maanantai 22. heinäkuu 2019

Rakkaus riittää

HEIPPA IHANAT!

13 vuotta sitten tänään, 22.7., heräsin siihen, kun sade piiskasi peltikattoa. Sade, jota ei ollut koko kesänä kuulunut tai näkynyt. Pienistä toiveista huolimatta. ”Ilma on kuin morsian.” tuhahti mieheni ja kaappasi kainaloon. Vaikken nähnyt, niin kuulin että sanoi tuon virne kasvoillaan.

13 vuotta sitten tänään suurin toiveeni toteutui ja sain kävellä rakkaan isäni käsipuolessa kohti alttaria. Puolivälissä matkaa tuo ensimmäinen elämäni rakkaus luovutti minut loppuelämäni rakkaudelle. Sille, jolle kävi haaveri juuri ennen häitä ja jonka polvessa oli kymmenen tikkiä. Niin, ettei alttarille polvistuminen onnistunut. Häävalssista juuri puhumattakaan. Jälkimmäiseen syynä tuskin olivat nuo tikit. Häätanssi, se sopi meille mainiosti. Ehkä pienessä mielessä kuitenkin tapailimme ykskakskol -valssin askelia.

”Minä rakastan sua yhä totta on tänään
vaan enemmän, enemmän se tarkoittaa
minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan
ja elämä vie meitä päin parempaa.”

Hääpäivä on ollut yksi lasten syntymien ohella ihanimmista päivistä ikinä. Vieraita oli häissämme 147, joista 80 oli ystäviä. Industriaalishenkinen sali Finlaysonilla täyttyi naurusta ja tarinoista. Keskellä salia oli pitkä pöytä ystäville. Neljäkymmentä ystävää molemmin puolin pöytää takasi sen, että vaikkei sukulaiset ihan jaksaneetkaan tanssikenkää loppuun asti kuluttaa, niin tanssilattia oli koko ajan täynnä.

”Yhden neuvon haluan teille antaa. Se on anteeksiantamisen jalo taito. Ikinä ei saa mennä nukkumaan vihoissaan. Pitää osata antaa anteeksi.” Jotenkin näin isäni puheessa meille sanoi. Tuota neuvoa olemme noudattaneet. Mutta myös sitä papin antamaa neuvoa: ”Muistakaa rakastaa.”

Ja siitähän kuulkaa tässä koko touhussa on kyse. Rakkaudesta. Rakkaus on niin laaja käsite, että se käsittää toisen kunnioittamisen, molemminpuolisen luottamuksen, intohimon joka saa sukat pyörimään jalassa ja sen, että tahtoo toiselle pelkkää hyvää. ”Muistakaa vaalia rakkautta niinäkin hetkinä, kun tuntuu että rakkaus ei riitä.” muistan papin sanoneen.

Mutta hei, kyllä se rakkaus riittää 

Kun molemmilla on yhteinen tahto laittaa se riittämään. Viimeisenä kappaleena häissämme kuultiin Shania Twainin You’re still the one. Ne, jotka eivät tienneet historiaamme eivät tainneet tietää, mistä tuossa oli kysymys. Mutta lähimmät ystävät tiestivät, että siinä oli nimenomaan kyse tuosta tahdosta. Ja se riitti.

Se, että molempien tahdosta saatiin rakennettua jotain näinkin mahtavaa niistä lähtökohdista, mistä lähdimme suhdettamme rakentamaan. Toinen oli se kuuluisa laastari. Toisen tehtävänä oli toimia tyynynä. Se toinen oli se vähän sakukoivusmainen ex-jääkiekkoilijaplanttu ja toinen oli semisti katkera, että elämänsä ensimmäinen sinkkukesä pitkään aikaa kosahti.

Onneksi kosahti :) Mä näytän ja annan kuulua mitä tulee rakkauteen. Mun mielestä kenenkään ei tarvitse peitellä sitä, että on korviaan myöten rakastunut. Jaettu ilo luo iloa ympärilleen. Toivottavasti myös jaettu rakkaus luo rakkautta ympärilleen. Sillä rakkautta ei voi ikinä olla liikaa.

”You’re still the one I run to
The on that I belong to
You’re still the one I want for life
You’re still the one I love
The only one I dream of
You’re still the one I kiss good night.”

