keskiviikko 29. joulukuun 2021

Appelsiini-raakasuklaakakku

MOIKKAMOI

ja hitsivie; unohdin melkein laittaa teille tulemaan tämän kovin jouluisissa puitteissa kuvatun appelsiini-raakasuklaakakun ohjeen. Kakun tein jo pari kolme viikkoa sitten, mutta unohtui laittaa se tänne joulunalushässäkässä 🙂

Pidempään mukana olleet tietävätkin, että mulla oli taannoin parin vuoden pätkä, kun jätin kaikki normiherkut liki kokonaan pois ja keskityin raakaherkkuihin. Keskityin niihin siinä mittakaavassa, että söin itseni raakasuklaata sun muita täyteen. Eivät enää maistuneet. Tänä vuonna on tullut jälleen pikkuisen tehtyä raakaleivonnaisia ja kun maltillisesti niitä tekee, niin mikäs siinä. Ei kyllästy.

Yleinen harhakuva, johon olen törmännyt raakaleivonnaisten kanssa on ”No niitähän voi syödä mielin määrin, kun ovat niin terveellisiä.” Mitään ei kannata syödä ylenmäärin, ei edes raakaleivonnaisia. Usein ne sisältävät melkoisesti rasvaa (kookosöljy mielletään kovaksi rasvaksi, vaikka on suolistoystävällisempi kuin monet muut kollegansa) eikä hunaja tai muut makeutusaineetkaan liiallisena käytettynä hyvää tee.

Mutta silti raakaleivonnaisissa on usein puhtaita aineita, jotka ainakin itselleni tuntuvat sopivan. Mielelläni käyttäisin muitakin pähkinöitä kuin cashewpähkinöitä, mutta kurkku alkaa kutiamaan niin herkästi, että en juuri ole uskaltanut testailla.

Vaikka tämä appelsiini-raakasuklaakakku hivenen jouluinen onkin, niin se menee myös muutenkin. Halutessaan voi jättää esim. kanelin pois. Inspiraatioon kakkuun sain täältä.

Appelsiini-raakasuklaakakku

Pohja
1 dl cashewpähkinöitä
1,5 dl manteleita
7 medjool-taatelia kivet poistettuna
1 tl chiasiemeniä
1 rkl luomukookosöljyä (sulana)
1 rkl raakakaakaojauhetta
2 tl kanelia

Täyte
2,5 dl yön yli liotettuja cashewpähkinöitä
1 appelsiinin mehu
1 rkl luomukookossokeria
1 rkl luomukookosöljyä
0,5 rkl kurkumaa

Kuorrutus
2 rkl pehmennyttä luomukookosöljyä
1 rkl raakakaakaojauhetta
1 rkl luomukookossokeria

1. Surauta pohjan ainekset blenderissä sekaisin (huom. hyvin…ks mun pohjaa ja kokonaista mantelia :D)
2. Painele 18 cm irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille, laita täytteen teon ajaksi pakkaseen
3. Blendaa täytteen aineet sekaisin kuohkeaksi ja nostele irtopohjavuokaan, laita tekeytymään pakkaseen
4. Sekoita kuorrutteen aineet keskenään ja kaada appelsiinitäytteen päälle, laita tekeytymään pakkaseen noin tunniksi. Ota sulamaan noin 0,5 tuntia ennen tarjoilua

Nyt saunaan ja sitten iltaruoan valmistuksen pariin. Aikataulu on heittänyt vähän häränpyllyä, mutta ei haittaa. Ensi viikolla paluu tuttuun ja turvalliseen ❤️

KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. Muita raakaleivonnaisia vuosien varrelta löydätte täältä.


keskiviikko 08. joulukuun 2021

Pari tarjoiluvinkkiä jouluiseen glögipöytään

HEIPPAHEI

ja terkkuja Helsingistä! Tultiin tänne eilen illalla miehen kanssa. Mies on työreissulla, mulla puolestaan tämä ja huominen päivä Health Coach -opiskelujuttuja. Tänään piti viettää oikein kunnon treffi-iltaa pitkän kaavan syömisineen, mutta mieli teki käydä nopsaa ravintolassa ja tulla sitten hotellihuoneeseen. Molemmilla aika tiivis päivä takana, joten jääkiekkopeli hotellin muhkeassa sängyssä katsottuna ei ollut lainkaan hassumpi vaihtoehto. Aikaisin unille ja aamupalan kautta uuteen päivään.

Ajattelin tulla jakamaan teille taas muutaman vinkin jouluiseen kahvi/tee/glögipöytään. Ensinnäkin tuo platteri. Sellaiset toimii aina. Tällä kertaa herkkulautaselta löytyi pikkuisia omenatähtitorttuja, pipareita, valko- ja sinihomejuustot, siemennäkkileipää, hummusta, omenan lohkoja, suklaarusinoita, tavan rusinoita, pähkinäsekoitusta, pensasmustikkaa, vadelmaa ja viinirypäleitä.

