maanantai 09. lokakuu 2017

Clean sleeping & lempeämmin höyhensaarille

MORO MURUPUMPELIT!

Aaah, mä tiedän – tervehdys oli taas sitä osastoa siirappia ja hunajaa…anteeksi siitä :D Mutta tiedättekö mitä, näin maanantaina on niin helppo olla hyväntuulinen hyvin nukutun viikonlopun jäljiltä. Mulla on ollut elokuun ja arjen alkamisen jälkeen todella paljon vaikeuksia nukkua viikonloppuaamuisin pitkään. Kun kello soi arkena kuudelta, niin se rytmi on jäänyt viikonloppuisinkin päälle. Eikä siinä mitään, jotkut viisaat ovat sanoneet, että nukkumisrytmi pitäisi säilyttää myös viikonloppuna samana kuin viikolla. Mutta kun viikonloppuna olisi ihana nukkua pitkään, niin se kello kuuden herätys ilman kelloa ei vaan toimi. Tosin, tätä nykyä viikonloppuna sammahdan usein jo ennen kymmentä sohvalle.

Katso siinä nyt miehen kanssa leffaa, kun näet alkutekstit ja seuraavan kerran havahdut lopputekstien aikana ;) Lauantai-iltana katsottiin (tai hän katsoi) leffaa kellarissa ja itse torkuin siinä sohvalla jostain iltaysistä lähtien. Välillä pääsin aina leffaan sisään, kunnes taas huomasin nukahtaneeni. Yhdentoista maissa mies herätteli, että josko mentäisiin sänkyyn nukkumaan. Vähän uumoilin, että mitenköhän käy, sillä heräsin täysin tuohon siirtymiseen yläkertaan. Päätettiin katsoa padilta vielä yhtä sarjaa (tai hän päätti, koska nukahdin jälleen) ja hei, seuraavan kerran heräsin sunnuntaiaamuna, kun mies herätti ja sanoi, että kello on jo puoli kymmenen.

Kellon ympäri nukuttuja öitä tulee harrastettua mökillä, mutta ei juurikaan enää kotona. Sen takia nuo yöunet tuntuivat niin äärettömän ihanilta. Samoin eilen illalla, sunnuntai-iltana sujahdin puhtaisiin lakanoihin jo hyvissä ajoin. Toki sitä ennen tuli torkuttua tapani mukaan hieman sohvallakin. Tällä hetkellä elätään siitä ihanaa aikaa, että yöunta ei tarvitse etsimällä etsiä. Laskea lampaita ja olla jo tuskastumisen partaalla nukahtamisen kanssa. Joskus on niitä aikoja, että maailman murheet painavat niin, että mulla on vaikeuksia nukahtaa. Olen luonut tiettyjä rutiineja, jotka helpottavat unen saantia noina hieman tuskaisina iltoina.

Makuuhuoneen tuuletus

Mikään ei ole ihanampaa kuin mennä nukkumaan happirikkaaseen makuuhuoneeseen. Vaikka tuntuu, että on vähän viileä, niin parempi niin. Liian lämmin makkari ei ole lainkaan mieleeni. Villasukat jalasta lähtee kyllä yön kuluessa :)

Lukeminen

Sen sijaan, että katsoisin sängyssä puhelinta, olen ottanut tavaksi lukea kirjaa. Montaa aukeamaa en kyllä etene, mutta nukahtamislääkkeenä lukeminen toimii kuin tauti!

Lämmin juoma

Olkoon se lämmin kuppi teetä tai kultaista maitoa, joskus jopa lämmintä kaakaota. Se rauhoittaa ja valmistaa kroppaa unille. Kuvissa näkyvä Pukka night time -unitee* (*saatu Lifestä) sisältää rauhoittavaa laventelia ja valeriaania, joka auttaa unen saannissa.

Rauhoittava musiikki

Musiikki toimii itselläni tilanteessa kuin tilanteessa; energisoivana työpäivän keskellä tai sitten illalla rauhoittumismusiikkina. Spotify on täynnä jos jonkilaista nukahtamismusiikkia! Hakusanaksi sleeping music ja jo löytyy vaikka mitä.

Liikunta illalla

Enkä nyt tarkoita juuri ennen nukkumaan menoa, vaan tuollainen puolen tunnin reipas kävelylenkki tai hölkkä iltaruoan laskeutumisen jälkeen takaa sen, että nukkumaanmeno sujuu sutjakkaasti. Vielä sauna tuon lenkin päälle, niin avot.