RAKKAUDEN TÄYTEISTÄ ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN 

PS. silloin 13 vuotta sitten tänään jaloissa ei pyörinyt tuollaista karvaista kaveria, joka on ehkä vähän mustis eikä haluaisi, että äippä ja iskä halailisi :D


lauantai 20. heinäkuu 2019

Ei ole tätä mökkipaikkaa rakkaampaa

HEIPSUNHEI!

Viime viikolla tapahtui jotain, joka on saanut mut miettimään. Miettimään, että miksi. Mitä meidän päässä oikein liikkui. Se tapahtui kuin varkain; pitkästä aikaa menin katsomaan nettiin Pirkanmaan mökkitarjontaa. Löytyi yksi helmi. Kotipihasta 32 kilometriä. Hirsisauna isolla terassilla kiinni vedessä. Iso vesistö edessä. Etelään antava näkymä. Mökkitontilta toiselle suosikkigolfkentälle 17 kilometriä, kotikentälle 23 kilometriä. Töihin vajaa 20 kilometriä.

Ajatus laukkasi jo niihin talvipäiviin, kun päästäisiin mökille lämmittämään saunaa. Siihen päämökkiin, joka tontille rakennettaisiin. Moderni, ikkunat järvelle antava kaunis mökki. Sisävessalla ja puhtaalla juoksevalla juomavedellä. Uusilla hirsipinnoilla. Hyvin varustetulla keittiöllä. Jouluista tuolla mökillä ja siitä, kuinka lapset voisivat ajokortit ajettuaan suhauttaa nopsaa kaupungista mökille kesätoistä päästyään.

Mies tuli myöhään kotiin, mutta lähdimme silti ajamaan kohti tuota tonttia. Matkalla mun vatsanpohjaan tuli ikävä tunne. Jo siinä vaiheessa meinasin sanoa miehelle, että käännytään takaisin. Kunnes matkan varrella aloin ihastella maisemia. Suomalainen järvimaisema korkealta katsottuna oli kaunis. Käännyimme mökkitielle. Mökkitietä kesti yli kymmenen minuuttia.  Tuli hieman huono olo mutkittelevasta tiestä. Navigaattori näytti kilometriä, kunnes matkaa oli jäljellä enää muutama sata metriä. Katsoin ryteikköä oikealla puolellani, junarataa vasemmalla puolella. Tonttia, johon ilta-aurinko ei sitten osunut mistään kulmasta. 

Ajoimme ohi tuon tontin, käännyimme ja lähdimme takaisin kotiin. Helpottuneena. Yhtä opettavaa kokemusta rikkaampana. Tajusimme, ettemme löydä mistään tällaista helmeä, joka meille kuin sattuman kaupalla tuli eteen kesäkuussa 2013. Tänne ajaa kotoa sen tunnin verran, riippuen ruuhkasta. Tarvittaessa vain 46 minuuttia. Tänne emme pääse talvella, sillä mökin edessä on virtauskohta ja jäät ovat usein heikot. Se saa arvostamaan ehkä niitä harvempia mökkikertoja vielä enemmän.

Täällä koira saa juosta vapaana ja tänne kutsumattomien vieraiden on hankalampi tulla. Täällä ei ole uudenkarheaa keittiötä, mutta on nuo hirsiseinät, jotka kertovat tarinaa. Saunasta ei pääse suoraan uimaan, mutta pitkospuukäytävää pitkin laiturille on muutama kymmen askel. Tänne paistaa aamusta iltaan aurinko ja joka ikinen ilta tehdessäni pienen tonttikatselmuksen pakahdun onnesta nähdessäni auringon kultaaman varvikon. Puhtaan veden, jonka pinnalle muodostuu värikkäitä timantteja laskevan auringon ansiosta.

Tänä aamuna kävelin laiturille koira vanavedessä kahvikuppini kanssa ja istuin laiturin nokkaan. Katsoin puiden taakse, josta aurinko pikkuhiljaa alkoi pilkottaa. En vieläkään ymmärtänyt, mitä meidän päässä liikkui. Mutta ehkä mun ei tarvitsekaan ymmärtää. Pääasia, että ollaan nyt täällä. Ei ole tätä mökkipaikkaa rakkaampaa. Uskon, että jokaiselle se oma mökki on just se ainut ja oikea. Rakkain kaikista. Täällä tullaan tekemään vielä paljon kesämuistoja ♥ 

LEPPOISIN LAUANTAITERKKUSIN,


torstai 18. heinäkuu 2019

Kesä & äänikirjat ♥


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä BookBeatin ja Indieplacen kanssa.


