torstai 20. syyskuu 2018

Pienellä budjetilla tekemistä Tallinnaan?

HIPSHEI

ja huhhahhei! IG Storyn puolella seuraavat tietävätkin, että tämä päivä on touhotettu menemään keittiössä. Reilun tunnin päästä saapuu sadonkorjuujuhlavieraat ja kaikki on nyt valmista. Lämmitystä vaille valmista. Joku ihme tsetsekärpänen on päässyt puraisemaan, sillä meinaan nukahtaa tämän tästä pystyyn. Onneksi tätä on kestänyt vasta tämän viikon, eikä pidempään. Lähestyvä syyslenssu / liian pitkät työpäivät / liian lyhyet yöunet. Siinä kolmen kärki, mistä tämä voisi johtua. Onneksi huomenna alkaa viikonloppu. Eikä mikä tahansa viikonloppu, vaan pitkästä aikaa mökkiviikonloppu.

Hei, tasan viikon päästä lähdetään jo perinteeksi muodostuneelle Tallinnan reissulle sielunsiskojen kanssa. Koska meillä on kaikilla niin monta rahareikää tällä hetkellä, niin paikan päällä ajateltiin keksiä sellaista tekemistä, joka olisi ilmaista tai ainakin niin edullista kuin mahdollista. Ja juu, ruoasta ei tingitä kyllä tälläkään reissulla ja ravintolat on jo varattu. Ekana iltana mennään jälleen iki-ihanaan ja yllätykselliseen Tai Boh:iin. Se ei ole pettänyt vielä kertaakaan. Tokana iltana sitten vihdosta viimein tuonne Rataskaevu 16 -ravintolaan, jossa jo viimeksi käytiin kyselemässä vapaita pöytiä. Nyt tehtiin varaus reilua paria kuukautta ennen reissua. Lounaalle on taas ehkä päästävä psykedeeliseen Manna La Roosaan toisena päivänä, mutta toisen päivän lounasravintola on vielä auki.

Meillä on kaksi kokonaista päivää tuolla jälleen strollata. Onko antaa vinkkejä, mitä tehdä? Viimeksi käytiin jalkahoidossa, mutta eipäs sekään nyt ihan ilmaista ollut. Onko vinkata joitain must see -paikkoja, joita käydä kävellen katsomassa?  Tilattiin aurinkoista keliä, joten toivottavasti tilaus on mennyt perille :) Nyt vain tarvitsisi saada itseni kuntoon sekä yksi erittäin kipuinen sielunsisko tervehtymään. Ja jos vielä yhden toiveen saa heittää niin sen, että laivamatkojen aikana ei nyt ihan hirmuisesti tuulisi. Kamala puhuri siellä tälläkin hetkellä!

Hei, sitten takasin köökin puolelle. Kaikki ruokailijat eivät lampaasta perusta, joten tähän väliin sitten lohta uuniin… :)

TORSTAITERKKUSIN,


lauantai 15. syyskuu 2018

French toast kinda morning

HEISSULIHEI

ja suloista lauantaiaamua ihanat lukijat! Takana yli 10 tunnin yöunet, verkkainen herätys sateenropinaan ja jalkopäissä unituhinaa pitävä karvainen kaveri. Vieressä se suurin rakkaus ja alakerrasta kuuluvat paljaiden pikkuvarpaiden tassutukset. Aamupalaksi nopeasti hieman erilaista puuron lisäksi. Pitkästä aikaa läsnä se toinen, joka hoitaa koiran aamulenkitykset.

Itse sain hipsutella sillä aikaa villasukissa keittiössä kynttilänvalossa. Paistaa vehnäjauhoissa ja punaisessa luomumaidossa kieritettyjä paahtoleipiä. Käännellä ne taiten sokerikaneliseoksessa. Rakentaa niistä neljä annosta turkkilaisen jugurtin, mustikoiden ja siirapin kera. Istua aamiaispöytään ja katsoa ulos pimeää syysmaisemaa. Pitää perhepalaveri ja päättää, että tänään ei suunnatakaan mökille, vaan nautitaan kaupunkielämästä.

Ehkä on taas korkea aika mennä katsomaan, mitä Tampereen Kauppahallissa tapahtuu. Se on ihana paikka, ei vain pelkästään näin lauantaisin, vaan aina! Illaksi taidetaan ottaa jotain grilliin menevää. Sen kanssa hunajatimjamiporkkanoita ja rapeaksi ruskistettuja perunoita. Yksi Netflix -sarja päätökseen ja uuden aloittaminen. Johonkin väliin ajoitettua juoksulenkkiä ja ennen saunaa puutarhahommia.

Tänä aamuna on taas miljoona syytä olla kiitollinen. Sydän pakahtuu ajatuksesta, että siihen kiitollisuuteen ei jälleen tarvita mitään maata mullistavia. Ihan vain se, että on lauantai. Ja ne french toastit. Taustalla huriseva astianpesukoneen ääni ja eteisen lattialla koiran kanssa painiva reissumies.

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


perjantai 14. syyskuu 2018

Millainen sisustaja minä olen?

HEIPPA PERJANTAIHIN!

Sain ihanalta Lauralta HomeviaLaura -blogista jo elokuun puolella sisustushaasteen, johon vihdosta viimein ehdin tarttua. Työn alla tämä on ollut monta kertaa, mutta aina on tullut jotain muka akuutimpaa. Perjantain kunniaksi siis juttua minun sisustustyylistäni. Joka ainakin pidempään mukana olleille lukijoille kertoo sen, että meillä mennään / on menty aika pitkään samoilla huonekaluilla. Sisustusesineillä olen vaihdellut ilmettä vuosien varrella, mutta lukuunottamatta tähän kotiin ostamaamme pientä ruokapöytää ja neljää tuolia, huonekalut ovat kulkeneet matkassamme jo kauan. Puunvärisiä huonekaluja on tullut käsiteltyä mustaksi, mutta esimerkiksi tuo nykyään musta vitriinimme, sivupöytä ja alakerran tv-taso ovat ne samat, jotka ostimme muuttaessamme taannoin isompaan asuntoon. Tuo aikamääre taannoin tarkoittaa vuotta 2003 :)

Musta vanha arkkupöytä edellisestä kodistamme majailee telkkarin edessä alakerrassa. Sekin on miehen aikoinaan poikamiesboksiinsa ostama, joka vain sain mustan maalin päällensä. Sohvat hankimme edelliseen kotiimme vuonna 2010. Ne ovat jo sen näköisetkin, että niillä on ikää. Istuin- ja selkäpehmusteiden päällysiä on tullut pestyä, mutta rungon päällyset olen pessyt vain kerran. Vaikka aina haaveilen uusista sohvista, niin tiedän, että ei siinä olisi mitään järkeä ostaa tähän hätään uusia sohvia. Niin kauan kuin koira saa mennä sohvalle, niin peitellään likatahroja taljoin ja viltein. Tykkään juuri näistä sohvista ja kun oikein kyllästyn, niin puran sohvat osiin ja puen ne vuosi takaperin ostamillamme vaaleanharmailla päällysillä.

Mitä kotisi tyyli kertoo sinusta?

Toivon, että kotini tyyli kertoo siitä persoonasta eli minusta, jolle tärkeintä on oma perhe ja koti. Jo pienestä asti minulle on ollut tärkeää sisustaa huoneeni ja myöhemmin kotini niin, että viihdyn siellä. Siellä saa olla rosoisuutta ja aikaa kerrostettuna. Sen ei täydy olla tiptop, mutta sen täytyy kestää elämää  ja sen pitää olla helposti muunneltavissa olemassa olevilla huonekaluilla. Lukuunottamatta 17 neliön opiskelijakämppääni, kaikki kotini ovat olleet pohjiltaan ja huonekaluiltaan sellaisia, että siellä on ollut mahdollisuus pikaisella rymsteerauksella saada uutta ilmettä. Kotini tyyli kertoo minusta myös sen, että ihmisenä olen hurjan turvallisuudenhakuinen (mustavalkoharmaa  sisustustyyli), mutta välillä kaipaan elämääni säpinää (keväisin vaaleanroosa sisustuksessa).

Toivon, että kotini sisustus kertoo myös sen, että olen tyytyväinen tässä ja nyt. Ei ole tarvetta suuriin muutoksiin, vaan osaan nauttia olemassa olevista jutuista. Kuten arkeenikin, myös sisustukseen pyrin tuomaan ihan pienillä muutoksilla vaihtelua. Tyylini on vuosien varrella vain vakiintunut; tiedän esimerkiksi, että enää minun ei kannata tuhlata värikkäisiin tyynyliinoihin kausittain, sillä kyllästyn väreihin hirmuisen helposti. Parempi mennä tällä tutulla ja turvallisella, omaa silmää miellyttävällä sisustustyylillä.

Mikä on kotisi persoonallisin sisustusesine?

Se on ehkä tuo hassu ihmisfiguuria esittävä patsas, joka on kulkeutunut meille lapsuudenkodistani. Tai kulkeutunut ja kulkeutunut…jäänyt tänne lapsuudenkotiini. Meillä on veljeni kanssa siihen yhteishuoltajuus, mutta näemmä se majailee meillä. Mummulassa se oli aikoinaan pylvään päällä olohuoneen nurkassa. Kuitenkin niin paraatipaikalla, että kun sen taakse sytytettiin tunnelmavalo se pääsi oikeuksiinsa. Tällä hetkellä se majailee ruokahuoneen senkin päällä. Ehkä pitäisi nostaa se taas näkyvämmälle paikalle.

Onko kotonasi jokin sinulle tärkeä esine, jota et ole esitellyt julkisesti? Miksi?

Ei taida olla. Toki on jotain sellaisia arvokkaita esineitä, joita en ala blogissa julkisesti tietoisesti esittelemään. Mutta nämä ovat suurimmaksi osaksi esineitä, joita ei ole täällä kodissamme, vaan ne on paremmassa säilytyksessä muualla. Kodistamme löytyy muutamia taidetauluja, joilla on tunnearvoa sekä Oriveden mummulta saamani kultainen medaljonki. Nekin olen muistaakseni kyllä esitellyt. Yksi niistä on tuo kasvoton tyttö, joka on kultaisin kehyksin kehystetty.

