tiistai 24. lokakuu 2017

Aika aikaansa kutakin / Heippa mökki!

KIITOS!

Sinulle, joka saat sydämeni pakahtumaan onnesta. Joka kuuntelet hiljaa ja myötäilet äänettömästi. Sinulle, joka pidit meitä jälleen hellässä huomassasi kuuden kuukauden ajan. Olit pakopaikka, jonne suunnattiin usein. Paikka, jossa meidän kaikkien  on niin hyvä olla. Sinulle, jonka hirsiseinien väliin on sujautettu unihiekkaa. Jonka seinät eivät ole vatupassilla mitattu. Sinulle, jolla on luonnetta. Joka suojelet meitä myrskysäällä. Viilennät hellepäivänä. Sinulle, jota ilman emme pystyisi enää elämään yhtä onnellisena. Sinä olet ilopilleri, jonka tapaamista odotamme koko perhe. Kerta toisensa jälkeen.

Siinä meni kiitokset tuolle rakkaalle mökille tästä mökkikaudesta, mutta samalla haluan myös kiittää teitä. Kiitos, että olette siellä ja kiitos jälleen ihanista viesteistänne, kommenteistanne ja palautteesta 

Mökki on nyt sulkenut ovensa tältä mökkikaudelta. Siinä missä vuosi sitten päätimme, että ensi kesänä olemme mökillä enemmän taisi kääntyä niin, että tänä kesänä mökillä tuli oltua vähän vähemmän. Kiitos tuon muuttoruljanssin heinäkuussa ja muutamien viikonloppumenojen syksyllä.

Mökkikausikin alkoi pari viikkoa myöhemmin kuin aiemmin, sillä ne pirskatin jäät eivät meinanneet sulaa ollenkaan. Hyvillä mielin kuitenkin paketoitiin tänään mökki talviteloille. Tasan puolen vuoden päästä on suunnitelmissa päästä saareen uudelleen. Pitänee ostaa aamukampa, jotta on jotain mitä odottaa ;) Tuosta tuli mieleeni, että meillä ostettiin tänään ensimmäiset joulukalenterit. Jep, ja eilen viriteltiin kausivalot. Kausivalokausi on täten korkattu ja nyt aletaan pikkuhiljaa hiipiä täällä bloginkin puolella kohti joulua. Aika aikansa kutakin, sanotaan. Heipat siis mökkikaudelle ja tervetuloa (maltillinen) joulunodotus ♥ 

Joko siellä on sanottu heipat mökille?

Hei, nyt valmistautumaan treffeille. Nukkumatin kanssa nimittäin. Tänä aamuna herättiin vasta puoli kuuden aikaan…josko huomen aamulla saisi jo nukuttua kuuteen asti? Meillä on vähän erilainen työpäivä huomenna edessä, sillä sinne sonnustaudutaan ulkovaattein ja haravoin. Tyky-päivä. Tavallaan :D

TIISTAITERKUIN,


lauantai 27. toukokuu 2017

Stressitöntä mökkeilyä

HEIPPAHEI IHANAT!

Ja terkkuja kaupungista :) Eilen iltapäivästä kurvailtiin mökille ja vietettiin ihanan rentouttava päivä ja ilta. Tuuli tuiversi pohjoisesta hiukka viileästi, mutta se ei haitannut. Mökin eteläpuolella kelpasi paistatella auringossa. Tein vähän työhommia (mukavia ja makoisia sellaisia ;), lueskeltiin, saunottiin ja syötiin. Kesän ekat grillihampparit maistuivat taivaalliselle; varsinkin tuon miesmahataudin viikolla sairastaneelle. Lapset uiskentelivat vaikka kuinka kauan ja vaikka kovin uumoilin, niin eipäs onneksi vilustuttaneet itseään. Auringon laskiessa taivaanrannan taa lähdimme ajelemaan kohti kaupunkia. Ei sitä tarvita kuin pikkuinen pyrähdys tuonne happy placeen ja taas jaksaa.

Muutenkin ollaan yritetty tehdä mökkeilystä mahdollisimman stressitöntä. Mökki ei ole työmaa. Monet kysyvätkin, että kuinka jaksatte; omakotitalo (pian) ja mökki. Kaksi paikkaa, jota pitää kunnossa. Elämä on valintoja ja tämä on yksi niistä :) Mökillä ei ole ensimmäisenä vastassa leikattava nurmikko. Ei ole marjapuskia, joissa kykkiä ennen räkättirastaita. Ei ole niitä arkisia juttuja toisin kuin täällä kaupungissa. Toki mökilläkin tekemistä piisaa, mikäli haluaa niitä tehdä. Puusavottaa riittää vaikka muille jakaa ja terassi pitkospuineen kaipaisi öljyämistä. Mutta kun ottaa sen asenteen, että ne on kaikki omaan hyvään, niin hommista tulee mukavia. Suu irveessä klapikoneen äärellä ei ole kivaa. Senpä takia meillä hurtti huumori lentää ja nauru raikaa, kun teemme askareita.  ID

Ruoan suhteenkin mökkeily on aika stressitöntä. Ruokaa tehdään varsin lyhyen kaavan mukaan (niin kuin kyllä kotonakin). Jos ei jaksa tehdä edes sitäkään, niin aina mökin pakkasesta löytyy grillimakkarapaketti :) Kaupungissa tulee oltua ylitarkka siitä, että lapset vaihtavat ruokalistan kertovan paidan samantien puhtaaseen, mutta sekään ei ole mökillä mikään pakko. Itsekin haahuilen siellä niissä samoissa kauhtuneissa vaatteissa. Joissa saattaa löytyä rinnukselta ketsuppitahra. Hiuksetkin saavat saunan jälkeen kuivua niille sijoilleen ja meikkipussia ei juuri mökillä avata. Paitsi, jos tulee vieraita. Mun mielestä mökkeilyn perusidea on, että siitä ei oteta stressiä. Että se on paikka, jossa ne pakolliset puhteetkin sujuvat omalla painollaan ja jossa ei äksyillä väsymystä. Onko sielläkin omaksuttu sama stressitömän mökkeilyn ihanuus? 