 

HEIPPA IHANAT!

Minulle yksi rakkaimmista keinoista rentoutua on lukeminen ja äänikirjojen kuuntelu. Viimeisen parin vuoden aikana lukeminen on jäänyt vähemmälle, mutta äänikirjoja kuuntelen senkin edestä. Autossa (jopa ihan niillä lyhyilläkin kauppamatkoilla), silittäessä, siivotessa, kokatessa, aamupalapöydässä, mökin laiturilla, illalla ennen nukkumaan menoa, auringonlaskua ihastellessani, työpaikalla lounastauolla ja oikeastaan ihan missä tilanteessa vain.

Näin kesällä, vaikka kesälomani on vasta edessä olen jo huomannut, että aikaa äänikirjojen kuunteluun on huomattavasti enemmän kuin arkisen aherruksen keskellä. Puhelin kulkee farkkujeni takataskussa puutarhassa kulkiessani. Kuivuneita orvokkeja ja petunioita nyppiessäni. Yrttimaan rikkaruohoja kitkiessä. Siinä missä aiemmin lenkeillä kuuntelin musiikkia, ovat äänikirjat mukanani. Varsinkin kävelylenkeillä, mutta myös juoksulenkeillä. 

Tarinat kulkevat mukanani myös mökillä mustikkapensaissa kykkiessäni tai mökin terassin sohvalla rentoutuessani. Meidän perheessä onkin jo muodostunut vitsiksi se, että taasko äiti kuuntelee äänikirjaa. :) Äänikirjojen kuuntelu on kuin vaivihkaa muodostunut koko perheen harrastukseksi; mökkimatkoilla kuunnellaan usein koko perheelle sopivaa kirjaa. Minulla on ollut BookBeat -sovellus puhelimessani pari vuotta ja tuo kuukausimaksu 16,90 euroa on pieni hinta sille, kuinka paljon saan tarinoihin uppoutuessani.

Lisäksi meillä on käytössä BookBeatin perhejako, sillä tarjontaa löytyy myös lapsille aina Risto Räppääjistä Heinähattuun ja Vilttitossuun. Harry Pottereitakin valikoimista löytyy runsaasti. Perhejaossa jokainen lisäprofiili maksaa 4,90 euroa / kk ja profiilin voi kätevästi räätälöidä esimerkiksi pelkästään lasten profiiliksi, jolloin sovelluksesta näkyy vain lasten kirjat ja lapsille räätälöidyt suositukset.

BookBeatin valikoimista löytyy niin kaunokirjallisuutta kuin hyvinvointikirjojakin, keittokirjoja ja elämänkertoja, tietoa ja taloutta. Vaikka kuuntelulistallani onkin kirjoja tallennettuna loppuvuoden ajaksi, tykkään silti käydä inspiroitumassa BookBeat  -sovelluksen Inspiraatio -välilehdellä. Katsoa viikon kuunnelluimmat ja tutkia, mitkä äänikirjat ovat nousussa juuri nyt. Ja poimia sieltä kuuntelulistalleni uusia kirjoja.

Kesään suosittelisin teille mukaansa tempaavia dekkareita. Olen ihastunut varsinkin ruotsalaisiin dekkareihin, mutta myös englantilaisten kirjailijoiden dekkareita tulee kuunneltua. Ja jos vain mahdollista, niin tykkään kuunnella kirjat myös enganninkielellä. Tarinat vievät niin mennessään, että ei sitä edes huomaa kuuntelevansa jollain muulla kielellä kuin suomen kielellä.

Olen listannut alle omia suosikkikirjailijoitani ja heidän tuotantoaan BookBeatista:

Ninni Schulman

Jännitystä pikkukaupungissa! Hagfors-sarjassa ratkotaan mysteerejä Magdalena Hanssonin seurassa. Jokaisessa kirjassa on uusi mysteeri, mutta taustalla tutut ihmiset ja suhdekuviot jatkavat tarinaansa. Tällä hetkellä kuuntelen kolmatta osaa Vastaa jos kuulet. Kesäkuussa kuuntelin kaksi ensimmäistä kirjaa.