En muuten tainnutkaan kertoa teille taannoin sitä hyvinvointi-idoliani, kun se postaus jäi muiden akuutimpien aiheiden jalkoihin. Mutta kerrottaneen se nyt tässä yhteydessä. Hyvinvointi-idolini on kautta aikojen ollut Gwyneth Paltrow. Mikä rauha ja seesteisyys tuosta kaunottaresta huokuukaan. Gwynnie vannoo puhtaan ruoan nimeen, mutta myös puhtaamman nukkumisen nimeen. Clean sleeping pitää sisällään muun muassa vähintään kahdeksan, mieluiten 10 tunnin yöunet, puhtaan ravinnon syömisen pitkin päivää ja sen, että nukkumaan käydään ennen kello kymmentä. Lisäksi komppaan Gwynethiä siinä, että makuuhuoneesta on hyvä tehdä sellainen hämyinen piilopaikka, joka on tarkoitettu vain nukkumiseen. Ainakin itselläni näin syksyn tullen ja talven lähestyessä silmä lepää tummissa petivaatteissa. Joulun jälkeen sitten taas kevennellään ja vaallennetaan ilmettä.

Kun nukkuu hyvät yöunet, niin lounaan jälkeinen väsymyskään ei iske päälle. Voi tosin olla, että tuolla tämän päivän herkullisella kasvislounaallakin oli osuutta asiaan. Lihaton lokakuu voi alkaa myös näin puolesta välistä lokakuuta, eikö? Nyt kotitoimisto sulkee ovensa hetkeksi ja toimiston ainoa työntekijä asettautuu hetkiseksi äidin rooliin. Koulukuskaamiset odottavat. Jep, tänä sateisena maanantaina ajattelin helpottaa myös lasten viikon aloitusta ja tarjota kyytiä mennen tullen :)

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,

PS. hei ette tiedäkään, miten ihana on ollut lukea niitä asioita, joissa te olette hyviä ♥ Vielä on aikaa osallistua kalenteriarvontaan :)


keskiviikko 04. lokakuu 2017

Sisustuksen kannalta ongelmallinen tila

MOIKKAMOI IHANAT!

Tämä rymsteerausinnostukseni siirtyi kodista myös työpaikalle. Tänä aamuna aloimme suunnittelemaan tuota meidän neljän naisen avotoimistoamme, josta yhdeltä puuttui työpiste. Iltapäivästä oli toimisto kunnossa. Neljä uutta työpöytää koottuna ja tietokoneet asennettuna. Kyllä nyt kelpaa. Harmi vaan, että loppuviikko kuluu pääosin kotitoimistolla. Pitää kyllä käydä muutama juttu tekemässä töissä ja siinä samalla ihastella uutta toimistoa ;)

Tykkään, että mun on yleensä helppo hahmottaa tila ja sen funktio. Tällä kertaa tuntuu, että olen ihan purjeessa tuon meidän keittiön jatkeena olevan aulan kanssa. Kiitos teille eiliseen postaukseen vinkkejä antaneille♥ Tuossa tilassahan meillä oli lukunurkkaus ja sen jälkeen ruokapöytä. Nyt lukunurkkauksen tuoli on olohuoneessa eikä sitä kärsi sieltä pois siirtää. Ruokapöytä on ruokahuoneessa, joten tuohon ”ongelmatilaan” kannettiin ensihätään esikoisen huoneesta lasinen sivutaso. Sinne pitää ostaa muutama iso korilaatikko alatasolle. Vaikka olen vähän sitä mieltä, että lukunurkkaus on käsitteenä kiva, niin toiminnallisuudeltaan voipi olla, että se sakkaa. Tosin sen viikon ajan, kun meillä oli lukunurkkaus tässä se toimi kyllä loistavasti. Siinä tuli luettua lehtiä monena päivänä.

Kerroinkin, että silloin kun äiti ja iskä asuivat tässä kodissa, niin tuossa oli sellainen Aspen-henkinen ruudullinen nojatuoli. Meillä iskä oli kova lukemaan. Siinä tuolilla on lukenut monen monet kirjat meidän tytöillekin. Paikan historia on siis vahvasti lukunurkkaushenkinen. Sivupöydälle konjakki (lääkkeeksi) ja jalat rahille. Joskus muinoin tuo tila oli erotettu keittiöstä seinällä ja tilassa oli silloin ns. pirttipöytä penkkeineen. Tila on vain 2 metriä leveä ja 2 metriä pitkä, joten mitään isoa pöytäryhmää siihen ei sopisi. Kuitenkin pähkäilemme nyt sitä, että tarvitaanko siihen ns. arkiruokapöytä. Meidän ruokahuonehan tosin on ihan vieressä, tuossa tuijottavan naisen seinän takana :D