Jos joku pikkuisen mökkeilyssä ihistää on se, että sinne ei pääse tarpeeksi usein :D Pari viikonloppua tässä on täynnä ohjelmaa, mutta sitten kyllä on jo kokonaisen mökkiviikonlopun aika. Ja voipi olla, että kun lasten kesälomat alkavat, niin muutamme hetkeksi taas saareen. Aika näyttää. Vissiin pitäisi pakatakin jossain välissä muuttokuormaa. Nyt lapset kohti Särkänniemeä ja itse lenkille. Miehen tullessa golfkisoista suuntaamme pitkästä aikaa kaksin syömään. Katsotaan, josko sitä illalla Särkänniemen sulkeutumisen jälkeen kurvailtaisiin mökille yöksi…

LEPPOISAA LAUANTAITA,


lauantai 06. toukokuu 2017

Kesän ekat mökkiterkut (kuvatulvavaroitus)

HEIHEI HELLUREI!

Liekö silmiini asennettu lo-fi -kuvankäsittelyfiltteri vai mikä, mutta tänä aamuna järvi näytti sinisemmältä kuin ikinä. Luonto vehreämmältä, vaikkei vielä ole edes lehti puissa. Tai sitten se on vain se mökin taika, joka saa aistit ääritilaan. Yhtä kaikki, ihan älyttömän ihana eka yö mökillä. Was about time! Tosin eipä ne jäät olleet vielä ihan täysin sulaneet; meidän ja naapurin vene oli laskettavissa, muut venerannan veneet ovat veden äärellä vasta tänään.

Mies laittoi eilen vesipumppuja kuntoon ja itse tein mökin suursiivouksen tyttöjen kanssa. Karvainen kaveri kirmasi vapaana sydämensä kyllyydestä. Söi käpyjä ja tikkuja minkä ehti. Kunnes yhtäkkiä alkoi vinkumaan. Tärisi ja jännittyi täysin. Ei suostunut liikkumaan. Pelkäsin jo, että sai halvaantumiskohtauksen, mutta onneksi siitä lähti liikkeelle. Mentiin sisälle ja sängylle pötköttämään. Reppana läähätti ja kuolasi. Alkoi tiputtelemaan pissaa sänkyyn ja silloin tiesin hajusta, että taitaa olla parempi käyttää lääkärissä.

Meidän kotieläinlääkäri oli lähin ja sinne soittaessani kaikki ajat olivat täynnä. Mutta täytyy kehua kyllä tuota Eläinystäväsi-lääkäriasemaa, sillä lupasivat ottaa meidät kaikesta huolimatta vastaan. Äkkiä moottori kiinni veneeseen ja mies tiputti esikoisen, Tobyn ja mut vastarannalle. Kerittiin kuin kerittiinkin lääkäriin ennen sulkeutumisaikaa ja moninaisten kokeiden ja ultran jälkeen epäilykseni pisutulehduksesta vahvistui. Toki vielä viljelyn tulokset vahvistavat sen lähipäivinä. Lisäksi löytyi struviittivirtsakiteitä, joiden tilannetta nyt myös seurataan. Pikkuinen sai tipalla nesteytystä ja suoneen ekan antibiootin ja kipuannoksen. En voinut muuta kuin nöyrästi kiitellä lähtiessämme, sillä ell ja hoitaja tekivät meidän takia liki tunnin ylitöitä. Suuri kunnioitus heille!

Olin varannut eiliselle illalle Cinco de Mayon kunniaksi tex mex -henkiset myyssiruokatarpeet, mutta ysin jälkeen illalla, kun rantauduimme takaisin saareen, mentiin sieltä mistä aita on matalin. Miehen synttärin kunniaksi piti kippistellä kuplivalla, mutta yksi jääkylmä siideri sai riittää. Mökkisauna ja mökkisänky. En muista, koska tuo meidän karvainen kaverikaan olisi aamulla nukkunut niin pitkään kuin tänään. Ties kuinka kauan tuo vti on vaivannut.

Tänään on jo aivan eri poitsu, virtaa riittää kuin pienessä kylässä :) Hidas aamupala ja vähän paikkojen kuntoon laittoa. Laitettiin vierasmökki kuosiin, sillä saamme kesän ekan yövieraan. Tällä hetkellä huristelemme taas kohti Tamperetta ja tyttöjen tanssinäytöstä. Sen jälkeen haetaan esikoisen ystävä mukaan ja suunnataan takaisin saareen. Josko sitä tänä iltana juhistaisi sitten mökkikauden avajaisia ja miehen eilisiä synttäreitä. Mökkihöperöiden elämä on taas astetta ihanampaa, kun mökkikausi alkoi 

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT,