perjantai 01. joulukuu 2017

Erilainen joulukalenteri

HEIPPATIRALLAA IHANAT

ja juhuu, heippatirallaa joulukuu! Naapurin naisen kanssa tänä aamuna juteltiinkin, että joulukuu tuo tullessaan monta uutta mahdollisuutta; lumisateen mahdollisuus on suurempi kuin marraskuussa (sillä tilastollisesti joulukuu on kylmempi kuin marraskuu ;)  ja ellei sitä lunta tule, niin silti joulukuussa tapahtuu merkittäviä. On suuren suuri mahdollisuus siihen, että pimeä ja synkkä kausi alkaa olemaan voiton puolella. Nimittäin päivä alkaa pitenemään. Rakastan hyggeilyä, fiilistelyä ja kaikkia niitä pimeän vuodenajan juttuja. Mutta rakastan myös alkuvuoden aurinkoisia pakkaspäiviä, kun aurinko paistaa just oikean sävyistä valoa ikkunoista sisään. Rakastan uuden vuoden loppua ja itse tutkiskelua. Oman elämäni tilinpäätöksen kasaan kyhäämistä ja uuden avaavan taseen luomista alkuvuonna.

Näitä kohden mennään vähän erilaisen aamukamman kanssa. Olen muutamien vuosien ajan lukenut hyvän mielen joulukalentereista. Miettinyt, että niissä on ideaa. Ideana se, että tekee itselleen hyvää esimerkiksi suorittamalla jonkun liikuntatoimenpiteen päivittäin on ihan mahtava. Tai että ilostuttaa lähipiiriään pienesti päivittäin. Tai ilostuttaa niitä, keillä elämässä ei juuri iloa näy. En toki vie lapsilta pois sitä iloa, että saavat aukaista joka aamu suklaakalenteristaan luukun, mutta tänään laitoin jääkaapin oveen magneetilla kiinni hyvän mielen joulukalenterin, jossa panostetaan nimensä mukaisesti hyvään mieleen.

Ei sen tarvitse olla suurikaan ele, millä saa luotua hyvää mieltä. Ottamalla arjessa aikaa ja pitämällä lasten kanssa Uno-turnausillan tai pelikorttiturnajaiset. Inventoimalla yhdessä ne joulukoristeet ja koristelemalla kotia. Paistamalla torttuja ja joulupipareita. Muistamalla myös sen oman hyvän mielen vaalimisen. Ottamalla lämpimän kylvyn tai kävelylenkin talvista maisemaa (vaihtoehtoisesti syksyistä ;)) ihastellen. Viemällä työkavereille aamukahvipöytään konvehtirasian. Aika yksinkertaista, eikö? Eikä siitäkään tarvitse stressata, jos ei joku päivä ehdikään tekemään sille päivälle suunnittelemaansa juttua; korvaa sen jollain muulla jutulla.

Nyt pikkuhiljaa työkone kiinni ja aikaistettu lähtö kohti viikonloppua. Tänä iltana myysseillään herkuista isoimmalla herkulla. Tai noh, toteutus on vielä arvoitus, kuten myös lopputulemakin, mutta illemmallahan se selviää ;) Katsotaan, jos tämä kokki kolmonen onnistuu, niin sitten reseptiä kehiin tässä viikonlopun aikana. Huomiselle luvassa työpaikan pikkujoulut ja sunnuntaina juhlitaan erään pikkuisen söpöliinin syntsiä. Eiköhän sitä kuitenkin jossain vaiheessa blogin pariinkin ehdi!

PERJANTAITERKKUJA 

 


maanantai 27. marraskuu 2017

Onks vähän noloo hei…osa 3

…huikkasta ravintolassa naapuripöytään, jossa lapset istuu, että älkää juoko kokista ennen ruokaa? Että tarvitsetteko apua pitsan leikkaamisessa? Että ei tarvitse syödä kaikkea jos ei jaksa? Tai vaihtoehtosesti rohkaista syömään vielä vähäsen? Edes vilkaista sinne naapuripöytään?

…vastaanottaa vieraat villasukissa?

…tarjota vieraille vaan uuniperunoita? Kolmella täytteellä, joista varmaan kukaan ei tykkää?

…laittaa pöytään pellavalautasliinat paperiservettejen uupuessa?

…puhutella lapsia vieraiden läsnäollessa?

…ottaa vessaselfie omassa vessassa? Kolmistaan? Ja vielä jakaa tuo someen hästägillä #vessaselfie?

…mennä miehen kanssa koulun marrasmyyjäisiin? Lasten kanssa samaan aikaan?

…kieltää lasta lähtemästä ko. myyjäisiin revityillä farkuilla, farkkujen lahkeet käännettynä niin että nilkat ovat pohkeeseen asti paljaat?

…pistää lapsi matkaan vessan kautta, koska jotain mustaa töhnää oli ilmestynyt ripsiin? Pyytää häntä pesemään ne pois?

…heittää aamulla koulukyyditysreissulle rähjäiset collarit jalkaan ja mainospipo päähän? Ja viedä lapsi serkkunsa kanssa kouluun ilman meikkiä?

Siis OMG. Täällä on jälleen noloiltu oikein olan takaa. En tiedä miten sen teen (tai teemme, koska tuo mies on myös kuulemma välillä tosi nolo), mutta jotenkin ehkä pitäisi olla ylpeä siitä, että osaa nolostuttaa joka päivä niin monta kertaa. Taitolaji, näin positiivisesti ajateltuna ;) Noloudet osa 1 löytyy täältä ja osa 2 täältä.

