tiistai 13. marraskuun 2012

Pikku(isen) jouluista asua

9

Moiks,

FB:n puolella jo pahoittelinkin tätä blogihiljaisuutta ja sitä, että kommentteihinne vastaaminen on kestänyt luvattoman kauan. Yleensä yritän vastata niihin kyllä asap. Mutta pian kiirus hellittää. Tai oikeammin hellitti jo, sillä sain kuvat käsiteltyä siihen yhteen jännittävään projektiin, jota viikonlopun aikana kuvailin. Pian tekin saatte tietää mistä on kyse! 🙂 I can’t hardly wait!
Mutta sitä ennen pikkuisen jouluisiin tunnelmiin. Tai tarkemmin ottaen pikkujouluisiin asutunnelmiin. Meillä on työpaikan pikkarit perjantaina ja harmillisesti samalla illalle osui toisetkin pikkujoulut, joihin olisi ollut niin kiva mennä. Tavata uusia ihmisiä ja saada kasvot sähköposteille ♥  Höh, harmittaa kyllä vietävästi, mutta koska olin jo ilmoittautunut työpaikan pikkujouluihin ja se ilmoittautuminen oli sitova niin no can do.
Ajattelin edustaa perjantain pikkujouluissa tälläisessa asussa (kuvia on hieman retusoitu eli ”blurrattu” tarkoituksella, nimim. äiti on tänään vähän väsynyt ;).Niin ja ne asusteet on samat, jotka on tänä vuonna nähty jo joka kekkereillä…mitä sitä turhaa hyviä vaihtamaan, kun ihmisetkin ovat olleet joka juhlissa eri:
Enää ei ole kuin”muutama” pikkuinen ongelma:
1) tällä hetkellä ei tulisi mieleenikään laittaa olkaimettomia rintsikoita, kiitos viime perjantaisen luomien poiston. Nuo olkaimettomat puristavat jonkin verran juuri kyljessä olevien tikkien yläpuolelta. Kuvissa siis näkyy tästä johtuen rintsikoiden rajat läpi.
2) juurikin tuossa paljaan lapaluun kohdalla on pari tikkiä…
3) paita on ainakin numeron liian suuri ja kaipaa kavennusta kainalon kohdalta (jos paitaa kaventaisi, niin nuo lapaluussa olevat tikitkin jäisivät piiloon…)
4) meillä on tarkoitus ihan illan alkajaisiksi mennä hohtokeilaamaan. Tämä paita ei ole ihan varmastikaan kätevin keilauspaita 🙂
5) sitä paitsi, en ole lainkaan varma, saanko mä vielä edes keilata. Lääkäri kielsi luomien poiston jälkeen kuntosalin yms. rehkimisen niin kauan kuin on tikit.
Joten ehkä mä vaan sitten keskityn sipsuttelemaan kiilakorkkareissani muiden edustaessaan keilakengissä ja hymyilen nätisti kuoharilasi kädessä. Se mulla luonnistuukin varmasti paremmin kuin tuo keilaaminen, jossa oon yksinkertaisesti niin surkea 😉
Tyvikasvun ajattelin raidottaa itse piiloon. Tällä viikolla en enää kampaajalle ehdi, joten raita-aineet lähtee tänään kaupasta mukaan. Muuten mulla ei ole mitään hajuakaan, miten hiukset tuonne pikkareihin laittaisin…ehkä ylös kuitenkin? Sopisi tuohon paidan kaula-aukkoon. Tai jos olisi tarpeeksi pitkät hiukset niin ne tikit lapaluussa saisi juurikin piiloon kätevästi. Huh, kauneuden eteen on kyllä kirjaimellisesti kärsittävä. Tai tässä tapauksessa terveyden. Alunperin oli tarkoitus poistaa kolme luomea, mutta lääkäritäti kysyi, että poistetaanko kaikki vähän isommat tuosta selästä ja kyljestä. Joten viisi luomea poistettiin. Jotenkin näin vanhemmiten sitä on tullut varovaisemmaksi auringonoton ja luomien kanssa. Tosin ihonhan väitetään muistavan jokainen palaminen… tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Nyt piirtelemään esikoisen kanssa ja nauttimaan hetken laatuajasta kaksistaan. 
Meillä piirretään tänään kuulemma hääpareja ♥ 

