perjantai 08. kesäkuu 2018

Fredagsmys goes mökki

MYÖHÄISILTAA IHANAT!

Viikon paras hetki on täällä. Tai oli, ihan tuossa reilu tunti sitten. Se hetki, kun oltiin purettu kauppakassit mökillä jääkaappiin, syötetty nuoriso (omat kaksi plus kolme extraa) ja viritelty itselle pikkusuolainen lautanen ulos terassille. Vähän aikaa viltin alla pystyi lukemaankin. Sitten tuli vilu ja sisätilat kutsuivat. Täältäkin pystyi hyvin vahtimaan sitä, että tuprutteliko saunan piipusta savua.

Tämän perjantain perjantaimyyssit tuntuvat hassulla tapaa haikealta. Niin kuin mikä tahansa ilta ilman sitä suurinta rakkautta ♥ Hetken aikaa kuitenkin ehdittiin tänään näkemään sangen kiireisen työviikon jälkeen. Mies toimi nimittäin kuskina, jotta pääsimme koko konkkaronkka venerantaan. Siitä lähti vielä jatkamaan matkaa pohjoisempaan. Huomen illalla onneksi saadaan työpäivän jälkeen toinen mökille yhdeksi yöksi meidän kanssa.

Vuosien aikana olen tullut tulokseen, että silloin kun on oikein kiire töissä, niin nämä perjantai-illat nousevat arvoon mittaamattomaan. Tieto siitä, että viikonloppu on vielä edessä on kultaa. Tieto siitä, että huomen aamulla saa nukkua pitkään on platinaa. Tyttöviisikko on tosin suunnitellut brunssihommia aamuksi. Pystyisiköhän sitä itse kuitenkin nukkumaan pitkään? :)

Nyt kahlaamaan tuota JoJo Myesin romskua loppuun, jotta saan aloittaa huomenna lukulaitteelle lataamani Vera Valan uusimman. Mökki, lukeminen ja huomiselle luvattu aurinko. Ei voi olla tiedossa muuta kuin huippuihana viikonloppu. Toivottavasti sielläkin 

IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,

PS. nyt oli yhteydet niin huonot möksällä, että reilu tunti meni, että sain tämän postauksen eetteriin :D


tiistai 05. kesäkuu 2018

Kesän eka pavlova; syreeni-viinirypälepavlova

ILTAA IHANAT!

Huhhaipakkaa – pari niin kiirettä päivää töissätöissä takana, että luulin jo blogin ajautuneen kesälomamoodiin. Hassua, sillä eihän tässä ollut kuin yksi päivä vailla postausta välissä :) Lisäksi se seikka, että kaivoin vihdosta viimein golfmailat naftaliinista on kieltämättä myös vienyt aikaa blogilta. Nyt muistankin, miksi osaltaan tuo ihana harrastus on viime vuosina ollut jäissä; mulla ei yksinkertaisesti ole ollut sille aikaa. Toki tuolla rangella läpsyttelylle löytyy aikaa. Tunti tehokasta käsi- ja keskivartalotreeniä. Yhdistettynä suurenmoiseen ketutukseen, kun se pallo ei lähde. Tekee mentaalipuolellekin ihan hyvää. Nöyrtyy jos ei muuta :D

Meillä kävi eilen illalla ystäviä kylässä ja jo pidemmän aikaa takaraivossa kytenyt pavlovaidea tuli vihdoin toteutettua. Luin katsokaas jostain, että syreenin kukat ovat syötäviä. Niitä, tummia viinirypäleitä ja sitruunamelissaa, kuohkeaa kermavaahtoa ja rapsakkaa marenkia. Maistuipa pitkästä aikaa hyvälle! Pidemmän aikaa mukana olleet lukijat muistavat sen kesän taannoin, kun laskin leiponeeni 17 pavlovaa. Mökkivieraille suurin osa ja liki kaikkiin pääsi täytteeksi valkosuklaata ja mustikoita. Pavlova on helppo ja herkullinen. Nopeakin, mikäli pohjan on tehnyt jo etukäteen.

Mähän teen tuon pohjan vähän eri tavalla kuin yleensä ihmiset tekevät. Teen sen vain valkuaisesta ja sokerista. Ilman maizenoita tai viinietikoita. Ihan hyvä siitä noinkin tulee. Joskus se jää sisältä vähän pehmeäksi, mutta se on vain pelkkää plussaa!

SYREENI-VIINIRYPÄLEPAVLOVA

Pohja
3 valkuaista
2 dl sokeria
-vaahdota valkuaiset kovaksi
-lisää sokerit ja vaahdota kiiltäväksi ja kovaksi vaahdoksi
-levitä leivinpaperin päälle ympyrän muotoon
-paista 100 asteessa noin 1,5 – 2 tuntia
(jos on kiire, niin 120 astetta ja tunti toimii…silloin tosin marengista saattaa tulla vähän kellertävämpi)
-anna jäähtyä ja täytä

Täyte
2 dl kuohukermaa
1 dl turkkilaista jugurttia
sokeria maun mukaan
syreeninkukkia
tummia viinirypäleitä
tuoretta sitruunamelissaa
-vaahdota kerma, lisää turkkilainen jugurtti ja mausta sokerilla
-levitä marenkipohjan päälle
-lisää puolitetut viinirypäleet, huuhdotut syreeninkukat ja sitruunamelissaa

******************

Mutta nyt vielä koiran kanssa iltalenkille ja sitten saunaan. Tekee muuten ihan hyvää tuo jälkimmäinen näin kylmänä päivänä. Toivotaan, että tuulet muuttuvat taas suotuisimmiksi ja tuovat sen lämmön mukanaan. Tänään sai ekaa kertaa kuukauteen laittaa pitkät housut töihin jalkaan. Mekot odottelevat kyllä kovin vielä käyttöä tänä kesänä :)

ILOISTA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


keskiviikko 30. toukokuu 2018

Suolainen kesäherkku ”to die for”!

