keskiviikko 16. toukokuu 2018

Just chillin’ -Sillikset & arvonta

*yhteistyössä: Abba

HEIPPAHEI!

Kaunis lauantai-iltapäivä saaressa. Tuulenvirekään ei käy. Ihmiset hakeutuvat varjon alle. Ilmassa leijuu raukea toimettomuus. Olotila, johon itse usein kaipaan loppuviimein jotain toimintaa. Tiedättekin, että rentoudun tekemällä ja touhottamalla. Kuin varkain lähden käymään keittiössä ja saavun ulos tarjotin täynnä herkkuja. Eikä aikaakaan, kun tuon helteisen iltapäivän kunniaksi saaren täyttää puheensorina, iloiset ihmiset ja varsin tyytyväisen oloiset ilmeet. Just tätä hain takaa lähtiessäni käymään sinne keittöön. Tsillailua pikkuhiljaa iltaan kääntyvässä kesäisessä iltapäivässä sillisten merkeissä. Sillisten? Jep, Sillikset on termi sille tsillailu-hetkelle, josta arjen askareet on jätetty taka-alalle ja jossa sillit näyttelevät pääosaa. Hetkelle, jossa rentous ja hassuttelu kuuluvat asiaan. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Abban kanssa.

Itse rakastan sillejä yli kaiken. Tiesin, että vieraaksi saareen saamamme maailman parhain anoppi ei juurikaan silleistä välitä. Otin riskin ja samalla myös missionikseni saada anoppi edes maistamaan silliä. Miten tässä onnistuin, sen kerron myöhemmin postauksessa. Ensin haluan kertoa teille, kuinka sillirakkauteni nousi uusiin sfääreihin. Tähän asti olen rakastanut valkosipuli- ja sinappisillejä. Niitä perinteisiä, jotka maistuvat niin hyviltä varhaisperunoiden kanssa. Kesällä on ajanjakso, kun voisin elää pelkällä sillillä ja perunalla.

Sillisten myötä tajusin, että eihän ne sillit aina tarvitse kyytipojakseen perunaa. Kuulun siihen sakkiin, joka tykkää syödä ja napostella ruokaa suoraan purkista. Haarukalla tai lusikalla. Silliksillä en ihan niin tohtinut tehdä, mutta ihan varmasti kotona tulee tästä lähtien syötyä sillejä myös suoraan purkista. Ensimmäistä kertaa tajusin, että sillit ensinnäkin maistuvat hyville pelkältään ja toiseksi, että sillien suutuntuma on miellyttävä.

Mökki-Silliksillä maistelimme Abban kolmea eri sillimakua, jotka ainakin meille olivat ihan uusia tuttavuuksia Koska ne perinteiset valkosipuli- ja sinappisillit olivat vieneet mennessään, niin ei ollut aiemmin tullut mieleenkään kokeilla uusia makuja :) Silliherkku Rapumarinoitu Silli, Inkivääri-Limesilli (kausimaku, saatavilla 31.8. asti) sekä uutuus Ginsilli (rajoitettu saatavuus, kausimaku, saatavilla 31.8. asti) maistuivat myös pelkältään, että ruisleivän päällä. Ruisleipä ei tarvinnut edes voita päälleen. Pelkkä silli riitti. Vaikkei sillisten tarkoitus ollutkaan arvostella tuotteita, niin silti muutamia lausahduksia jäi mieleen!

”Ihanan raikas ja tässä maistuu gini. Sopivassa suhteessa. Kesäinen ja hei olikos tätä lisää?” / Abba Ginsilli

”Oijoi, kun sulkee silmät niin voi kuvitella olevansa makumaailman puolesta Aasiassa. Erittäin raikas eikä yhtään keinotekoinen. Nami, tästä tuli mun suosikki!” / Abba Inkivääri-Limesilli

”Voi miten pehmeä maku ja hei onko nämä sillinpalat pienempiä kuin yleensä? Jos sillit maistuvat kaikki näin hyville, niin varmasti syön silliä jatkossakin.” / Abba Silliherkku Rapumarinoitu Silli

Yllä olevista kommenteista voinette päätellä, että niin vain saimme tuon anoppi armaan maistamaan silliä. Eikä vain kerran vaan monta kertaa! Tuo Silliherkku Rapumarinoitu Silli oli anopin suosikki ja se olikin ensimmäinen purkki, jonka pohja pilkotti. Sitten kun olimme syöneet sillit purkeista, käytimme loppukastikkeen ruisleipien dippinä. Itse tykästyin eniten tuohon Inkivääri-Limesilliin ja maistajaraadin miesväki oli sitä mieltä, että Ginsilli vei voiton. Hei, jokaiselle jotakin!