Miten sisustustrendit tai muiden mielipiteet vaikuttavat sisustusvalintoihisi?

Onneksi en ole sisustusbloggaaja, sillä en tänä päivänä juurikaan ehdi seurata sisustustrendejä :D Kautta aikain olen luonut omat trendini, jotka taitavat olla vuodesta toiseen samoja. Kestävän kehityksen trendejä. Toki aina välillä saan lukijoilta myös negatiivista palautetta meidän sisustuksesta, mutta en ota siitä nokkiini. Kaikki sisustavat kotinsa, niin kuin haluavat. Sellaiseksi kodiksi, jossa viihtyvät. Ja vastaavasti kaikilla on oikeus sanoa oma mielipiteensä.

Oletko jättänyt jotain ostamatta, koska se ei ole vallitsevien trendien mukainen tai ei sovi Insta-feediisi?

En todellakaan! Kuten kerroin joskus, niin minua ehkä hieman hävettää ja häiritseekin se, että en osaa katsoa Insta-feediäni sillä silmällä, että suunnittelisin sen harmonisesti. Vaikka meillä sisustuksessa ei juuri värejä näy, niin tuolla Instan puolella on sellainen iloinen sekametelisoppa. Ja mitä tulee tuohon ostamatta jättämiseen, koska kyseinen esine ei olisi vallitsevien trendien mukainen…ks. edellisen kysymyksen vastaus. Olen armottoman ulkona trendeistä. Vuodesta toiseen.

Oletko hankkinut jotain kotiisi vain siksi, että koet sen sopivan imagoosi tai miellyttävän muita?

En tiedä onko se ikä vai se, että on blogannut jo pian yhdeksän vuotta, mutta koen että minulla ei ole mitään tarvetta miellyttää ketään valintojeni kautta. Tätä nykyä tulee ostettua tarpeeseen. Toki pienet heräteostokset silloin tällöin piristävät päivää. Kuten tuossa kerroin, niin sohvapöytämme on hajoamispisteessä. Se on syy ostaa uusi sohvapöytä.  Mutta ostaisinko enää ostamisen vuoksi? En ostaisi.

Koetko paineita ostaa pieniä tai isoja kodinsisustusta päivittäviä tuotteita – olipa ne sitten tuoreita kukkia tai samettisohva, jotta saisit kauniita kuvia?

Tunnen olevani vastarannankiiski, kun vastaan tähänkin, että en missään nimessä :D Tiedän, että tätä tapahtuu bloggaajien keskuudessa. Että blogit saavat sisältöä siitä, että sohvapöytä vaihtuu kuukauden välein. Mikäli kokisin, että minun täytyy ostaa kodinsisustusta saadakseni blogiini sisältöä, voisin lopettaa tämän homman samantien. Tunnen, että siinä tavallaan huijaisin myös lukijoitakin enkä näyttäisi sitä todellista elämää.

Tuoreita kukkia ostan joka viikko ja kyllä, joskus myös kuvia varten. Mikäli esimerkiksi asiakas haluaa kuviin kukkia, niin tottakai niitä ostan, jos edellisviikkoset ovat jo rupsahtaneet. Tämä on kuitenkin ammattini, niin asiakkaan kuvatoive edellä mennään kaupallisissa yhteistyöpostauksissa.

Mitä asioita kotisi sisustuksessa rajaat pois kuvista?

Tässä taannoin näytin kotiamme sellaisena kuin se oli juuri silloin kuvaushetkellä. Rajaamatta mitään pois. Mutta kyllä usein rajaan koiran lattialla lojuvat lelut ja esimerkiksi keittiöntasoille kertyvät krääsät pois kuvista. Tämäkin on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta bloggaminen on kodin siisteyden ylläpidon kannalta erittäin kiva ammatti; ennen keittiökuvia tulee usein siivottua keittiö ja ennen olohuonekuvia kerättyä Tobyn lelut takaisin koriin, ojenneltua vähän sohvatyynyjä ja joskus myös pyyhittyä pölyt olohuoneen pöydältä.

Ehkä vastaukseni olisivat olleet erilaisia, jos blogini olisi täysin sisustusblogi. Näin lifestylebloggaajan näkökulmasta sisustuspostaukset ovat vain yksi, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, osa blogia. Joskus jätän julkaisematta sisustuspostauksen, sillä tunnen että en viitsi näyttää enää samoja nurkkia kymmenettä kertaa. Mutta toisaalta, kuten kerroin niin en ole valmis niitä nurkkia uusilla hankinnoilla koristamaankaan vaihtelun takia :)

Hei, vaikkei tänä iltana blogin puolella myysseilläkään, niin voipi olla, että Insta storyn puolella myysseillään. Joten ehkä nähdään siellä perjantai-illan tunnelmissa?

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTTAEN,

PS. Kiitos Lauralle vielä haasteesta – haasteen saa napata täältä blogistani mukaan, olkaattehan hyvät