tiistai 05. kesäkuu 2018

Kesän eka pavlova; syreeni-viinirypälepavlova

ILTAA IHANAT!

Huhhaipakkaa – pari niin kiirettä päivää töissätöissä takana, että luulin jo blogin ajautuneen kesälomamoodiin. Hassua, sillä eihän tässä ollut kuin yksi päivä vailla postausta välissä :) Lisäksi se seikka, että kaivoin vihdosta viimein golfmailat naftaliinista on kieltämättä myös vienyt aikaa blogilta. Nyt muistankin, miksi osaltaan tuo ihana harrastus on viime vuosina ollut jäissä; mulla ei yksinkertaisesti ole ollut sille aikaa. Toki tuolla rangella läpsyttelylle löytyy aikaa. Tunti tehokasta käsi- ja keskivartalotreeniä. Yhdistettynä suurenmoiseen ketutukseen, kun se pallo ei lähde. Tekee mentaalipuolellekin ihan hyvää. Nöyrtyy jos ei muuta :D

Meillä kävi eilen illalla ystäviä kylässä ja jo pidemmän aikaa takaraivossa kytenyt pavlovaidea tuli vihdoin toteutettua. Luin katsokaas jostain, että syreenin kukat ovat syötäviä. Niitä, tummia viinirypäleitä ja sitruunamelissaa, kuohkeaa kermavaahtoa ja rapsakkaa marenkia. Maistuipa pitkästä aikaa hyvälle! Pidemmän aikaa mukana olleet lukijat muistavat sen kesän taannoin, kun laskin leiponeeni 17 pavlovaa. Mökkivieraille suurin osa ja liki kaikkiin pääsi täytteeksi valkosuklaata ja mustikoita. Pavlova on helppo ja herkullinen. Nopeakin, mikäli pohjan on tehnyt jo etukäteen.

Mähän teen tuon pohjan vähän eri tavalla kuin yleensä ihmiset tekevät. Teen sen vain valkuaisesta ja sokerista. Ilman maizenoita tai viinietikoita. Ihan hyvä siitä noinkin tulee. Joskus se jää sisältä vähän pehmeäksi, mutta se on vain pelkkää plussaa!

SYREENI-VIINIRYPÄLEPAVLOVA

Pohja
3 valkuaista
2 dl sokeria
-vaahdota valkuaiset kovaksi
-lisää sokerit ja vaahdota kiiltäväksi ja kovaksi vaahdoksi
-levitä leivinpaperin päälle ympyrän muotoon
-paista 100 asteessa noin 1,5 – 2 tuntia
(jos on kiire, niin 120 astetta ja tunti toimii…silloin tosin marengista saattaa tulla vähän kellertävämpi)
-anna jäähtyä ja täytä

Täyte
2 dl kuohukermaa
1 dl turkkilaista jugurttia
sokeria maun mukaan
syreeninkukkia
tummia viinirypäleitä
tuoretta sitruunamelissaa
-vaahdota kerma, lisää turkkilainen jugurtti ja mausta sokerilla
-levitä marenkipohjan päälle
-lisää puolitetut viinirypäleet, huuhdotut syreeninkukat ja sitruunamelissaa

******************

Mutta nyt vielä koiran kanssa iltalenkille ja sitten saunaan. Tekee muuten ihan hyvää tuo jälkimmäinen näin kylmänä päivänä. Toivotaan, että tuulet muuttuvat taas suotuisimmiksi ja tuovat sen lämmön mukanaan. Tänään sai ekaa kertaa kuukauteen laittaa pitkät housut töihin jalkaan. Mekot odottelevat kyllä kovin vielä käyttöä tänä kesänä :)

ILOISTA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


sunnuntai 27. toukokuu 2018

Ystäviä ja mansikkakakkua

MOIKKAMOI IHANAT!

