perjantai 07. huhtikuu 2017

Pienesti jo pääsiäistä & perjantaiset

HEISSULIVEI,

ja jippii, perjantai on täällä! Aamu alkoi keittiösuunnittelijan käynnillä ja nyt on keittiö mitattu ammattilaisen toimesta. Kalusteet on tilattu ja toimitus sovittu alustavasti viikolle 20. Kodinkoneethan ostimme taannoin jo Asta-messuilta. Viime tipassa eli eilen teimme vielä muutoksen ja vaihdoimme alunperin rosterisen värisen Festivon valkoiseen. Koska sydän sanoi niin. Päädyimme ostamaan keittiön ensimmäisestä paikasta, mistä kysyimme tarjouksen. Tiedän, että pitäisi kilpailuttaa, mutta jos keittiö menee kertalaakista ihan omannäköisekseen ja budjetin rajojen sisäpuolelle, niin mitä sitä turhaa. Ostimme keittiön kalusteet Keittiömaailmasta (kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö :). Sain luvan esitellä keittiösuunnitelmat teille täällä blogissa, jahka piirrustukset sähköisenä saan. ID

Tänäkin vuonna vietämme pääsiäisen pohjoisessa, joten laittelin tänään jo pienesti pääsiäistä esille kotiin. Tytsyt serkkuineen koristelevat vitsoja keittiössä, joista tuleekin mukavasti väriä. Väliaikaisesti ja rajatulle alueelle :D Muuten olohuoneen sisustuksessa pääsiäinen näyttäytyy luonnonläheisissä sävyissä. Vuodesta toiseen. Tämä on ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, kun laitan oikeita pajunoksia sisälle. Aiemminhan niistä on alkanut nenät vuotamaan ja pärskityttämään. Teiltä lukijoilta sain taannoin vinkin, että jos ei maljakkoon laita vettä, niin sitten allergisia oireita ei pitäisi tulla. Koklataan tätä siis tänä vuonna!

Ihan huikeaa ajatella, että viikon päästä ollaan Pyhällä hiihtämässä ja siitä viikon päästä kesämökillä aloittelemassa mökkikautta. Mikäli nuo jäät nyt ovat siihen mennessä sulaneet. Tänä vuonna mökki-ikävä on kyllä iskenyt pirskatin kovalla voimalla. Sielu huutaa hiljaisuutta ja sitä, että saa istua kalliorannalla auringon lämmittäessä kasvoja. Liplutella varpaita vedessä ja vaan olla möllöttää. Eilen tuossa karvaturria puunatessani (liki neljän tunnin ajan…) aloin miettimään, että pitäiskö sittenkin leikata sille ”kesätukka”. Kuitenkin mökillä on sen verran tuota varvikkoa, että jää koko ajan inhottavia risuja mahakarvoihin ja tassuihin kiinni. Lisäksi uidessa turkki painaa tsiljoonan. Turkin trimmaus vaan sotii vastaan sitä ajatusta, että haluan pitää turkin rodulle ominaisesti pitkänä. Mutta kukas sitä tietää, mikä koirulille on parasta. Kesähelteillä varmastikin lyhyempi karva. Voisin ainakin näin kuvitella :)

Illan perinteinen myyssipostaus jää tänään väliin. Mennään ei niin kuvauksellisella ruoalla. Perjantaimyyssiruokana meillä on tänä iltana kuulkaas grillimakkaraa ja perunasalaattia. Lasten toiveesta. Toivoa sopii, että saan tuon meidän grillin päälle. Mies kun palaa reissusta vasta sunnuntaina. Onneksi on olemassa uunin grillivastus varasuunnitelmana, eiköhän nuo makkarat sielläkin tekeydy ;)

IHANAA PERJANTAITA &
ALKAVAA VIIKONLOPPUA ♥


tiistai 04. huhtikuu 2017

Kotitoimisto – hot or not?

