torstai 16. elokuu 2018

5 x nyt meni hermot

HALLOO!

Kuulkaas, kiitos teidän instastoryn puolella äänestäneiden, nyt on vuorossa juttua niistä pienistä, elämää suunnattomasti hetkellisesti, ärsyttävistä asioista. Tiedättekö niistä sellaisista, jotka joinain päivinä sieppaa enemmän, toisinaan taas vähemmän. Riippuen kai jostain kuun asennoista tuolla taivaalla. Mutta nyt kun olen tämän päivän miettinyt näitä ärsytyskynnyksen ylittäviä asioita olen huomannut jälleen kerran, että elämässä on muuten asiat aika hyvin.

Ainakin siihen nähden, että jos nämä mitättömät pienet jutut saa verenpaineen kohisemaan. Viimeisen 24 tunnin sisällä olen huomannut ainakin viidesti ärsyyntyväni. Menettäväni hermot aivan totaalisesti. Loppujen lopuksi miettinyt, että olikohan se nyt kuitenkaan niin iso asia, että siitä olisi kannattanut ärsyyntyä. Aloitetaan. Olisi muuten kiva sitten kuulla kommenttiboksin puolella, onko teillä yhtä megalomaaniset murheet :D

1.Käyt suihkussa, hemmottelet vartalosi ihoa nopeasti kuivuvalla silkkisen pinnan jättävällä kosteusvoiteella. Sujahdat kylpytakista lempparifarkkuihisi. Niihin mustiin, joissa on ihan kivasti strechiä (kuvat housut liittyvät tapahtuneeseen). Mutta joissa se hemmetin stretch ei auta tässä tapauksessa yhtään, sillä kiitos tuon kosteusvoiteen et saa farkkuja nostettua juurikaan polven yläpuolelle vaan ne kinnaavat ihoasi vasten. Argh, argh ja vielä kerran argh. Taattu tuskanhiki.

2. Levität ripsiväriä ripsiisi reilummalla kädellä, koska pitäisi olla jo paikassa x. Ripsari asettuu nätisti ja katsot vielä läheltä peilistä työsi tulokset…kunnes aaaatssshiuhh. Maailmankaikkeuden isoin aivastus ja ripsivärit ovat sekä ylä- että alaluomilla. En tiedä teistä muista, mutta itselläni on tapana laittaa ripsari ihan viimeisenä. Pesen sitten näissä tapauksessa koko silmämeikit pois sekä posketkin yleensä. A-r-g-h.

3. Fiilistelet hieman alkavaa syksyä ja pukeudut ihanan lämpimään villatakkiin. Koska kyllähän nyt illasta viilenee. Varmuuden varalta laitat sinne alle vielä valkoisen paitiksen ja koska valkoiset rintsikat ovat kaikki hukassa, pukeudut harmaisiin. Laitat tuosta muhkeasta villatakista ylimmän napin kiinni, niin kukaan ei huomaa läpipaistavia rintsikoita. Lähdet asioille ja jossain välissä kauppakeskuksen ruuhkassa huomaat hikinoron laskeutuvan selkääsi pitkin. Olisipa ihanan viilentävää riisua tuo muhkea villatakki. Jep ja argh.

4. Olet juuri saavuttanut sen tilan juoksussa, jonka takia juoksijat laittavat tossua toisen eteen. Jalat rullaavat kuin itsestään. Hymyilet ja annat vetoapua käsilläsi. Korviin kantautuu Eminemin just se biisi, jossa kertsin melodia antaa toivoa jaksaa lenkin loppuun. Jonka aggressiiviset räppikohdat tsemppaavat jalkoja siinä hieman tuskallisessa ylämäessä. Kunnes kesken ylämäen musiikki loppuu. Huomaat, että joku toinen käyttää Spotifytasi. Painat playta kymmenen kertaa ja käyt hiljaista kädenvääntöä tuon pikkuisen rakkauden hedelmäsi kanssa, että kummalla on oikeus kuunnella. Huomaat vahingossa lopettaneesi juoksun näpytellessäsi viestiä tuolle spotify-varkaalle. Pääsette yhteisymmärrykseen, että koululainen ei nyt kuuntele musiikkia. Lähdet uudelleen juoksemaan ja ne jalat ovatkin yhtäkkiä kuin eriparia. Juoksu ei suju ei sitten yhtään. Kävelet loppumatkan kotiin ja ajattelet, että argh.