Pahoitteluni teille, ketkä odotatte sitä lupaamaani mekkopostausta. Se siirtyi jälleen hieman eteenpäin…huomiselle näillä näkymin. Sillä, nyt oli pakko tulla vielä eilisen jälkimainingeissa kertomaan tunnelmia. Sekä jakamaan ihan älyttömän hyvä mansikkakakun ohje, jossa maistuu myös timjami. Tuohon reseptiin törmäsin uusimmassa Glorian Ruoka & Viini -lehdessä ja ah, miten helposti saakaan aikaa hyvää. Ja erilaisia uusia ihania makuyhdistelmiä.

Ennen kakkukestejä muutama sana tästä viikonlopusta. Kuinka paljon rakkautta ja hyvää voi mahtua niin pieneen ajanjaksoon? Perjantai-iltana juhlittiin ihania ystäviä ja rakkautta, aina kirkon käytävältä juhlapaikan tanssilattialle asti. Aika kului kuin siivillä, ystävien kanssa. Kotiin maltettiin lähteä vasta aamuyön pikkutunteina ja vaikkakin tuo kostautui eilen olossa, niin eilinen ilta jatkoi perjantai-illan ihanuutta. Mikä siinä onkaan, että ruuhkavuosien keskellä ei (muka) ehdi näkemään ystäviä. Onneksi löydettiin tasan yksi päivä parin kuukauden sisään, kun molemmille perheille sopi treffit. Sillä sen jälkeen treffit olisivat joko siirtyneet rapakon toiselle puolelle, ystäväperheen uuteen kotimaahan tai hamaan tulevaisuuteen täällä Suomessa. ID

Meitä on siunattu monella ihanalla ystäväperheellä. Sellaisilla, joiden kanssa juttu jatkuu aina siitä samasta, mihin se on viimeksi jäänyt. Vaikka treffien välillä olisi aikaa. Niin kuin eilisten ihanien kanssa oli vierähtänyt pari vuotta aikaa viime tapaamisesta. Eilen illalla mietin nukkumaan mennessäni, että kuinka elämä on muuttunut. Silloin aikoinaan, kun elettiin tämän ystäväperheen kanssa samoja vaiheita itkuisine öineen ja aikaisine aamuineen, niin saatettiin treffata sunnuntaiaamuna jo anivarhain. Ysin tai kympin aikaan tehdyt kyläilyt eivät olleet ollenkaan tavanomaisia. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että mitä myöhempään illalla treffataan niin sen parempi. Nuo esiteinit kun mielellään valvovat tuonne puolen yön toiselle puolelle ja heräävät viikonloppuisin myöhään. Eikä niitä itkuisia ja vatsakipuisia öitäkään ole enää toviin näkynyt 

Jännä juttu on se, että vaikka nämä ihanat muuttavat Atlantin toiselle puolelle, niin maapallo tuntuu kovin pienentyneen viimeisten vuosien aikana. Enää tuo välimatkakaan ei tunnu niin mahdottomalta. Miltä se olisi joskus tuntunut. 11 tunnin lennon päähän on sovittu seuraavat treffit. Onko se tänä vuonna tai kenties ensi vuonna, sitä emme sopineet. Mutta nämä ystävät ovat sellaisia, että tietävät meidät. Tietävät, että kun jotain sovitaan, niin siitä pidetään kiinni. Veikkaan, että ei aikaakaan, kun meikäläiset kahvittelevat tuolla palmujen alla. Miami Vicen tunnari päässä soiden.

Mutta siihen mansikkakakkuun. Resepti Glorian Ruoka ja Viini 5/2018 -lehdestä.