Te, keillä on ruokahuone erikseen, niin onko teillä myös sellainen arkiruokapöytä? Sellainen pyöreä vanhanajan pöytä kuulostaisi ihanalle. Tai sitten tuosta tulee löffäys/lukunurkkauspiste. Mutta millainen löhötuoli? Divaani siihen voisi sopia hyvin. Siitä näkisi takkatulenkin. Vai onko vielä jotain muuta uutta vaihtoehtoa, jota en osaa edes ajatella? Elämän jälleen näitä suurimpia ongelmia, eikö? ;)

Nyt hieman siivoten, että miehen on kivempi tulla työreissusta kotiin ♥ 

KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


tiistai 03. lokakuu 2017

Yksi suosituimmista resepteistäni

HELLUREI!

Hei, ettehän suutu, jos sanon että ”Ai että mä rakastan syksyä sateineen!” :D Ei tainnut päivä tänäänkään valjeta, mutta viikon päästä keskiviikkoiltana näyttäisi olevan auringonpilkahdus kello kuuden maissa. Haastetta tekee meille valokuvausta harrastaville, sillä eihän neljän jälkeen enää juurikaan mitään kuvailla. Hintsussa on vähän kuvailemiset päiväaikaankin. Sellaisten tunnelmakuvien, joita rakastan, ottaminen onnistuu kyllä. Mutta ehkä se on taas sitten tammikuulla seuraavan kerran sellaisten kirkkaiden kuvien vuoro ;) Olin juuri aloittanut Indiedaysilla syyskuussa 2014, kun pääsin erään yhteistyökampanjan tiimoilta ihanan blogikollegani kanssa tutustumaan Budapestiin. Reissullahan parasta on syöminen. Niin myös tuolla Budapestissa. Kun kerran Unkarissa käy, niin ei voi olla käymättä ilman, että maistaa gulassia. Ihastuin tuohon syysiltojen lämmittävään soppaan niin paljon, että heti kotiintultuani kehitin siitä reseptin. Ei ehkä ihan autenttisin mahdollinen resepti, mutta ah niin hyvää. B

Blogiini eksytään aika monesti hakusanoilla At Maria’s gulassi. Joten pakko se on uskoo, että siellä ruutujen toisellakin puolella tätä herkkua on tullut kokeiltua. Itse varioin tätä aina sen mukaan, mitä löytyy jääkaapista. Viime sunnuntaina salamin lisäksi keittoon pääsi chorizomakkaraa.

MARIAN GULASSIKEITTO

2 sipulia
1 solo valkosipulin kynsi
2 rkl tomaattipyreetä
3 tomaattia
3 paprikaa
400 gr sikanautajauhelihaa
noin 15 cm pötkö salamia
nion 100 gr chorizoa
4 laakerinlehteä
0,5 rkl oreganoa
1,5 rkl paprikajauhetta
2 lihaliemikuutiota
mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan
vettä

– pilko sipulit ja kuullota niitä voissa hetki
– lisää murskattu valkosipulin kynsi, jauheliha ja lihaliemikuutiot -> ruskista
– lisää tomaattipyree, pilkotut tomaatit, paprikat ja salamit
– lisää loput mausteet ja vettä sen verran, että em. aineet peittyvät reilusti
– kiehuta noin 30 minuuttia; kunnes paprikat ovat pehmenneet ja keitto sakeutunut
– tarkista suola ja lisää tarvittaessa
– tarjoile valkosipulimurskalla maustetulla creme fraichella maustettuna

Tämä on jälleen niitä pataruokia, jotka paranevat lämmitettäessä. Harmi vaan, että hirmuisen harvoin tästä jää seuraaville päiville syötävää :) Hei nyt kun ruokapöytä muutti ruokahuoneeseen, niin tuo aulatila keittiön jatkeena on hieman ongelmallinen. Palataan siihen huomenna. Muutama idea itselläni on, mutta kaipaan kyllä kipeästi siihen myös teidän apuanne!

Nyt villasukat jalkaan ja takkaan tuli. Taas. Syksy ja syksyn rutiinit rauhoittavat. Ihana hämärähyssyinen ilta ja tiedossa siskonpeti kahden (plus yhden karvaisen) pienen unikaverin kanssa. Olen huomannut, että syksy saa jonkinasteisen melankolisen Marian heräämään. Hyvällä tavalla. Ikäväkin tuntuu syvemmällä kuin aiemmin. Onneksi saadaan huomen illalla kotiin se, joka vasta juuri pari tuntia sitten reissuun lähti.

TUNNELMALLISIN TIISTAI-ILTATERKUIN,