♥ Tyttö lumisateessa
♥ Poika joka ei itke
♥ Vastaa jos kuulet

Clare Mackintosh

Vangitsevia, nokkelia ja piinaavia psykologisia trillereitä. Juonenkäänteitä, joihin en osannut varautua. Parin viikon talvilomareissun aikana kuuntelin nämä läpi. Suuren suuri suositus!

♥ Anna minun olla
♥ Minä näen sinut
♥ Annoin sinun mennä

Emelie Schepp

Törmäsin Emelie Scheppin Jana Berzelius -kirjasarjaan ihan sattumalta BookBeatin inspiraatio-osiossa ja kuuntelin kolme ensimmäistä kirjaa viikossa. Jäin aivan koukkuun ja olen odottanut uutta Jana Berzelius -kirjaa. Ja tiedättekö mitä, nyt huomasin tämän kampanjan myötä, että sellainen on ilmestynyt. :) Keplereitä en ole kuunnellut, mutta Scheppin teoksia on kehuttu Keplereitä koukuttavammiksi.

♥ Ikuisesti merkitty
♥ Valkoiset jäljet
♥ Hidas kuolema
♥ Kadonnut poika

Anna Jansson

Iki-ihanat  Maria Wernit ovat yksiä suosikkejani. Niissä kiehtoo Gotlannin maisemakuvaukset ja tasapainottelu perhe-elämän ja työn välillä. BookBeatissa on kuunneltavissa Maria Wernien osat 7-19. Itselläni seuraavana kuuntelulistalla osa 19 eli kesäkuun alussa äänikirjaksi ilmestynyt ♥ Sokea hetki. Taidankin kuunnella tuon tämänhetkisen Ninni Schulmanin kerralla loppuun, että pääsen Maria Wernin matkaan mukaan!

Camilla Läckberg

Kuten edellisiin kirjailijoihin, niin olen syvästi koukuttunut myös Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaan. Olen kuunnellut BookBeatin kautta aikoinaan kaikki 10 Fjällbacka -kirjaa ja odotan innolla uutta kirjaa. Huhtikuussa ilmestyneen ♥ Kultahäkki -kirjan kuuntelin parissa päivässä. Aluksi mietin, että näinköhän tykkään siitä, kun ei siinä ole tuttuja henkilöitä Fjällbackasta, mutta niin vain sekin oli taattua Camilla Läckberg -laatua.

Viveca Sten

Rakastan ruotsalaisia rikossarjoja yli kaiken. Viveca Stenin Sandhamn -sarja sijoittuu nimensä mukaisesti Sandhamnin saarelle ja rikossarjaa on tituleerattu maailmanluokan dekkarikirjallisuudeksi. Sandhamnin kahdeksan kirjaa olen jo kuunnellut ja nyt huomasin, että yhdeksäs osa on vastikään julkaistu. ♥ Huonossa seurassa -kirja pääsee loppukesän kuuntelulistalle ehdottomasti!

Yksi ominaisuus, joka on ollut itselleni todella hyödyllinen BookBeatissa on se, että kirjat saa ladattua offlineen. 12 tunnin lennolla aika kuluu mukavasti äänikirjaa kuunnellen. Välillä ulkomailla hotellin wifitkin tökkivät, mutta olen ottanut tavaksi ennen lomareissua ladata monta kirjaa varmuuden varalta offlineen. On aina jotain mitä kuunnella.

Kesää on vielä jäljellä vaikka kuinka enkä malta odottaa, että pääsen uusien tarinoiden pariin. Loppukesän kuuntelulistallani ovat ainakin seuraavat kirjat:

♥ Anna Jansson: Sokea hetki
♥ Emelie Schepp: Kadonnut poika
♥ Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa
♥ Maria Adolfsson: Harha-askel
♥ Viveca Sten: Huonossa seurassa

Michelle Obaman Minun tarinani ja Maria Veitolan Veitola ovat myös kärkikahinoissa kuuntelulistallani. Mies kehui vuolaasti Aki Hintsa – Voittamisen anatomiaa, joten se täytyy ehdottomasti kuunnella. Myös Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan kirjat olen tallentanut kuuntelulistalleni.

Nyt teilläkin on hyvä tilaisuus uppoutua tarinoiden ihmeelliseen maailmaan äänikirjojen myötä, sillä tästä linkistä painamalla pääsette lunastamaan 1 kuukauden maksuttoman BookBeat -kokeilun! Koodi on voimassa 31.8.2019 asti uusille BookBeat -asiakkaille.

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,