TIMJAMILLA MAUSTETTU MANSIKKAKAKKU

100 g voita
0,5 dl sokeria
0,5 dl fariinisokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelirouhetta
1 tl leivinjauhetta
2 dl paloiteltuja mansikoita

Kuorrutus
1 dl kuohukermaa
1 dl kreikkalaista jugurttia
(käytin turkkilaista jugurttia)
2 + 1 rkl tomusokeria
4 dl mansikoita paloiteltuna
2 tl tuoretta timjamia hienonnettuna

+voita vuoan voiteluun

1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin
2. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele irtopohjavuoka (22 cm). Vaahdota voi ja sokerit, lisää kananmuna. Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot, mantelirouhe ja leivinjauhe. Kääntele jauhoseos taikinaan. Lisää paloitellut mansikat. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja tasoita pinta lastalla. Kypsennä uunissa 25-30 minuuttia (kakun tulisi olla juuri ja juuri kypsä) ja anna jäähtyä 15 minuuttia ennen kuin irroitat kakun vuoasta. Jäähdytä kakku huoneenlämpöiseksi.
3. Vaahdota kerma
4. Sekoita jugurtti ja 2 rkl tomusokeria kulhossa. Kääntele kermavaahto jugurtin joukkoon. Levitä jugurtti-kermaseos jäähtyneelle kakulle.
5. Paloittele mansikat ja hienonna timjami. Sekoita ne ja 1 rkl tomusokeria keskenään. Lado mansikat kakun päälle.

Lisäksi pöytään pääsi pari juustoa, oliiveja, keksejä sekä fetamelonitikkuja. Fetamelonitikut ovat ihan parhaita hellepäivien naposteluun! Suolaisen ja raikkaan makean liitto toimii aina. Mutta hei, nyt pienelle kävelylenkille ja sitten kukkamekko päälle ja taas kohti sitä, mikä elämässä on tärkeintä; sunnuntai-iltapäivä ja ilta vietetään naapurissa kummipojan valmistujaisissa hyvässä seurassa ystävien kesken. Tiedossa juhlintaa osin samalla porukalla kuin perjantain häissäkin. Häiden jälkimaininkeja ja kesäsuunnitelmia höpötellen kuluu suloinen sunnuntai 

SULOISTA SUNNUNTAITA,


torstai 24. toukokuu 2018

Hyvää mieltä & hyvän mielen raparperipaistos

HEIPSUN IHANAT!

Niin se vain kuulkaa on, että kun päättää rauhoittaa elämänsä ja päättää asettaa ajatuksensa stressivapaalle alueelle, niin elämä muuttuu yhtäkkiä varsin radikaalisti. Pelkästään positiiviseen suuntaan. Itse uskon erittäin paljon mielenhallinnan ja ajatusten voimaan. Toki sitä kiirettä elämästä ei voi tuosta vain poistaa. Vaikka päättää, että nyt mä downshiftaan, niin et sä sitä pysty hetkessä tekemään. Sitä paitsi, töissä on käytävä ja koti on hoidettava. Sen takia se pääpointti on oman ajatuksen voima. Miten kokee asiat. Tällä hetkellä mä koen, että kun sain eilisen ottaa etäisyyttä asioihin, tietoisesti, niin se riitti. Tiedän omat vahvuuteni ja tiedän samalla omat heikkouteni. Heikkouksina on se, että haalin liikaa tekemistä. Mikä voi jossain vaiheessa ajautua suorittamiseen, ellei pidä huolen siitä, että nauttii tekemisistään. Vahvuutena pidän toisaalta sitä, että osaan viheltää pelin poikki, kun tarve niin vaatii. Balanssi, se on tärkeää myös tässä suhteessa.

Hyvä mieli vaatii hyvän mielen raparperipaistosta. Raparperit omalta takapihalta ♥, lisäksi luomukookossokeria, luomukaurahiutaleita, luomuruisjauhoja, luomukookosöljyä, ripaus suolaa ja hömpsytys kanelia. Kylkiäisiksi vatkasin kookosvaahtoa, josta loppu säilyy pari päivää hienosti jääkaapissa ja pääsee aamupalapöytään marjojen kanssa. 