5. Vedät peiton korvillesi, käännät tyynystä sen viileämmän puolen ja huomaat, että sulla onkin vielä vessahätä. Ajattelet, että kyllä se lirtsilortsinen siitä aamuun asti jaksaa odottaa. Nukahdat ja heräät keskellä yötä. On pimeää. Katsot kelloa ja se  näyttää 04.03. Pakko käydä vessassa. Laitat hieman valoa, ettet vahingossa astu lattialla nukkuvan koiran päälle. Vessassa räväytät kaikki valot päälle sen yhden pienen yövalon sijaan. Et pysty pitämään kirkkaudelta silmiäsi auki, mutta saat asiasi hoidettua. Palaat samaa tietä sänkyyn mitä tulitkin. Onneksi astut varovasti, sillä huomaat että koira on vaihtanut nukkumapaikkaa ja astut melkein sen päälle. Vedät peiton takaisin korville ja alat miettimään seuraavan päivän ohjelmaa. Kello 05.18 mietit, että pitäisköhän nousta kahvinkeittoon, kun uni ei tule. Kellon soidessa huomaat just nukahtaneesi sikeään uneen. Argh.

Hei, näiden valossa kaikki on oikein hyvin eikö? Tästä lähtien käyn vessassa ennen kuin nukahdan, pistän valkoisen paidan alle valkoiset rintsikat, kuuntelen juostessa vain äänikirjoja, niistän nenäni ennen ripsarin laittamista ja en rasvaa jalkojani suihkun jälkeen, mikäli aion pukea kireät housut. Kas näin, enää näiden kanssa ei mene hermot :D Kuinkas siellä sujuu?

TORSTAITERKUIN,

PS. ja hei te, ketkä annoitte äänenne ”Lapset & sokeri” – postaukselle, niin sitä tulossa sitten kyllä myös lähipäivinä!


tiistai 07. elokuu 2018

Ensimmäisen arkiviikon ”vartissa valmiit” arkiruoat

HELLOU!

On kuulkaas huomattavasti vähemmän tahmainen tiistai kuin edeltäjänsä erittäin tahmainen maanantai. Ainakin näin iltapäiväkahvitauolla :) Olokin on jo flunssan selän taittuessa parempi! Tein viime viikolla mökillä kauppakassitilauksen ekan arkiviikon ruokien mukaan ja täytyy sanoa, että tämä mamma nyt vähän lepsuilee. Joka päivä on jotain lasten herkkuruokaa. Yleensä kun olen pitänyt kiinni siitä, että a) punaista lihaa syödään maksimissaan kaksi kertaa viikkoon b) vähintään yhtenä päivänä viikossa kasvisruokaa ja c) ainakin yhtenä päivänä kalaa. Meidän tämän ekan arkiviikon ruokalista näyttää omaan silmääni vähän erikoiselta. Lihapainotteiselta. Mutta syyttäminen ei ole kuin itseäni.

Tuntuu, että tämän viikon ruokalista pursuaa kaikkea epäterveellistä, mutta eihän näin oikeasti ole. Joka ruoan kanssa on tarjolla myös salaattia. Onni on muu perhe, joka on yhtä pupuja kun minä :)

MAANANTAI: TORTILLAT

Ekan työpäivän illan helppo, 15 minuutissa valmistuva ruoka. Meillä lapset on yleensä ottaneet bravuurikseen tortillojen teon, mutta eilen olivat vielä ystävillään kun aloin ruokaa tekemään. Tämä ruoka oikeasti valmistui siinä vartissa, kun mies haki lapset kavereilta. Meillä esikoinen on ollut lihavastainen jo pitkään, mutta eilen otti vähäsen myös jauhelihatäytettä tortillaansa. Mikäli ette jaksa tai ehdi tehdä guacamolea, niin vinkkinä: viipaloi yksi avokado ja sekoita joukkoon lime-chili mausteseosta. Niin ihanan pirtsakkaa!

TIISTAI: TIKKA MASALA KANA + RIISI

Alkuperäisessä ohjeessani olin tehnyt tämän vegenä, mutta tänään teen sen kanasta. Huomasin eilen illalla, että broitsufileet menevät jo tänään umpeen, joten vaihdoimme lennosta torstai-illan ruoan tiistaille. Sain taannoin blogiyhteistyön myötä intialaisia makuja. Tämäkin valmistunee tänä iltana vartissa.ID

KESKIVIIKKO: RUISHAMPURILAISET

Kiitos teidän ihanien lukijoiden, jotka taannoin annoitte vinkkiä hampurilaissämpylöistä ja muistutitte minua ruisleipien erinomaisuudesta hamppareiden suhteen. Huomenna grillataan pihvit ja paahdetaan ruisleivät. Veikkaan, että aika nopeasti saadaan taas iltaruoka aikaiseksi. Meillä oli muuten tuossa grilli käyttämättä reilun vuoden ajan kotona, joten onkin ollut ihanaa nyt kun saatiin taas viriteltyä grilli tulille. Pitkä syksy aikaa edessä vielä grilliherkuille.

TORSTAI: NAKKISOPPA

Koska torstai-illat on meillä vähän kiireisiä harrastusten kanssa, niin ruokaa pitää saada ja nopeasti. Tänä torstaina tosin onneksi olen kotitoimistolla, joten aikaa olisi ehkä laittaa nakkisoppa pidemmän kautta. Turvauduin kuitenkin tällä viikolla pakaste perunakasvispussiin. Ensin paistan kunnon lihaisat nakit kullanruskeiksi, lisään lihaliemikuution ja vettä. Kun vesi kiehuu kaadan joukkoon perunakasvissekoituspussin (suikaileina). Maustan maustepippurilla ja suolalla. Vartissa valmis tämäkin ruoka.

