sunnuntai 09. syyskuu 2018

Sushiunatkoon, miten hyvää!

MOIKKAMOI IHANAT!

Joka ikinen ihminen, kenen kanssa olen eilen illalla tai tänään ollut tekemisissä, on saanut kuulla mun sushihehkutusta. Kotona tehtyjen sushien ylivoimaisuudesta verrattuna sushiravintoloiden susheihin. Sitä hehkutusta on saanut kuulla sosiaalisissa medioissa minua seuraavat niin kuin myös Skotlannissa valkoista palloa lätkyttelevä miehenikin. Tänään lenkillä kyllästin veljen vaimonkin sushihehkutuksella. Joten hei, rakkaat lukijat, nyt on teidän vuoro.

Teimme eilen ihka ekaa kertaa kotona sushia. Vaikka kuopuksella on tuossa yhdessä kuvassa sellainen himpun verran epäilevä ilme, niin voin sanoa, että tuo ilme muuttui kertalaakista maistettuaan sushia. Mikä siinä onkaan, että niin monen asian suhteen on viime aikoina tullut mietittyä, että miksemme tehneet tätä jo aiemmin? Niin näiden kotisushienkin kanssa. Onhan se niin, että vähän aikaa näiden tekemiseen saa kulumaan, mutta se aika on sen väärti. Ja itse asiassa suurin osa ajasta menee riisin huilutteluun, keittämiseen ja jäähdyttämiseen. Kaikki muu meneekin siinä sivussa sitten. ID

Riisin keitin sushiriisipakkauksen ohjeen mukaan. Siihen meni yhteensä noin tunti jäähdyttelyineen kaikkineen. Sillä välillä esikoinen pilkkoi ystävänsä kanssa kurkut ja avokadot. Riisin valmistuksessa on vissiin eri tapoja, mutta meillä annettiin riisin ensin olla lävikössä vajaa vartti, jonka aikana huuhtelin sitä välillä kylmällä vedellä. Sitten annoin riisin kiehua kannen alla vartin miedolla lämmöllä. Käänsin levyn pois päältä ja annoin riisin hautua vielä 20 minuuttia. Sen jälkeen sekoitin riisietikan, sokerin ja suolan keskenään ja kaadoin kuuman riisin sekaan. Nostin riisin leivinpaperin päälle ja taputtelin kevyesti levyksi. Keittiön ikkunasta virtasi viileää ilmaa ja riisi jäähtyi aika nopeasti.

Sitten päästiin itse asiaan. Eli tuon bambumaton ja levämattojen kanssa kikkailuun. Voin sanoa, että ekaa rullaa tehdessäni sormet ja polvet tutisivat hieman ;) Koska meillä lapset eivät ole raa’an lohen ystäviä, sovelsimme. Ostimme savulohta, graavilohta (tämä uppoaa myös lapsille) sekä jättikatkaravun pyrstöjä. Teimme suurimman osan makeina (maki..), mutta osan myös käänteisinä eli riisi oli ulkopuolella. Olivatkohan nuo sitten Kalifornia makeja? Netistä löytyy hyvin havainnollistavat ohjeet rullaustapoihin. 

Makeja teimme kolmella eri täytteellä; jokaiseen tuli tuorejuusto-wasabivana, kurkkua ja avokadoa. Lisäksi savulohta, graavilohta tai jättikatkaravun pyrstöä. Kalifornia makeja teimme graavilohesta ja jättikatkaravun pyrstöstä (toki nuo vihreät olivat niissäkin). Valmiit rullat laitoimme odottamaan jääkaappiin, kunnes kaikki oli valmiita. Sitten leikkasimme ne terävällä veitsellä (veteen välillä kastaen) paloiksi. Kalifornia makien päälle laitoimme hieman Hellmann’sin perusmajoa, paahdettuja seesaminsiemeniä sekä silputtua ruohosipulia. Dippasimme ne perinteiseen tyyliin wasabilla maustettuun japanilaisen soijaan.

Mikä näistä sitten teki niin erilaisia ja hyviä? Mielestäni se, että nämä olivat pehmeitä. Nämä maistuivat tuoreelle. Ja mikä parasta, nämä eivät maistuneet liikaa kalalta. Tiedättekö, kun joissain susheissa maistuu se riisikin jo ihan särjeltä :D Tuossa lenkin jälkeen söin vimpat viisi sushia jääkaapista ja ne maistuivat hienosti myös näin seuraavana päivänä ja jääkaappikylmänä.

Nyt suloinen sunnuntai jatkuu vaatehuoneen siivouksella. Tietäen, että siinä kuluu tovi jos toinenkin. Ei ehkä jaksaisi yhtään ryhtyä siihen projektiin, mutta olen huomannut, että nyt kun mies on reissussa, niin mä olen varsin aikaansaava. Lisäksi taustalla kytee ajatus postaustoiveesta, jossa lupasin esitellä syysgarderobiani. Ehkä olisi korkea aika jo palauttaa itsellenikin mieleen, että mitä sieltä vaatekaapista taas löytyikään :)

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


perjantai 07. syyskuu 2018

Fredagsmys

HIPSHEI!

Miten mulle tulee aina tuosta ”hipsheistä” mieleen sanonta ”hippulat vinkuen”? :D No sitäkin on tänään ollut. Tosin paljon olen saanut aikaankin. Siihen nähden, että meillä herätti kello neljältä, kun tuo elämäni rakkaus lähti viikoksi reissun päälle. En saanut unta ennen kuin juuri ennen herätyskellon soittoa. Onneksi huomenna saa nukkua! Tyttöenergiaa, sillä mennään tuleva viikko. Tänään lapset saivat päättää mitä napostellaan illalla, kun lösähdetään telkkarin ääreen. Tai lapset lösähtivät jo. Itse taidan samalla kuunnella äänikirjan loppuun.

