoaksi ajattelin keitellä pitkästä aikaa gulassia. Kattaa pöydän ja nauttia takkatulesta. Mutta ensin maitokauppaan ja sitten kommenttien kimppuun!

SULOISTA SUNNUNTAITA,


maanantai 25. syyskuu 2017

Lastenhuoneesta esiteinin huoneeksi

HEIPSUN!

Toivottavasti siellä on viikko alkanut mukavissa merkeissä. Täällä on vietetty päivää kotitoimistolla ja mikäs sitä viettäessä, sillä esikoinen innostui eilen ystävänsä kanssa rymsteeraamaan huoneessaan. Eli tuossa huoneessa, jossa väliaikainen kotitoimistoni sijaitsee. Vihdosta viimein tuo pöytä siirtyi ikkunan eteen. Aiemmin ikkunan edessä kun oli sänky. Ikkunasta on niin mahtavat näköalat Pyhäjärven yli Pirkkalaan, että tämän tästä katse suuntautuu tietokoneruudun sijaan vastarannalle.

Lupailin taannoin esitellä teille lastenhuoneita ja vaikkei ihan valmista vielä olekaan, niin kurkataan esikoisen huoneeseen ensiksi. Huone on todella iso; vähän vajaa 30 neliötä. Tämä oli aikoinaan veljeni huone, kun täällä lapsuudenkodissamme asuttiin :) Pintarempan myötä siitä tuli esikoisen huone.

Niin ne lapset kasvavat; siinä missä vielä hetki sitten tuo rakas esikoinen nukkui katoksen alla prinsessasängyssä, on hän nukkunut jo monet vuodet isomummun vanhassa sängyssä. Meidän perheen ehdottomasti parhain sänky nukkua, vaikka kuulemma esikoisen makuun onkin hieman liian kruusailtu kultakoristeineen. Muutenkin esikoisen huone ei ole mielestäni enää mikään lastenhuone. Vaikka toinen vielä lapsi onneksi onkin. Sävymaailma noudattelee hyvin samaa kuin mitä meillä muuallakin.  Meillä on tällä hetkellä pohdinnassa tuo keskikerroksen tv-huone. Se on ihana, mutta jotenkin tuntuu että se voisi olla vielä ihanampi, tai lähinnä käytännöllisempi, ruokahuoneena. Tuo meidän kuuden hengen ruokapöytä riittää arkikäytössä mainiosti, mutta kun tulee ystäväperheitä syömään, niin ehkä se isompi pöytä olisi kuitenkin parempi. Jos tuosta tv-huoneesta tehdään ruokahuone, niin sohva sieltä matkaa tänne esikoisen huoneeseen. Tällä hetkellä huonekalut kun on sijoitettu seinien vierustalle, niin sohva toisi vähän kotoisuuden tunnetta. Sen voisi heittää keskelle huonetta :)

Koska pikkuisemman huoneeseen ei mahtunut vaatesäilytystä vaaterekkiä lukuunottamatta, on esikoisen huoneessa molempien tyttöjen vaatesäilytys. Heti ovesta sisään tultaessa oikean käden puolelle jää kolme metriä pitkä liukuovikaapisto, joka kätkee sisäänsä hyllyjä, vetokoreja ja tankoa. Sen verran tuonne jäi tilaa, että se kätkee sisäänsä myös ylähyllylle meidän perheen lakanat.

Ai niin, tuo Gåser-matto on auttamattomasti liian pieni tuohon huoneeseen. Kunhan mökkikausi loppuu, niin tuomme möksältä isomman maton esikoisen huoneeseen. Harmi, ettei tuota Gåseria enää myydä, se kun on suosikkimattoni kautta aikojen! Mutta hei, jos tähän väliin napsaisi muutaman kuvan parturikampaamo-Lissun Marian tuloksesta – mä olen kyllä varsinainen kampaajan kauhu; liian omatoiminen asiakas. Nyt on sakset viuhunut ja täytyy sanoa, että kyllähän se otsis aina piristää. Huomenna kuvia blogiin, Insta storyn puolella jo muutama vilahtikin :)

MAANANTAITERKKUSIN,


lauantai 09. syyskuu 2017

Aamun hyssy

HEI HUOMENTA MURUT!

Ihan pakko kysyä heti alkuun, että mikä toi tollanen ”hyssy” -sana on? Tai siis onko se edes suomenkielen sana? :D Mulla on tänä lauantaiaamuna pyörinyt mielessäni, että onpas ihana aamun hyssy. Tarkoittaen sitä, että vaikka ulkona on syksyistä, niin sisällä on tunnelmallista. Hyssykästä ;) Hämärän hyssyä. Kyllä te tiedätte. Perjantaimyyssi ja aamuhyssy. Samaan kategoriaan menevät. Tässä hyssyn hämyssä olen miettinyt, että vaikka päätettiin ettei ikinä enää remontoida, niin makuuhuoneen voisi maalata. Taidan vilauttaa sitä teille lähipäivinä. Makkarissa meinaan on joku, joka ei nyt natsaa. Se on liian iso ollakseen valkoinen ja niin vähillä kalusteilla kalustettu. Harmaat seinät toisivat mukavasti tunnelmaa.

Mies lähti golfkisoihin heti aamutuimaan ja ette ikinä arvaa, mihin itse kohta suuntaan…no sokkotreffeille. Tai sokkitreffeille, kuten tuo toinen sokkotreffien osapuoli asian ilmaisi :D Wish me luck. Ei vaiskaan, näen erään blogini lukijan, Minnan, kuka on matkustanut toiselta puolen Suomea Tampereelle. Jännittää kuin ensitreffeille mennessä. Mutta kuitenkin iloisin mielin ollaan, sillä tiedän, että meiltä ei juttu lopu kesken.

Sosiaalisten suhteinen jälleen virittäminen oli meillä puheissa tuossa pari viikkoa sitten. Nyt olen kunnostautunut asian tiimoilta. Elämään on tullut yllättäen sisältöä. Tänään sokkotreffit, maanantai-iltana bestis perheineen kylään lasagnelle ja torstaina parin sielunsiskon kanssa kohti Tallinnaa. Kuukauden päästä toisen bestiksen treffaus rapakon tuolla puolen. Olen vähän sellainen kaikki tai ei mitään ihminen. Joten nyt on kalenteri mukavasti buukattu täyteen ystiksillä.

No mutta, nyt äkkiä sohvatyynyt ojennukseen. Se eilinen siivousprojekti ei ottanut oikein tuulta purjeisiinsa. Saas nähdä koska uskallan viedä imurin lähelle miesluolaa; tytöt ystävänsä kera valtasivat kellarikerroksen eilen illalla :) Toivottavasti sielläkin on aamun hyssyt kohdillaan 

LAUANTAITERKUIN,