Ihana ja rento Sillishetki jätti hyvät muistot mökkikauden avajaisista. Mökkikauden avajaisten kunniaksi Silliksillä kippisteltiin kultaisella kuplivalla.

KULTAINEN KUPLIVA

loraus kultahippulikööriä
rutikuivaa kuohuviiniä
(huom! kuohuviinin tilalla voit käyttää myös tonic-vettä)

-annostele lasien pohjalle loraus kultahippulikööriä
-kaada päälle jääkylmää kuohuviiniä
-skoolaa ja kippistele, nauti kylmänä

*************************

Viettäisitkö sinä Silliksiä brunssin merkeissä, illanistujaisissa vai juhlistaisitko kenties ystävien kanssa kesää piknikillä? 

Kertomalla omat Sillisvinkkisi tämän postauksen kommenttiosissa olet mukana Abba Sillikset -tuotekassin sekä K-kaupan lahjakortin (20 euroa) arvonnassa mukana. Eli pääset järkkäämään ystävillesi tämän kesän hittijuhlat eli Sillikset! Arvonta-aikaa on viikko eli arvonta päättyy 23.5. klo 23.59. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

Mä jotenkin hurahdin niin näihin Silliksiin, että pitäisköhän kesän tuparitkin järkätä Sillis-teemalla? Murtaa vähän niitä myyttejä, joita sillien ympärille on rakennettu. Sillithän on meinaan oikeasti helpoimpia ja rennoimpia ruokia mitä tiedän. Kansi auki ja nauttimaan. Seisova pöytä, johon sillien lisäksi salaatteja ja erilaisia leipiä. Kesäruokaa parhaimmillaan!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


tiistai 15. toukokuu 2018

Elämä on taitolaji?

MOIKKUMOI

ja aurinkoista tiistaita ihanaiset, nauravaiset! Tuli yksi päivä puheeksi kahvitunnilla taidot. Ne sellaiset taidot, jotka itse kukin kokee hyödylliseksi. Joita ilman ei tulisi toimeen. Itse koen, että on ainakin kolme taitoa, joita ilman en tulisi toimeen. Tai sanotaanko, että elämä olisi himpun verran hankalampaa, jos olisin vailla näitä taitoja:

IDAutolla ajotaito

Tämä taito on sellainen, jonka myöntämisestä tunnen pienen piston sydämessäni. Koska luonto & rakas maapallo. Edelleen haikeudella muistelen sitä sähköautoa, jota sain kuukauden päivät testata. Mutta rehellisesti voin sanoa, että en tulisi toimeen ilman autoa. Ilman, että osaisin itse ajaa. Se on osaltaan se riippumattomuus muista, joka saa tämän taidon nousemaan arvoon arvaamattomaan. Vapaus mennä ja tulla silloin kun haluaa. Vaikkemme nyt ihan perähikiällä asukaan ja busseja kulkee pari tunnissa, niin silti on menoja, joihin auto on välttämätön.

Koen myös, että autoilu säästää aikaa tässä hektisessä arjessa. Bussilla kulkiessani mulla tulisi töihin tunti. Kotiin toinen tunti. Autolla kulkiessa tuo työmatka tulee noin yhdeksään minuuttiin, ruuhkasta riippuen. Lisäksi ollaan niin kovia suhailemaan tyttöjen kanssa sinne tänne, että oltaisiin ilman autoa ja mun autolla ajotaitoa miehen työreissujen ajan ihan avuttomia.

Kielitaito

Tämä! Ehkä vielä tärkeämpi kuin tuo autolla ajotaito. Kiitollinen saan olla, että vanhemmat maksoivat aikonaan mun vaihtarivuoden. Tuon vuoden aikana opin englannin niin, että pärjään sillä. Opin rohkeutta avata suuni, vaikkei se kielioppi aina oikein menekään. Onnellinen olen myös niistä ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän opinnoista englannin lisäksi, joiden avulla voin sanoa, että pärjään aika monessa maassa. Enkä tarkoita, että sujuvasti kaikkia opiskelemiani kieliä puhusin menemään, mutta ainakin luetun ymmärtäminen onnistuu jotenkuten ;) Matkustamista rakastavalle aika hyödyllinen taito. Vaikka kyllä sitä ilman yhteistä kieltäkin toimeen tulee.

Ruoanlaittotaito

Joku voisi ajatella, että ei ole tärkeä taito hänelle, mutta mulle on tärkeä taito. Syöminen kun on yksi elämän isoista nautinnoista, niin onnellinen olen että olen opetellut (välillä kantapään kautta) laittamaan ruokaa. Tekemään erilaisia ruokia ja kokkailemaan joskus jopa sellaisia ruokia, jotka oikealla hetkellä oikean ihmisen niitä syödessä ovat olleet tie miehen sydämeen.