HEIPPAHEI IHANAT

ja aurinkoista tiistaita! Tulihan se aurinko sieltä esiin, vaikka vielä aamusella hieman huonolta näytti. Ihan pakko tähän alkuun kertoa, mitä tapahtui eilen illalla. Olimme jo sängyssä ja mies selasi kännykkäänsä. Tuhahti ja totesi ”Hmph, olipa tylsä postauksen aihe. En edes lukenut. Voisitko kirjoittaa vaikka golfista?” :D Se siitä kannustavasta ja rohkaisevasta otteesta. Jep, herjallahan tuo ja ymmärrän, ettei mun kauneusrutiinit nyt hirveästi miehiä kiinnosta. Mutta hassu juttu, että ekaa kertaa kommentoi näin päin. En ajatellut kuitenkaan ottaa itseeni tätä rakentavaa palautetta ;)

Syyskuun alussa tulee vuosi täyteen kotitoimistolla työskentelyä. Välillä on jaksoja, että olen kaivannut töihin. Kaivannut lähinnä sitä verkostoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä, että on ihmisiä kenen kanssa jutella päivän työjutuista. Toisaalta taas kaipaan ihan äärettömän paljon hiljaisuutta ympärilleni, kun teen töitä. Oikein tiukan paikan tullen ja keskittymistä vaativan työn äärellä joudun jopa heivaamaan tikittävän rannekellonkin pois ranteesta. Hiljaisuuden on oltava niin äänetöntä. Tähän ei toimistolla pysty, kun taas kotitoimistolla hiljaisuus on taattu. Ainakin siihen asti, kun lapset tulevat koulusta. Listasin muutamia kotitoimiston plussia ja miinuksia:

– olisi helppo ajautua ns. pyjamamoodiin työpäiviksi
– jääkaappi on liian lähellä
– vertaistuki ja sosiaalinen verkosto puuttuvat (onneksi on internet)
– työajat venyvät, ellei itse pidä huolen siitä, että saa myös vapaa-aikaa
– lasten tultua koulusta työpäivä sekoittuu äitien hommiin ;)
– itsekuria täytyy löytyä riittävästi, jotta työt tulee tehtyä

+ toimistokoira (joka tutkimusten mukaan nostaa työn tuottavuuden sfääreihin)
+ hiljaisuus
+ tarvittaessa ei tarvitse tälläytyä aamuisin, koska ainoa jota varten sen tekisin olisi oma peilikuvani
+ tietynlainen joustavuus (pystyn hakemaan esimerkiksi lapset koulusta, kun huono keli)
+ pystyy työskentelemään myös ”virka-aikojen” ulkopuolella
+ kotitoimistovähennys verotuksessa

Tuo suhde eli saman verran molempia kertoo vain mielestäni siitä, että ei ole oikotietä onneen. Molempi parempi. Kummassakin työtavassa on ne puolensa, mutta jos täytyisi kallistua jompaan kumpaan, niin kyllä tämä kotitoimisto voittaa. Se, tulenko jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa vuokraamaan toimistotilan blogitöitä varten on vielä auki. Uuteen kotiinhan meille tulee oikein työhuone, jonka oven saa säppiin. Tässä olohuoneen nurkkatoimistossa kun on se huono puoli, että iltaisin tai viikonloppuisin ei saa hiljaisuutta. Toisaalta, ne ovatkin niitä hetkiä, kun pitäisi ehkä olla itsekin vapaalla :)

Alunperin mietin, että otan tämän nykyisen pöytäni uuteen kotitoimistooni, mutta mummulassa olisi liki käyttämätön Boknäs (tai Billnäs…en ikinä muista kumpi :D) -kirjoituspöytä. Toisaalta sekin houkuttelisi lämmöllään. Siihen vielä sellainen vanhan ajan vihreäkupuinen työvalaisin niin avot. Sikarituoli viereen sekä kirjahyllyyn vaarin Päätalo-kokoelma. Hei, meillä tulee muuten uudesta kodista aika puuvoittoinen. Lämpimän puun väriä kun löytyy keskikerroksen lattiasta, niin sitä tulee löytymään myös osasta huonekaluja. Enpäs olisi vielä vähän aikaa sitten uskonut, että rakastun lämpimän ruskeaan puuhun. Kai se pyökki-innostuskin palaa vielä jostain takavasemmalta ;) Or maybe not.