Tiistaiterkkuja teille toivottelee,


tiistai 06. marraskuun 2012

Kotiäitilook

32

Moikka,

hiphei, maanantai on takana päin ja tiistai on näyttänyt parhaat puolensa 🙂 Olen saanut mukavia sähköposteja, tilasin ajan luomenpoistoon (muistakaahan tarkkailla luomianne ja käyttää aurinkosuojakerrointa etelän lomilla!), kävin täydentämässä kirpparipöytää, aurinko paistaa ja lapset leikkivät kiltisti. Voiko sitä ihminen enempää toivoa tiistailta? Ei kai! 🙂 Ainoa on vain tuo tai nuo, sillä kyse on kolmesta pikkuisesta luomesta, luomenpoistot selästä sillä perjantain jälkeen pitäisi malttaa olla 10 päivää ilman kuntosalilla rehkimistä. Huh! Ihan hyvään saumaan tämä tuli, sillä kuntosalin kuukausikortti umpeutuu tällä viikolla. 
Facebookin puolella (klikklik) lupailin tälle päivälle blogipostausta maalausprojektistani, mutta koska maalausprojekti ei ole vieläkään alkanut (kiitos yli-innokkaiden maalausassareiden ;), niin pohditaan tähän väliin vähän täällä blogin puolella kotiäitilookia. Ja loppuviikosta onkin sitten haasteiden aika. Ellei mene ihan liian myöhään tuon maalausprojektin kanssa niin kuvia ehkä jo tänään tuonne fb:n puolelle.
Muistan jo aikoinaan, lasten ollessa pieniä (kotiäitivaihe 1), että päivämme kotosalla ei alkanut mukavasti ellen ehtinyt ennen aamutoimia suihkuun. Vaikka yöllä oli valvottu kuinka, niin suihku kera raikkaan suihkugeelin oli ihan must, jotta tämä äiti heräsi kunnolla ja pystyi aloittamaan virkeänä päivän. Aamutoimien jälkeen meillä oli tapana leikkiä ennen puistoon lähtemistä, mutta siinä samalla kuivattelin hiukset ja lisäsin ripsiväriä ja laitoin kulmat. Jotenkin en ole vain koskaan viihtynyt kotosallakaan ihan au naturel. Ja harvassa oli ne päivät, että tuli vietettyä aikaa ihan neljän seinän sisällä. Muistelisin, että kotiäitiaikoinani otin ensimmäiset hiuspidennykset. Luksusta arjen keskelle, I guess 🙂 Hiustenpidennyksiä tosin ei ole nyt kolmeen vuoteen enää ollut, mutta silloin ne olivat kyllä kivat!
En tiedä, mistä tuo laittautuminen johtuu, mutta jotenkin en vain ole osannut olla kotosalla (tai omassa kropassani) ellen pidä itsestäni huolta; liiku tarpeeksi, syö hyvin ja panosta kauneudenhoitoon (enkä nyt tarkoita kalliisiin rasvoihin yms.). Liekö sitten osaltaan huonon itsetunnon, who knows, mutta sitä en ainakaan tiedosta itse omaavani 🙂 Ja mä olen sitä mieltä (toivottavasti en saa haukkuryöppyjä tästä), että ihmiset (varsinkin me äiti-ihmiset) päästävät itsensä repsahtamaan helposti niin ulkoisesti kuin ehkä sitä myötä sisäisestikin. Ja se on sääli. En tarkoita, että kotona pitäisi olla täydessä tällingissä, mutta itse ainakin voin huolliteltuna paljon paremmin. Ei se välttämättä tarkoita meikkausta ja hiustenlaittoa. Jo pelkkä puhtaus on puoli ruokaa; puhtaat hiukset, kulmat siistittynä jne. Ja trust me, on mullakin niitä päiviä, että täällä kuljetaan hiukset ponnarilla ja ilman meikkiä. Jopa aika useinkin, kun tietää ettei tarvitse lähteä minnekään. 
Oonko mä ihan bimbo, kun ajattelen näin….mitä mieltä sä olet? 🙂
Oho, tulipas eksyttyä aiheesta 🙂 Mun piti lähinnä kertoa, millaisissa vaatteissa mä viihdyn nyt kotiäitiaikana. Tänä syksynä on tullut pidettyä rennompia farkkuja ja villapaitoja. Sekä huiveja. Arkiseenkin asuun on mun mielestä kiva yhdistää hivenen luksusta, blingblingiä. Ei ehkä ihan näin paljon kuin tänään (tuo blingbling-paita) vaan usein pelkillä koruilla saa jo ”upgreidattua” ulkonäköä paljon. Näillä siis mentiin, kun lähdettiin käymään työterveyslääkärillä ja kirppiksellä. Kotona haahuilen pian jo päälleni kiinnikasvaneissa mustissa velour-housuissa ja -hupparissa 🙂
Hih, enkä mä kotosalla kenkiä pidä sisällä niin kuin kuvista voisi päätellä. Olin vain niin onnellinen, kun löysin nilkkurit, joiden luulin jo hukkuneen. Tänään olisi tarkoitus vielä siivota tuo oma vaatehuoneeni ja raa’asti heittää kirpparille vaatteet, joita ei ole käyttänyt vuoteen. Mutta silti aina mietin, että mitäs jos… Aika useat vaatteeni ovat ajattomia, joten mitä niitä nyt turhaa kiertoon laittamaan. 
No niin, nyt se maalisuti töihin ja sen jälkeen siivouksen pariin. 
Kukahan taikoisi vuorokauteen pari tuntia lisää ja antaisi jonkun energiapiikin, 
jotta syysväsymys ei saisi valtaa? 
Tiistaiterkkusin,