PERJANTAI: GRILLATUT BRATWURSTIT & HALLOUMISALAATTI

Tänä kesänä olen himonnut tulisia bratuwursteja. Niitä ja makeaa kotisinappia. Avot. Ei muuta vierelleen tarvitsisi, mutta perjantaina teen salaatin ja samalla kun bratwurstit valmistuvat grillissä saavat ne parilalle seurakseen halloumijuustosiivut. Tämä ruoka muistuttaa kesälomasta ja niistä ihanista illoista mökillä.

Ensi viikon listaa teen tänä iltana ja ajattelin kurkata tätä viime vuotista ”Neljän viikon arkiruoat” -listaani saadakseni inspiratsionea. Jotenkin on näin kesäloman jäljiltä arkiruoat vähän hakusessa. Kuten tämän viikon ruokalistasta voi päätellä. Mitä teillä muuten syödään tällä viikolla? :)

TIISTAITERKKUSIN,

 

 


maanantai 06. elokuu 2018

Kesäyössä kerran ♥

”Kesäyössä kerran huomasin hänen nauravat silmänsä. Naurun, joka yhtyi nauruuni. Kesäyössä kerran tanssin ja lauloin yli kaksi tuntia putkeen. Ilman väsyneitä jalkoja. Kesäyössä kerran ihastelin kotikaupunkini valoja. Kotikaupunkini ihania ihmisiä. Meitä tamperelaisia, jotka tunnistamme toisemme katukuvasta. Ja jos emme katukuvasta, niin viimeistään, kun avaamme suumme. Kesäyössä kerran halusin yön jatkuvan loputtomiin. Nostin katseeni kohti taivasta ja tunsin sadepisarat poskillani. Sadepisaroiden muodostamat lätäköt, joista pisarat tunkeutuivat läpi esikoiselta lainattujen tennareiden kastellen sukkani. Kesäyössä kerran kävelin käsi kädessä. Tunsin isomman käden lämmön. Sovitin askeleeni omiani pidemmiksi.

Kesäyössä kerran huomasin olevani valmis. Valmis sanomaan heipat kesälle. Pakkamaan hellemekot laatikkoihin ensi kesää odottamaan. Kesäyössä kerran tunsin suurta kiitollisuutta. Elämäni kesästä. Olin onnellinen siinä hetkessä. Enkä vähiten hänen takiaan, kenen kädessä käteni lepäsi.”

HEIPPATIHEI IHANAT!

Kuinkas se ensimmäinen työpäivä sujui teillä, ketkä tänään töihin palasitte? Vaikka sitä pitäisi olla positiivinen, innostava ja kannustava, niin nyt täytyy sanoa, että täällä sujui työpäivä varsin tahmeasti. Ehkä kesäyössä kerran sattunut vilustuminen painoi päälle. Tai sitten valvominen. Tiedä häntä, mutta joka paikkaa särkee, nenä vuotaa ja pää jyskyttää. Ja ehei, kahden päivän dagen efteriä en myönnä ;)

Mutta olipahan ihana lauantai. Kerta kaikkiaan. Kuten kerroin, niin me käydään miehen kanssa harvoin missään kaksin (siis humputtelemassa). Harvoin pitkän kaavan mukaan. Ja yleensä jompi kumpi on ollut autolla liikenteessä. En edes muista, koska viimeksi oltaisiin seisty taksijonossa aamuyön tunteina. Nyt seistiin kolmessa taksijonossa. Kunnes päätettiin pitää Valopilkku -sovellus aktiivisena ja kävellä kotiin. Pari kilometriä ennen kotikatua saimme taksin. Siinä vaiheessa olo oli ehkä kuin uitetulla koiralla, mutta ei sitä huomannut. Oli ihana kävellä öisen Tampereen katuja. Käsi kädessä ja niitä näitä jutellen.

Postauksen kuvat ovat otettu vajaa viikko takaperin kesäyössä, joka alkoi pikkuhiljaa hämärtymään. Ilma oli keltainen. Viljan keltainen. Jos elokuuta pitäisi kuvailla jollain värillä niin se olisi kenties lakastuvan viljan keltainen. Sellainen kauniin keltainen. Vaikka viikonloppu oli ihana, niin ikävä mökille vaivasi. Onneksi pian tulee jo uusi viikonloppu. Ja onneksi on aina nämä kuvat, joihin palata.

Mutta ennen uutta viikonloppua on vielä jokunen työpäivä kahlattavana ja yksi flunssa parannettavana. Tällä kertaa tämän flunssan kestää paremmin, sillä tietää että se on täysin itse aiheutettu. Kerran kesäyössä, nimittäin 

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,