Olivat jonkun tubettajan kanavalla törmänneet riisikakkupitsoihin. Hmm. Aluksi mietin, että näinköhän maistuu pahville tuo ”pitsapohja”, mutta toisaalta – olenhan kehittänyt tässä loppukesän aikana eräänlaisen himon pitsamausteisiin riisikakkuihin. Työkaveri oli niitä kaappiin ostanut ja sain luvan maistella. En tiedä sainko luvan maistella ihan koko paketillista, mutta hups vaan se hupeni tuosta vaan. Ostettiin pitsamaustettuja riisikakkuja että tavallisia.

Täytteeksi lasten riisikakkupitsoihin tuli ketsuppia, kinkkua, ananasta ja juustoraastetta. Itselleni tein paria erilaista. Toisista löytyivät ketsupin lisäksi mozzarellaa, kapris ja parmesan raastettuna. Toisista vuohenjuusto, aurinkokuivattutomaatti ja hunaja. Molempien päälle pääsi rucolaa ja korianteria. Näistä tuli oikeasti hyviä. Ja hei, mikä parasta niin älyttömän helposti valmistuvia herkkuja. Uunissa meillä oli lämpöä 225 astetta ja vähän vajaa 10 minuuttia näitä paistettiin.  Ai vitsit, pahvisuus oli kuulkaas kaukana. Nämä pehmenivät keskeltä ja reunat rapsakoituivat entisestään Lisäksi herkkulautaselta löytyy manchegoa, viinirypäleitä ja latva-artisokkaa.

Lasillinen kuoharia kruunaa perjantai-illan. Tytöillä taas laseista löytyy jotain punaista limsaa, joka värjää kielenkin. Huh. Mitäs siellä herkutellaan näin perjantai-iltana? Huomenna lapset halusivat kotona tehtyjä susheja. Ei olla ikinä ennen tehty…onko antaa vinkkejä, miten onnistuu parhaiten? Nyt vällyjen alle telkkarin eteen. Napit korviin ja elämään tuon ihanan Maria Wernin viimeiset hetket. Onneksi seuraava kirja on taas jo ladattuna offlineen.

IHANAA PERJANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. kiitos muuten teille, ketkä taannoin jaoitte vinkkinne tuon kuoharipullon säilymiseen avattuna jääkaapissa; tänään bongasin sellaisen korkin, jonka saan laittaa tuon kuoharipullon päälle, ettei kuplat katoa!


keskiviikko 05. syyskuu 2018

Lempeä kookos-omenauunipuuro

MOIKKULIMOI!

Kuinkas siellä on viikko sujunut? Puolivälin paremmalla puolella ollaan jo, ainakin me, ketkä pääosin työskentelemme maanantaista perjantaihin.  Ja vaikka itselläni ei ole kiveen hakatut työtunnit, onneksi, niin silti keskiviikkoiltana tuntuu jo jotenkin kuin toinen jalka olisi viikonlopun puolella :) Näin yrittäjän päivänä sitä on tullut mietittyä näitä kahta yritystä, joissa työskentelen. Sitä päivätyötä, jossa olen osayrittäjänä ja tätä periaatteessa yksinyrittäjänä oloa täällä At Maria’s -blogissani. En osaisi ehkä olla muuta kuin yrittäjä. Se riski, mikä tähän sisältyy on jäätävä. Mutta se vapaus ja ne mahdollisuudet – ne ovat niitä syitä, miksi näitä molempia hommia teen. Ehdottomasti ollaan plussan puolella!

Yrittämisestä täydellisen samettisen uunipuuron reseptin kehittelemiseen. Tavallaan yritystä siinäkin :D Mutta hei, onnistui ensi yrittämällä. Aina yrittämisessä se ei todellakaan näin mene, vaan erheiden kautta kehittyy ja oppii. Elettiin hieman sateista, tälle syksylle poikkeuksellisen sateista, alkusyksyn päivää. Avonaisesta keittiön ikkunasta virtasi viileää ilmaa ja kävin laittamassa villapaidan päälle. Niin kuin aina syksyn tullen, niin myös tänä syksynä mut on vallannut puurohimotus. Uunipuuroja olen aina rakastanut. Niin helppoja ja niin helposti saa makumaailmaa muunneltua.

Tuona syksyisenä päivänä meidän uunipuurossa maistui lempeästi kookos ja suloisesti syksy. Omenien muodossa. Uunipuuron myötä kodin valtasi tuoksu, jossa oli jotain hyvin lohdullista.

KOOKOS-OMENAUUNIPUURO

3 pientä omenaa pestynä ja lohkottuna
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 litra kookospähkinäjuomaa
1 tl suolaa
1 tl kanelia

-sekoita ohrasuurimot, kookospähkinäjuoma, suola ja kaneli uunivuoassa
-lado päälle siivutetut omenat
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 1 tunti 15 minuuttia

Uunipuurosta riittää neljälle niin iltapalaksi kuin vielä seuraavan aamun aamupalaksikin. Uunipuuro menee niin kylmänä kuin lämpimänäkin. Sellaisenaan tai maidon kanssa. Hei, nyt viikkaamaan miehen kauluspaitoja matkalaukkuun. Reissumies ajatteli vetää viikkoon kolme eri maata. Tietääköhän se kolmia eri tuliaisia? ;)

HYVÄÄ YRITTÄJÄN PÄIVÄÄ TEILLE YRITTÄJILLE &
KIVAA KESKIVIIKKOILTAA,