Käytiin muuten tänään keittiöasioilla ja saatiin heti ekalla kerralla niin älyttömän kiva keittiösuunnitelma, että sormet syyhyää päästä tekemään ruokaa sinne! Meillähän on remppa aikataulusta jonkin verran myöhässä, mutta eipä tämä nyt enää viikon parin päälle ole ;) Keittiön suhteen on postauksia luvassa ja varsinkin valaistuksen suhteen kaipailisin teidän arvokkaita neuvoja. Meille kun ei tule yläkaappeja, niin työvalot on sitten jotkut muut kuin kaappien alle laitettavat. Mutta pähkäillään tätä tuonnempana :)

ILOISIN TIISTAITERKUIN,


torstai 16. maaliskuu 2017

5 x sisustusperiaatteeni

MOIKKAMOI!

Ei vitsit, enpäs ihan heti muista että aiempina vuosina maaliskuussa aurinko on lämmittänyt näin paljon kuin se nyt tekee. Voin toki olla väärässäkin ;) Jos mulla olisi ollut eilen illalla kännykkä mukana, niin olisin ottanut teille kuvan meidän tulevasta makkarista. Siellä on seinät jo paklattu ja näyttää muutenkin oikein hyvältä. Ainoa mikä vielä puuttuu on yläkerran eli makuuhuonekerroksen lattiavalinta. Keskikerroksessahan on se lämmin öljyvahattu parketti. Joka on mielestäni edelleen ehkä vähän liian lämmin omaan sisustusmakuuni, mutta antaa ajan kulua ja katsotaan miten käy ;) Yläkertaan haluan jotain vaaleaa. Jos teillä on vinkata hyväksi koettua valkolakattua tammiparkettia niin saa hihkaista kommenttiboksin puolella! Eipä olla juuri edes ehditty liikkeisiin kiertelemään parketin suhteen.
Kuulen usein kysymyksen, että millaisen sisustuksen ajattelin uuteen kotiimme laittaa. Aina vähän häkellyn, sillä en ole suunnitellut muuttavani sisustustyyliäni mitenkään. Kaikki kalusteetkin matkaavat mukana. Vaikka tyylillisesti muutammekin aivan erilaiseen taloon, niin silti olen sitä mieltä, että kyllä nämä meidän mööbelit sinne ihan hienosti sopivat. Ehkä se on osa sitä turvallisuudenhakuisuuttani, että en halua ympärillä olevien tekijöiden muuttuvan liikaa. Jotain pitää olla ja pysyä. Vaikka seinät ja huonejärjestys muuttuu, niin silti ajatus siitä, että on ne omat rakkaat huonekalut ja sisustusesineet silmien edessä tuntuu varsin hyvältä.

Joskus muinoin, vuosia sitten, tunsin jopa pikkuisen paineita siitä, että pitäisi satsata design-valaisimiin ja -huonekaluihin. Pitäisi pitäytyä pelkästään mustavalkoisessa sisustuksessa ja selkiyttää omaa sisustusmakua. Pitäisi sitä ja tätä. Mutta miksi ihmeessä? Noista vuosista on tultu aimo harppaus eteenpäin ja oma luottamus omaan sisustustyyliin on vain vuosien saatossa kasvanut. Ei meidän kodin täydy olla sellainen kuin muilla. Valitettavasti aina silloin tällöin törmää koteihin, jotka ovat kuin kopioita toisistaan. Eikä siinäkään mitään vikaa ole, sillä kaikki sisustaa tyylillään. Itse vain tykkään, että ei kaikkien kotien täydy olla samasta puusta veistetty. Se on yksi sisustusblogienkin rikkaus; löytää massasta poikkeavia ja persoonallisia koteja.