HYVÄN MIELEN RAPARPERIPAISTOS

4 raparperinvartta
0,5 dl luomukookossokeria

4 dl luomukaurahiutaleita
1 dl luomuruisjauhoja
1 dl luomukookossokeria
n. 1 dl sulatettua luomukookosöljyä
ripaus suolaa
iso hömpsäytys kanelia

-pese (ja kuori) raparperin varret
-pilko ne ja sekoita kookossokerin kanssa keskenään
-kumoa voideltuun vuokaan
-sekoita kaurahiutaleet, ruisjauho ja kookossokeri
-passaa sulatetun kookosöljyn kanssa koostumus hyväksi
(eli nypi sekaisin)
-mausta suolalla ja kanelilla
-paista 200 asteessa noin 35 minuuttia
-tarjoile kookosvaahdon kanssa

KOOKOSVAAHTO

1 prk kookosmaitoa
(joka on ollut vähintään 8 tuntia jääkaapissa tai pari tuntia pakkasessa)
loraus hunajaa

-valuta kookosmaidosta vesi pois ja vatkaa kookoskerma vaahdoksi
-mausta hunajalla

Hyvä mieli kumpuaa siitäkin, että saamme reissumiehen illalla kotiin. Hyvää mieltä tuo myös tuleva viikonloppu. Ihanan ystäväpariskunnan häät, jotka ovat saaneet mut jo tänään vetistelemään (oikeesti, onko pakko olla näin herkkä? :D). Kummipoitsun valmistujaiset tuossa orapihlaja-aidan toisella puolella ja ystäväperheen kanssa kyläily. Aurinkoinen sää, jota on luvattu jatkuvan pitkään. Erittäin hyvälle mielelle tulin eilen illalla, kun tein onnistuneen iltalenkin meidän uhmiksen kanssa. Hänen, joka on taas viime aikoina tupannut räyhäämään kaikille vastaantuleville koirille (taustalla yksi ei-toivottu-koirakohtaaminen viime kesältä). Liki tunnin lenkki meni hienosti monen ohituksen kera. Ei edes lotkauttanut korviaan vastaantuleville koirille. Kotinurkilla sitten piti vähän murista naapurin Robin-koiralle, mutta se on niitä poikien touhuja.

Hyvää mieltä olen saanut siitäkin, että tytöt haluavat edelleen nukkua mun vieressä miehen ollessa reissussa. Niin isoja, mutta silti vielä pieniä  ♥ Ja hei, veikkaanpa että suurin hyvän mielen aiheuttaja on se, että olen panostanut nukkumiseen. Kahtena yönä molempina yli kahdeksan tunnin unet ja olo on kuin uudesti syntynyt! Muistakaahan siis myös nauttia tästä parhaasta vuodenajasta ikinä nukkumalla tarpeeksi. Väsyneenä kun sitä ei oikein jaksa keskittyä ja iloita kukkaan puhjenneista syreeneistä, omppupuiden kukkaloistosta tai silmissä kasvavien raparperien anneista.

Sain muuten postaustoiveen taannoin liittyen tähän mun mekkorakkauteeni ja tämän kesän mekkovalikoimiin. Huomenna tai lauantaina luvassa sellaista postausta sitten. Tämä kuvissa näkyvä Ellokselta ostamani Bella-mekko (*sisältää mainoslinkin) on yksi suosikeistani ja hei näyttäisi olevan tällä hetkellä alennuksessa. Kodin ulkopuolelle mentäessä tuo kohtalaisen syvä kaula-aukko kaipaa topin alleen ;)

HYVÄÄ MIELTÄ TORSTAIHIN TOIVOTELLEN,

PS. behind the scenes -juttuja; koska kameran jalusta unohtui mökille / venerantaan kohtasin kuvauksen kanssa hieman haasteita. Kiitos kuvausavusta hapankorppupaketille, mantelijauholasipurnukalle sekä sykemittarin pahvilaatikolle. Olitte korvaamattomia ja varsin vankkoja työssänne. Vaikkakin suurimmasta osasta kuvista minulta puuttui pää, sillä ette yltäneet tarpeeksi korkealle :D