sunnuntai 21. tammikuu 2018

Suloisen sunnuntain leivontapuuhissa

HEIPPAHEI IHANAISET

ja suloista sunnuntai-iltaa! Niin se vaan hujahti viikonloppu ohi silmänräpäyksessä. Tai siltä se tuntuu, mutta hirmuisesti saatiin tehtyä ja mikä pääasia, oltiin tekemättä mitään. Keittiössä on tullut vietettyä aikaa ja mikäs siinä viettäessä, nimittäin viihdyn keittiössä. Kuten hyvin tiedätte :) Eilen siellä valmistui niitä esittelemiäni suklaakeksejä. Joille kuopus antoi tänään nimen kumikeksit. Kröhöm, ne olivat kieltämättä vähän nahistuneet huoneen lämmössä. Tänään keittiöstä leijaili pitkästä aikaa tuoreen leivän tuoksu. Pataleipää olen yleensä tehnyt pitkän kaavan mukaan. Niin, että olen laittanut taikinan tekeytymään jo edellisenä päivänä.

Tänä aamuna, kun alkoi tekemään vastapaistettua leipää mieli, niin mietin, että mitenköhän tuo leipä rapsakoituu ilman kohottamisia. Päätin pestä koiran ja alkaa tuumasta toimeen. Jos olisin ollut fiksu, olisin tehnyt ensin taikinan ja antanut sen kohota koiran pesu- ja kuivausoperaation ajan. Olisi saanut nimittäin kohota kolme tuntia. Nyt kun on otettu Tobylle talviasut käyttöön, niin takkuja sikiää silmissä ja kolme tuntia on se karkea keskiarvo, jonka pesuoperaatioon saa kulumaan :D

Joten koska en ollut kaukaa fiksu, niin taikina kohosi vain puolisen tuntia. Mutta ilokseni totesin, että se oli tarpeeksi. Leivästä tuli niin loistava, että saas nähdä riittääkö sitä miehelle, joka palaa kotiin tuossa tunnin päästä :)

NOPEA & RAPEAKUORINEN PATALEIPÄ

7 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurarouhetta
puolikas pussillinen kuivahiivaa
hyppysellinen sormisuolaa
loraus hunajaa
3 dl vettä

1.kuumenna vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hunaja
2.sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seokseen puuhaarukalla vesi
3.anna kohota liinan alla noin 30 minuuttia (tai enemmän, jos maltat ja on aikaa)
4.laita uunipata uuniin ja aseta uuni päälle 215 asteeseen (kiertoilmalla)
5.kun pata on ollut uunissa parikymmentä minuuttia, ota se pois ja kaada taikina pataan
6.sulje pata kannella ja laita uuniin 40 minuutiksi
7.poista kansi ja annan leivän paistua vielä 10 minuuttia
8.jäähdytä hyvin ennen leikkausta

Korostan kohtaa kahdeksan :) Nimimerkillä oli hitusen vaikea leikata kuumaa leipää. Joskus korvaan osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla, mutta nyt ruisjauhoja ei löytynyt kaapista. Mutta hei, toimi tällainkin loistavasti ja jälleen päätin, että pitääkin alkaa taas leipomaan leipää useammin.

Nyt niiden kommenttien kimppuun, vihdosta viimein. Kiitos niistä ihanat ♥ Huomenna todennäköisesti luvassa vielä ruokajuttuja, mutta muuten ensi viikolla asiaa koirista, säästämisestä ja parisuhteesta. Ellei sitten tule taas akuutimpia aiheita. Suunnittelematta paras :)

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,


lauantai 20. tammikuu 2018

Sokerittomat suklaakeksit & lauantaiset

CIAO CIAO!

Siinä missä aiemmin perjantait olivat suosikkipäiviäni ja sen jälkeen sunnuntait, on nyt kiilannut vahvasti kärkeen lauantai. Lauantait on leppoisia, eihän siitä pääse mihinkään. Vieläkin kikattelen tuolle eiliselle teatterinäytökselle. Mikäli teillä on asiaa tänne Tampereen suuntaan tai olette täällä jo valmiina niin käykää katsomassa Frenckellissä Miehenkäyttöopas. Aivan h-u-i-k-e-a! Jotain kertoo jo se, että se yksi nessu, joka mulla oli mukana oli ihan litimärkä esityksen jälkeen. Kyyneleet valuivat meikkien kanssa pitkin poskiani, sillä ei vain pystynyt lopettamaan nauramista. Tiedättekö, että on naurua ja sitten on naurua. Sellaista tikahduttavan pakahduttavaa hepulinaurua, jota ei pysty lopettamaan. Se oli eilen sellaista. Naurutykitystä koko parin tunnin ajan.

Nykymaailma vaatii paljon ja mutta se on se huumori, joka kantaa. Eilisessä pätkässä laitettiin halvalla sekä miehiä että naisia, joten tasa-arvoasioihin ei kannata puuttua tämän osalta. Samaistumiskohtia oli niin monia. Tosin yleistääkään ei sovi. Mutta me tykkäsimme, että tuo oli niin huumorimielellä tehty, että kenenkään ei tarvitse suivaantua. Muun muassa Ikean kaapin kokoamispätkä. Mieshän ei voi katsoa sitä ohjevihkoa. Ei sitten millään. Sitten päästellään ärräpäitä ja apua tarjotessaan saa vastauksen ”en tartte apua”, vaikka oikeesti tarviskin :D

Eilisen ansiosta on tänäänkin posket kipeänä ja olotila on sellainen pulppuavan iloinen. Niin iloinen, että kotitöitä on ollut ihana tehdä ja pyöräytinpä siinä vaivihkaa iltapäiväkahville myös keksejä. Pitkästä aikaa näitä peruskaurabanaanikeksejä, joihin lisäsin vähän suklaista makua raakasuklaajauheella.