Hei toivottavasti sielläkin ollaan ladattu akkuja viikonloppuna ja on aloitettu viikko mukavissa merkeissä. Itselläni työviikko alkaa näin kotitoimistopäivällä. Hiukka myöhäisempi herätys sen takia kuin toimistopäivinä. Tänä aamuna ihanaa oli sekin, että kukaan ei ollut nolo. Eikä kukaan nolostunut. Muuta kuin kerran. Ks. viimeinen kohta. Vähemmän nolo viikon alku siis :)

Postauksen hassut muutamat kuvat lauantai-illalta. Eipä tullut juuri kameraan koskettua, kuvasaldo jäi siis vähäiseksi.
Sen verran mukanaan vei ystävät, ruoka ja ihana ilta 

IHANAA MAANANTAITA & ALKANUTTA VIIKKOA,


perjantai 24. marraskuu 2017

Lapset ja työnteko

HEIPPAHEI!

Voi vitsit, miten kiva työpäivä sitä onkaan tänään ollut; puoli päivää töissä töissä ja nyt perjantai-iltapäivän kotitoimistolla. Tänään vietetään kansallista Lapsi mukaan töihin -päivää, jota fanitan ihan täysillä. Meillä oli töissä tänään meidän esikoisen lisäksi veljen kuopus (EDIT: keskimmäinen :D). Tutustumaan työelämään, mutta myös vastavuoroisesti tuomaan meille marraskuun harmaille kaivattua piristystä. Tytsyt olivat aivan täpinöissään aamulla. Esikoinen pyysi mua ”stailaamaan” hänet töihin sopivalla tavalla :D Tosin äipän stailauksesta päälle jäi vain farkut…

Kaikki nämä meidän tytöt ja se yksi hurmurikummipoika ovat kyllä eläneet vahvasti maalitehtaan menossa mukana syntymästään asti ja käyneet kyllä töissä piipahtamassa tämän tästä. Mutta koskaan aiemmin he eivät ole saaneet osallistua päivän askareisiin töissä ollessaan. Tänään aloittivat aamun joulutorttuja paistamalla. Koska se on se, mitä me näin joulun alla tuolla töissä maalin valmistamisen lisäksi teemme ;) Toimivat sisäisenä lähettinä vieden rahtikirjoja lähettämöön ja avustivat ean-kooditarrojen liimaamisessa. Saivat kattavan tehdaskierroksen ja pikaisen oppitunnin maalin valmistuksesta. Innostuivat myös nostelemaan pikkuisia maalipurkkeja lavalle.

Lapsista oli meille todella paljon iloa. Ja uskonpa, että myös tytöille oli hyvä nähdä, miten esimerkiksi koko prosessi tilauksen vastaanotosta maalilavan kelmuttamiseen ja lähettämiseen toimii. En muista että itselläni olisi ollut vastaavaa mahdollisuutta koulun puolesta ollessani tuon ikäinen. Ylipäätään silloin työelämä vaikutti jotenkin tosi etäiseltä. Siinä missä meidän kutosluokkalainen pääsi tutustumaan taannoin yrityselämään yrityskylässä Saarioisten logistiikkapäällikkönä, on itselleni jäänyt kutosluokalta mieleen ne perjantain vikat tunnit, kun ope kertoi meille itse keksimäänsä satua.

Tuossa yrityskylätenttiin esikoisen kanssa lukiessamme (jep, yhdessä luimme ;)) mietin, että olisiko se kutosluokkalainen Maria osannut selittää mitä on ansiotulo- tai yhteisöverotus, miten yritys perustetaan tai mikä on liiketoimintasuunnitelma. Ei todennäköisesti, mutta olisiko sen kutosluokkalaisen permanenttipään pitänyt nämä asiat tietää? En tiedä olisinko ollut kuitenkaan yhtään sen valmiimpi työntekoon näiden tietojen kanssa.

Mutta se, mikä on kallisarvoista näille pikkuisille tietää on se, että mitä eläminen maksaa ja miten eläminen maksetaan? Ei ole ilmaisia lounaita ja vaikka vielä pääsevätkin meidän vanhempien kustantamana esim. reissaamaan, niin vielä joskus tulee se päivä, että on opiskeltava hurjan paljon ja tehtävä töitä vielä enemmän, jos haluaa jatkaa tuota reissaamista.

Onko siellä nautittu työpäivästä lapsen/lasten kanssa? Ainoa mikä tässä päivässä hieman särähti omaan korvaani oli se, että kotitoimistoa ei kelpuutettu työpaikaksi. Yhtä arvokasta työtä ihmiset tekevät kotitoimistolla. Tosin ymmärrän kyllä sen, että päivän pointti ”Lasten on tärkeää päästä näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työn teko on. Myös työpaikkojen on hyvä nähdä työntekijöidensä lapsia.” kyllä viittaa työntekemiseen kodin ulkopuolella.

Nyt pyöräytän täällä kotitoimistolla mulle ja raksulle matcha-latet ja sitä siemaillessani vastailen teidän edellisien postausten ihaniin kommenttehinne. Kiitos niistä ♥ Hei, toivottavasti sielläkin on kiva viikonloppu tiedossa. Meillä viikonloppu starttaa tänään myöhemmin (vesi)hiihdon merkeissä. Huomenna saadaankin ihania vieraita kylään ja sunnuntaina on kaikkea kivaa tiedossa koulun marrasmarkkinoista jouluparaatiin.

PERJANTAITERKUIN,