keskiviikko 17. lokakuun 2012

Raitaa muffinsseissa ja paidassa

0
Huh, olipas kiva herätä omassa sängyssä aamulla. Näin viime yönä unta, että lähdin vaihto-oppilaaksi. Tuosta vaan, jättäen raksun ja lapset tänne Suomeen. Tuska hyvästellessä oli ihan sanoinkuvaamaton. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin 🙂
Koska sitä Nutellaa jäi ylimääräistä niin leivoin, niin ikään samaisen lehden ohjeilla kuin ne sunnuntaiset suklaapikkuleivät, tiikerimuffinsseja. Ne pikkuleivät kyllä olivat vertaansa vailla, mutta kyllä näitäkin syö 😉
TIIKERIMUFFINSSIT

200 gr huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl Nutellaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vaahdota voi ja sokeri ja lisää joukkoon munat yksitellen vatkaten. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Yhdistä ne muihin aineisiin käsin haarukkavatkaimella sekoittaen (käytin ihan tavan sähkövatkainta). Aseta 12 kertakäyttövuokaa muffinipellin koloihin ja lusikoi taikina vuokiin. Laita jokaiseen vuokaan noin teelusikallinen suklaa-pähkinätahnaa. Vetele taikinaan cocktailtikulla kuvioita siten, että taikina raidottuu muffinitaikinan kanssa. Paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

********
Jokusen kerran on käynyt mielessä, että kuinkakohan paljon enemmän sitä olisi biksukunnossa, jos ei tulisi leivottua näin paljon ? 😉 Toisaalta, elämän pieniä nautintoja nämä herkkupalat. Ja kuitenkaan kun ei mene ihan överiksi syöminen. Usein vien näistä leivonnaisistani osan naapuriin äidille ja isälle. Että ei me ihan kaikkia näitä itse syödä…
Eilen haaveilin biker bootsien kanssa pidemmästä neulepaidasta. Kävin penkomassa talvivaatelaatikkoa ja löysin sieltä pari vuotta sitten ostamani Onlyn ihanan kevyen neulepaidan. Juuri kylmään syksyyn sopivan! Vihreä ei ole lempivärejäni vaatteissa, mutta tässä se menee. Vielä kun löytäisin mustan nahkatakin! Tuo ruskea nahkatakki on myös juuri näille keleille sopiva, sillä siinä on vuori. Tuollaisen kun olisin aikoinaan ostanut myös mustana!
Kiitos kommenteistanne ed.postaukseen ihanat ♥, palailen niihin päivän mittaan. Nyt menen metsästämään jostain vaahtomuovitelaa ja suojaamaan makkarin lattiaa ja seinää. 
Ei muuta kuin tela viuhumaan ja mustaa maalia seinille (tai kaapin sivuun)!
Illalla meillä on jo uusittu makuuhuone, jänskää! 
Keskiviikkoterkkusin,