Millainen on minun sisustustyylini ja mitkä ovat ne sisustusperiaatteeni, joiden mukaan sisustan kotiani?

Koti ei ole museokappale vaan se on tarkoitettu rentoutumiseen ja yhdessäoloon. Elämiseen isolla eellä. Olisi kamala, jos omistaisi sohvat, joilla ei saisi  istua. Joille ei saisi nostaa jalkoja. En pystyisi asumaan kodissa, jossa pitäisi koko ajan olla silmät selässä vahtimassa ettei vain mikään mene rikki. Liiemmin kotini ei ole näyttelykappale. Toki sitä saa arvostella ja mielelläni otan vastaan vinkkejä, mutta silti olen vahvasti sitä mieltä, että jokainen meistä osaa itse sisustaa kotinsa juuri omanlaisekseen.

Meidän koti saa kertoa jotain meistä asujista. Siellä saa näkyä henkilökohtaisia esineitä ja valokuvia. Siellä saa olla pieniä omantyylisiäni harmittomia ”sisustusmokia”, koska ei se sisustaminen niin vaarallista ole.  Huoneiden välillä voi olla eri sisustustyylejä, jos näin haluamme.

Pyrin sisustamaan kotia niin, että sisustusratkaisut kestävät aikaa. Kuten tiedätte, niin meillä harvoin ostetaan uusia huonekaluja. Viime aikoina oikeastaan nuo pari julistetta ovat olleet ne suurimmat hankinnat. Muuten sisustusesinehankinnatkin ovat olleet jäissä. Oikeastaan se, että olen löytänyt sisustustyylini on onni. Niin ekologisessa kuin taloudellisessakin mielessä :) Toki välillä voi käydä niin, että hullaannun jostain uudesta trendistä ja klikkailen jo ostoskoriin sen. Esimerkiksi marmorikansinen sohvapöytä. Mutta ennen kassan kautta ulosmenoa pohdin, että onko tämä sellainen, josta tykkään vielä vuodenkin päästä. Useimmiten tässä vaiheessa klikkaan ostoksen pois ostoskorista.

En ole yhtään sen tyylinen sisustaja, joka hioisi keittiön tasoja ja öljyäsi niitä pari kertaa vuodessa. Tykkään lisäksi, että pinnat saa olla sellaisia, että niitä pystyy huoletta puhdistamaan jopa jytkyimmilläkin siivousaineilla. Sisustusratkaisuni tulee siis olla erittäin helppohoitoisia :)

Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että koska rakastan rymsteerata, niin tykkään että huonekalut ovat sellaisia, että niitä pystyy pyörittelemään ympäriinsä ja testailemaan uusia ratkaisuja. Myös se on tärkeää, että pienillä jutuilla esimerkiksi sisustusesineillä saa helposti aikaan uutta ilmettä. Perusväritys seinissä ja huonekaluissa on hyvä olla harmoninen, jotta pystyy revittelemään. Mm. värikkäillä kukilla :D

Onko teillä samanlaisia sisustusperiaatteita? Vai olenko mä ainut, joka on jämähtänyt 2012 vuoden sisustustyyliinsä? Hei, nyt niihin kommentteihin, joihin piti palata jo eilen. Ette varmaan halua kuulla, mutta kerron kuitenkin; sain Thaimaassa jonkin pöpön (ekaa kertaa ikinä) ja vessassa saa juosta tämän tästä. Vetää olon vähän heikoksi näin reilun viikon sairastamisen jälkeen. Biksukunto tuli hitusen myöhässä ;) Huomiselle voisi varata työterveyslääkäriaikaa. Nimimerkillä. vasta pää kainalossa lääkäriin!

ILOISIN TORSTAITERKUIN,