Suurimpana ja elämään eniten vaikuttavana taitona pidän kuitenkin sosiaalisia taitoja. Niihin onneksi panostetaan nykyään koulussakin. Se, että tulee kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Osaa sopeutua ja vastaavasti osaa pitää myös omia puoliaan. On kohtelias ja ystävällinen. Kohtelee muita niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Taito iloita pienistä asioista on myös yksi niistä taidoista, jotka ovat itselleni avainasemassa. Kun elämä heittelee ja näyttää niitä nurjia puolia, niin silloin taito iloita pienistä, arkipäiväisistä jutuista korostuu 

Onko elämä taitolaji? Kyllä se mun mielestä näiden ja monien muiden taitojen puitteissa on :) Elämänkoulu on suurin opettaja, pitää vain itse osata suodattaa, mitkä taidot niistä elämänkoulun opettamista taidoista on tärkeitä. Onko teillä taitoja, joita ilman ette tulisi toimeen tai joista haaveilette? Toivon, että tämän kesän jälkeen puutarhanhoito on sellainen taitolaji, jonka osaan. Lisäksi niistä elämän ihanista ”turhamaisista” taidoista haaveilen siitä, että osaisin kävellä oikein korkeilla korkokenkillä :D Ihminen on onneksi kehityskelpoinen olento, joten uskon, että tuskin mikään taito siitä oppimisesta jää kiinni. Lähinnä oppimisessa on kyse omasta sinnikkyydestä ja halusta.

TIISTAITERKUIN,


maanantai 14. toukokuu 2018

Kesän helpoin (ja kenties myös herkullisin) mansikkakakku

HEIPPATIRALLAA

ja hei, saako vielä kerran hehkuttaa näitä kesäisiä kelejä? :D Jotenkin sitä ajattelee, että eihän nämä voi jatkua pitkään. Varautuu sisimmissään taas niihin perisuomalaisiin kesäkeleihin. Niihin, joidenlaisia meillä on nyt viime kesinä ollut. Vaikka loppukesä sataisi kissoja taivaalta, niin musta kuulkaa jotenkin tuntuu, että ihan jo tämä tähän astikin nautittu aurinko/helletankkaus siinä tapauksessa riittäisi. Älkäähän käsittäkö väärin, kesän lapsena rakastan lämpöä ja aurinkoa. Mutta jotenkin sitä osaa vaan olla jo näistäkin saaduista kesäpäivistä niin kamalan kiitollinen.  Palataan vielä hetkeksi eiliseen äitienpäivään ja mökkitunnelmiin. Kyllähän sitä äitienpäivänä kesän ensimmäinen mansikkakakku pitää leipoa eikö? Mä teen täytekakun pohjan aina tuolla samalla ohjeella. Sillä samalla, jolla mun maailman parhain äiti aikoinaan kakun teki. Kolme ainesosaa pohjaan eikä mitään kikkailuja, kaikkia sama määrä. Eilen käytin mökillä sellaista kahvikuppia, johon meni viisi kananmunaa. Joskus jos olen tehnyt tämän isompaan vuokaan olen käyttänyt lasia, johon menee kahdeksan kananmunaa.

Yleensä kakkupohjien väliin laitan makeista mansikoista survottua mansikkasurvosta, banaania muussattuna sekä vähän kermavaahtoa. Tällä kertaa väliin pääsi kaupan mansikkahilloa ja vaniljarahkalla höystettyä kermavaahtoa. Päälle (varsin mauttomia) mansikoita sekä pensasmustikoita. Ei täytteet tällä kertaa huonoja olleet,  mutta ei ole banaanin ja makeiden mansikoiden yhdistelmän voittanutta :)

KESÄN HELPOIN MANSIKKAKAKKU

Pohja
1 kuppi munia
1 kuppi sokeria
1 kuppi vehnäjauhoja

-vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
-lisää nostellen vehnäjauho
-kaada voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia
-anna jäähtyä ja leikkaa pohja kolmeen osaan
-kostuta kerrokset sitruunamehu-vesi-sokeriseoksella ja lisää täyte

Täyte
mansikoita
1 banaani haarukalla muussattuna
2-3 dl kermaa vaahdotettuna ja ripauksella sokeria makeutettuna

ID

Kuplia, äitejä ja mansikkakakkua. Lämpöä, lasten kikatusta ja yksi hellettä varjon suojissa pitelevä koira. Eilen illalla, kun saari tyhjeni tuli tilaa omille ajatuksille. Päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, kuinka onnellinen olen. Vaikka elämä ei ole aina ollut helppoa, niin silti kaikki on niin kovin hyvin 

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,