MOIKKAMOI!

Vaikka olenkin vähäsen drama queen, niin silti en ihan heti muista, että tuo draamakuningattareuteni olisi tuossa määrin yltänyt blogin otsikkoon niin kuin tänään ;D Mutta hei, mitä sitä asioita kaunistelemaan. Jotkut ruoat vain ovat niin maukkaita, että ei voi muuta kuin ihmetellä. Lähinnä ihmetellä sitä, että miten sitä tällaisena kotikokkina saa omassa keittiössään loihdittua makumaailmaa ja koostumusta, jollaiseen on tottunut hyvätasoisissa ravintoloissa. Olenko muuten kertonut teille, että minulla on tapana vähätellä itseäni? Tai oli, kunnes päätin että kelpaan tällaisena. Joten nyt täytyy sanoa, että onnistuin yli odotusten!

Tykkäättekö tankoparsasta? Tankoparsaa on tullut syötyä jonkun verran tänä vuonna, mutta ei siinä määrin kuin aiemmin. Luulin jo hieman kyllästyneeni siihen, kunnes päätin tehdä sitä uudella tavalla. Lauantaisten vieraiden jälkeen meiltä on löytynyt jääkaapista manchego-juuston kannikka ja kuivamuonakaapista ruisnappeja sekä juuston kanssa tarjottuja suolaisia keksejä. Päätin käyttää ne hyväksi ja tehdä tankoparsasta tuollaisia rapeita dipattavia tankoparsatikkuja. Pitkään mietin, että millaisen dipin haluaisin, kunnes sieltä manchego-juuston vierestä löytyi vihreän pestopurkin jämät. Tulisuudeksi hieman tabascoa sekä kuivattua chilirouhetta.

TANKOPARSATIKUT & TULINEN PESTODIPPI

1 nippu vihreää tankoparsaa
n. 10 kpl ruisnappeja, suolakeksejä tms. hienonnettuna
noin desi raastettua juustoa (meillä oli manchegoa & parmesania)
1 kananmuna
mustapippuria

-pese tankoparsat ja leikkaa niistä kova kanta pois (tarvittaessa myös kova kuori)
-riko kananmuna lautaselle
-sekoita hienonnetut ruisnapit yms. hienoksi raastetun juuston kanssa ja mausta mustapippurilla
-valele tankoparsan varsi (ei päätä) kananmunalla ja sen jälkeen pyörittele lautasella, jossa leipäjuustomuruseosta
-paista uunissa 210 asteessa (kiertoilma) noin 30 minuuttia tai kunnes tankoparsat ovat kypsiä ja pinta rapea
-valmista parsojen uunissa oloaikana dippi ja kun tankoparsat ovat valmiita, dippaa niitä tuliseen pestodippiin

TULINEN PESTODIPPI

1 dl majoneesia
1 rkl vihreää pestoa
maun mukaan tabascoa
pinnalle chilirouhetta

-sekoita majoneesi, pesto ja tabasco keskenään
-ripsottele päälle chilirouhetta

Nämä menevät hienosti kahdelle ihmiselle sellaisenaan samalla kauniista kesäillasta nauttien (tai koko satsi yhdelle reissussa olevaa rakastaan kaipaavalle lohturuokana, mutta ei puhuta siitä ;)). Lämpimänä, mutta myös kylmänä. Lounaana tai vaikka välipalana. Aikaa näiden valmistaminen ei juurikaan vie pois muilta kotitöiltä. Kypsymisen aikana ehtii tekemään tuon dipin, lähettämään miehelle kymmenen ikävöivää whatsuppia ja vastaamaan muutamaan työsähköpostiin. Tyhjäämään tiskikoneen ja harjaamaan koiran. Olen muuten huomannut olevani tehokkaimmillani miehen ollessa työreissussa. Ilmankos näitä postauksia syntyy yksi per päivä tahdilla ja se lupailemani postaustahdin hiljentyminen ei olekaan näköpiirissä vielä vähään aikaan ;)

Hei, huomenna luvassa pitkää postausta puutarhajutuista monien kuvien kuvittamana. Eilen illalla istuttiin iltaa veljen perheen luona tuon postauksen tiimoilta ja jos saisin valita ihan minkä tahansa puutarhan meidän takapihalle, niin ottaisin juuri tuollaisen. Kotoisan, kutsuvan ja kerroksellisen. Aikaa kestävän ja rakkaudella pidetyn 

ILOISTA KESKIVIIKKOA!