tiistai 16. lokakuun 2012

Biker bootsia & bling blingiä

11

Moikkamoi,

muistatteko, kun taannoin haaveilin niistä biker bootseista (klikklik)? Oon kolunnut jokaisen nettikaupan läpi ja kaikki vastaantulevat kenkäkaupat, mutta alle 150 euron en ole tuollaisia kenkiä löytänyt. Ja itseasiassa muutenkin tosi huonosti. Sunnuntaina kävimme pitkästä aikaa Koskikeskuksessa ja sieltä Skopunktenista eteeni tupsahtivat nämä. Ja alle viidenkympin hintaan. That made my Sunday!
Ko.kaupassa oli muuten tarjous, että kun ostaa kahdet kengät niin saa toiset kaupan päälle ja jos ostaa kolmet kengät niin saa edullisimmat veloituksetta. Niin meillä lähti mukaan lisäksi koululaiselle parit saappaat, 5-vuotiaalle pinkit maihinnousukengät ♥ ja miehelle ihanat nilkkurit. Ja oikeesti, koko satsi lähti noin 80 eurolla. Siellä oli meinaan jo aika paljon lasten kenkiä ja miesten kenkiä 9,90 euroa. Tosin näiden laadusta en osaa sanoa. Mutta aika sen näyttää!.

En olekaan aiemmin törmännyt liikkeeseen nimeltä Cubus (paitsi Saran blogissa :). Missähän perämetsässä mä oon kasvanut? 😀 Cubuksen entrance ei houkutellut, mutta peremmällä kaupassa oli niin ihania vaatteita esim. töihin ja viihteelle. Juhlavampia satiinipaitoja, suoria housuja, neulevaatteita ja niin kohtuulliseen hintaan, että meinasin seota. Mutta mukaani lähti vain tämä yksi blingbling-paita, joka on aika lyhyttä mallia. Tarvitsisi ehdottomasti allensa pidemmän mustan topin. Tälläisen kun saisi pidempänä mallina, niin että sitä voisi käyttää leggareitten kanssa. Ei muuta kuin puikot viuhumaan, ei tuo kovin monimutkaiselta näytä 😉

Syyskuun alusta asti oon ollut niin tiukasti vaatteiden ostolakossa, että nyt hieman hirvitti ostaa nämä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mutta toisaalta – Peakin tajuttoman ihanat konjakinväriset bikerbootsit jäivät vielä huutelemaan mun nimeäni. Ylpeä olen, että niistä osasin kieltäytyä. Ehkä sitten tammikuussa, kun saan taas palkkaa 🙂

Alla olevat mustat kireät farkut ovat aikoinaan olleet löyty H&M:ltä (alle kympillä) ja ne ovat tosi mukavat päällä. Ainoa miinuspuoli on tuo oranssi vetoketju, joka näyttää siltä, että sepalus on auki 😀

Ennen kuin alan kutomaan Novitan Crystal-langasta pidempää blingbling-tunikaa täytyisi kutoa tuo yksi villapaita loppuun. Mä huomaan,että näiden suurempien kutomisprojektien aikana mä ehdin kyllästyä jo koko projektiin; nytkin oon varma, että kun (jos) tuon paidan saan kudottua loppuun niin en tod.näk. tule sitä pitämään. Sen verran sitä tulee jo korvista ulos 🙂 Lisäksi ajattelin muistella, miten niitä palmikoita kudotaan (ilman matoja 😉 ja kutoa palmikkosäärystimet tuonne bikerbootsien alle. 
Tänään luvassa siivousta, Madagaskarin Pingviinien Joulu-leffaa lasten kanssa (onneksi tauti tuntuu olevan nyt paranemassa) ja pikainen visiitti töihin. Niin ja maalausta. Maalit on jo valmiina telattavaksi kaapin seinään. Piti eilen illalla hakea ne veljeltä naapurista iltalenkin jälkeen, mutta mulla meni ihan pasmat sekaisin, kun näin lenkillä auton alle jääneen kissan 🙁 Sitä sitten surkuttelin eilisen illan, joten se siitä mun positiivisesta luonteesta 🙂
Tiistaiterkuin,

keskiviikko 10. lokakuun 2012

Tuubi(huivi)t kaulaan!