SOKERITTOMAT SUKLAAKEKSIT

2 banaania
2,5 dl kauraryynejä
1 tl leivinjauhetta
loraus hunajaa
kourallinen rusinoita
1 rkl raakakaakaojauhetta

-muussaa banaanit ja sekoita muussattuihin banaaneihin muut aineet
-nostele lusikalla leivinpaperin päälle noin 12-15 nokaretta
-”lätistä” nokareet
-paista 200 asteessa noin 15 minuuttia ja anna jäähtyä kunnolla

Paistoin nämä muuten ritilän päällä, niin pohjistakin tuli rapsakat! Tälle päivälle on agendassa vielä ulkoilua ja sitten on pakko hautautua sohvalle tuon kirjani kanssa. Niin ihania kuin nuo Carlos Ruiz Zafonin kirjat ovatkin, niin ei auta pitää montaa päivää taukoa lukemisessa; itse ainakin unohdan kuka on kukakin ja mitä on tapahtunut. Lisäksi luvassa myös kommentteihin vastaamisia ja ehkä pientä kuntopiiriä. Ex tempore -meiningillä mennään, kuten elämässä vähän yleensäkin :)

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


maanantai 18. joulukuu 2017

Äidin lusikkaleivät & co

MOIKKAMOI MAANANTAI!

Ja hei ai vitsit, voiko jouluviikko alkaa ihanammin kuin lumisateen merkeissä? Ei voi! Täytyy sanoa, että vaikka rakastan tehokkuuden tunnetta ja tekemisen meininkiä, niin nyt on aivan puhki eilisistä kahvitteluista. Tai ei niinkään kahvitteluista, mutta siitä etukäteisleipomisesta (miehen mielestä etukäteissäädöstä :D). Hienosti tarjottavat upposivat eikä meille oikeastaan jäänyt kuin marenkikranssia ja tuota piparkakkuvuokaleipää. Lusikkaleipiä jäi myös muutama.

Perjantaina Insta Storyn puolella seuraavat tietävätkin pienistä kommelluksista lusikkaleipiin liittyen. Ensinnäkin aamulla reseptin äidin reseptiarkistoista löydettyäni olin hetken aikaa sormi suussa. Reseptin määrät ovat grammoina. Meinasin jo kääntyä googlen puoleen, mutta onneksi esikoinen muisti, että mummun talousvaaka oli vielä kaapissa. Kaivettiin vaaka esiin, mutta en luottanut siihen. Joten guugletin :) Seuraava koetinkivi oli se, että ohjeissa luki vain että ruskista voi vaaleanruskeaksi. Ei mitään muuta. Ei paistoaikoja tai saatikka sitä, että mitä sokerille, soodalle ja vehnäjauhoille tehdään. Päätin soveltaa. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika onnistuneesti sovellettu.

Kun ottaa huomioon, että leivontaprosessissa oli muutama pieni vastoinkäyminen. Ensinnäkin mielestäni taikina oli liian löysää -> se meni pariksi tunniksi jääkaappiin. Sieltä tullessaan oli kivikovaa -> pääsi mikroon :D Ekan pellin tuskailin lusikkani kanssa, kun lusikkaleivistä ei tullut lainkaan sellaisia kuin äipällä. Kunnes pikkuisempi tuli ihmettelemään, että mitä mä teen. Neuvoi miten mummu nuo aikoinaan teki kahdella lusikalla, joten toinen pellillinen onnistui paremmin. Koska kiire painoi päälle leivonnoissa, niin asettelin lusikkaleipien kannet ja pohjat nätisti muovirasiaan. Ehkä ne oli vielä vähän lämpimiä (lue: liki kuumia). Eilen aamuna niitä jääkaapista poisottaessani selvisi, että mulla oli yksi iso lusikkaleipäkasa. Ei muuta kuin mikron kautta jälleen.

Huh, mutta maku oli priimaa. Vaikka voi vähän ruskistuikin liikaa ;)

LUSIKKALEIVÄT

200 g voita
200 g sokeria
3,5 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
300 g vehnäjauhoja
vadelmahilloa

-ruskista voi vaaleanruskeaksi (varo ettei pala!)
-lisää sokerit ja anna seoksen jäähtyä
-siivilöi sekaan jauhot ja sooda
-muotoile kahden teelusikallisen avulla lusikkaleipiä (jep, sellaisia kauniimpia kuin mulla)
-paista uunin ylätasolla 200 asteessa noin 8-10 minuuttia
-jäähdytä
-täytä vadelmahillolla

ID

Siellä ne lusikkaleivät kavereineen sulostuttivat eilisen juhlapöydän. Jotain uutta ja jotain vanhaa -meiningillä mentiin. Suolaisiksi valikoituivat ruisnapit tuorejuustokinkkutäytteellä sekä lohifetakolmiot. Nyt vielä muutama työjuttu ja sitten kohti kotia. Josko tänä iltana sitten ehtisi korkkaamaan joululahjaostokset tälle vuodelle ;)

MAANANTAITERKUIN,