16

Huomenta blogistania!

Hitsinvitsi, että mulla jäi eilen illalla tekemättä se Kodin1-haaste, jonka ihanalta Fridalta sain ja jonka lupasin eilen tehdä (mulla on kyllä tapana pitää lupaukset, mutta kun sieltä tuli eilen illalla telkkarista Hansia, XFactorin Simonia ja Jack Baueria…mutkumutku :)). Nyt aamulla pää löi asian tiimoilta niin tyhjää, että täytyy yrittää tänä iltana uudelleen. Sillä välin esittelen teille parit tuubikaulahuivit parin vuoden takaa (nämä ovat olleet täällä ennenkin esillä, mutta esitelläänpäs uudelleen uusille lukijoille :). Alkaa olla jo niin kylmä, että tuubikaulahuivit on otettava käyttöön!
Tämä ekan ohje oli muistaakseni Kalastajan vaimon blogissa silloin pari vuotta sitten. Tai siis se alkuperäinen ohje, jota mä onnistuneesti sovelsin. Ihan vahingossa. Sillä en saanut palmikoita oikein onnistumaan millään. Veljeni sanoja lainatakseni, tässä tuubihuivissa kiertelee tuollaisia matoja palmikoiden sijaan 😉 Tämä menee kaulahuivina tai sitten ponchona. Vielä kun olisi kymmenisen senttiä jaksanut kutoa niin olisi vielä passelimpi poncho.
Sori tärähtäneet kuvat; aurinkokin paistoi kuvaushetkellä peiliin ja ylivalotti osan kuvista….(seliseli…ehkä joulupukki tuo mulle sen jalustan niin ei tarvitse aina metsästää puhtainta peiliä kämpässä, jonka kautta ottaa kuvat :). By the way, teille jotka käytätte Photoscapea; väsyneinä päivinä/huonona meikkipäivänä tuo Bloom-toiminto on ihan ässä; siloittaa rypyt ja tekee kasvoille ihmeitä 😉

Tämä toinen on ihan mun suokkari; helppo tehdä ja tosi lämmin. Siinä kudotaan kaksi oikein kaksi nurin neulosta pyöröpuikoille niin kauan, että tuubi on mieleisensä. Tästä mun tuubista tuli aikas iso, joten sen saa kietoa kaulalle kahdesti.

Mua itseänikin naurattaa tuo mato(palmikko)kaulahuivi 😀 Mutta tuo oli niitä aikoja, kun vasta harjoittelin kutomaan. Ja harjoittelen edelleen. Tällä kertaa harjoituskohteena tämä (klikklik). Olen ihan pian kainaloiden kohdalla….mutta miten musta tuntuu, että tämä mun versio ei näytä ihan yhtä hyvältä kuin tuon mallin päällä 😀 Joten jos musta ei päivään pariin kuulu mitään, niin viuhutan täällä virkkuukoukkua, nyt kun menin teille lupaamaan esitellä tuon paidan…
Oletteko muuten menossa Hullareille? Meillä kävi ihan sellainen pikkuinen ”sattuma”, että keltainen kuvasto löytyi roskiksesta banaanijugurtin peittämänä. Mulla on vähän liian fiksu mies 😉 Onneksi Hullarit on nyt netissäkin, sillä mä lähden tänään vähän juttelemaan aikuisten juttuja töihin ja tekemään pari tärkeää työjuttua pois alta enkä täten ehdi paikan päälle tuoksuttelemaan munkkeja…paitsi ehkä illemmalla!
Kivaa keskiviikkoa ♥


« Vanhemmat
Uudemmat »