Herkkulautasen lisäksi tarjolla oli edellisen postauksen Marianne-jäädykettä (jes, se oli kuulemma just sellainen, jollainen sen piti ollakin) sekä piparkakkumokkapaloja. Piparkakkumokkapalat tein aiemman piparimokkapalakakun ohjeella. Mutta siis en tehnyt kakkua, vaan levitin pohjataikinan pellille ja kuorrutteen jäähtyneen pohjan päälle 🙂 Tästä voi tehdä irtopohjavuoassa kaksiosaisen kakunkin.

Piparimokkapalat

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
150 g sulatettua suolatonta voita
1,5 dl maitoa
10 piparia murusteltuna taikinan sekaan

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi sekä murustele lopuksi taikinaan piparit
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl makeuttamatonta kaakaojauhoja
6 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman ja kaada se jäähtyneen pohjan päälle

Suolaiset tortut tulivat näppärästi valmiista torttutaikinasta, jossa yhden taikinalevyn jaoin kahdeksaan osaan ja tein perinteisiä tähtitorttuja. Voitelin nuo munalla ja paistoin uunissa. Täytteeseen tuli ruohosipulituorejuustoa, savulohta, sitruunapippuria ja tilliä. Helppoa ja aikas hyvää!

Suolaisiin torttuihin olen joskus tehnyt täytteen myös perinteisestä mäti-smetana-punasipuli-tilliseoksesta. Näitä ajattelin ehkä tehdä 23.12. illalla iltapalaksi tunturin juurella.

Jouluinen herkkupöytä ei olisi mitään ilman suklaata, joten itsenäisyyspäivän kunniaksi meillä löytyi myös sinivalkoisia konvehteja pöydästä.

Nyt vielä kuppi kuumaa kaakaota, kuuma suihku ja sitten kohti unia. Huomenna illalla kotiin palaa ehkä hieman väsyneempi minä, mutta rutkasti inspiroituneempi ja vielä enemmän (jos mahdollista) coachaukseen hurahtaneempi minä.

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 05. joulukuun 2021

Marianne-piparkakkujäädyke

MOIKKA!

Mun täytyy rehellisesti myöntää, että vaikka paljon on tullut elämän aikana erilaisia ruokia syötyä, niin muistaakseni en ole ikinä jäädykettä maistanut. Jätskiä monestikin, mutta jäädyke on mulle uusi juttu. Kun Karoliina heitti IG:ssä jokin aika sitten haasteen Marianne-jäädykkeestä, otin tottakai haasteen vastaan. Ja koska tykkään a) haasteista ja b) tehdä sen, minkä lupaan, niin tokihan näin päivää ennen kuin saadaan Karoliina & co kylään piti moista jäädykettä kokeilla.

Ensimmäinen jäädykekokeiluni onnistui hyvin. Ollakin, että itselläni ei sitä kokemusta jäädykkeistä ollut, joten ei ole mihin vertailla. Tein jäädykkeestä loppujen lopuksi Marianne-piparkakkujäädykkeen, sillä jotenkin halusin siihen jouluisemman tvistin.

Marianne-piparkakkujäädyke

1 pss Marianne-murskaa
8 + 2 ohutta piparkakkua murskattuna
3 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
1 rkl fariinisokeria

1. Vaahdota munat ja fariinisokeri, vatkaa kerma vaahdoksi
2. Yhdistä sokerimunaseos sekä kermavaahto
3. Kääntele joukkoon Marianne-murska ja 8 piparkakkua murskattuna
4. Kaada seos esim. suorakaiteen muotoiseen (leivinpaperilla tai kelmulla vuorattuun) vuokaan
5. Anna tekeytyä pakkasessa noin 12 tuntia
6. Sulata hetki ennen tarjoilua esim kuumassa vedessä tiskialtaassa
7. Murustele jäädykkeen päälle pari piparia

Näin jälkikäteen ajateltuna tuo fariinisokeri oli ehkä turha. Tosin itse olen tottunut melko sokerittomaan elämään ja tämä jäädyke maistui inasen liian sokerilliselle. Mutta jos tykkää makeasta, niin fariinisokeri menee loistavasti! 🙂

Ollaan odoteltu tässä miehen kanssa, että pakkanen hieman laantuu ennen hiihto- ja juoksulenkkejä, mutta koska laantumista ei ole näköpiirissä, täytynee tuffata itsensä vaatteilla päästä varpaisiin. En ihan heti muista, että joulukuulla olisi ollut näin talvisen kaunista. Toivottavasti saadaan nauttia näistä keleistä koko talvi!

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 01. joulukuun 2021

Jouluherkkuja & kuusen kynttilöitä

MOIKKAMOI!

Voi kuulkaa, se on jännä juttu, miten sitä joskus koki päänvaivaa tästä pimeästä kaudesta (tai lähinnä siitä, että työpäivien jälkeen on pimeää) ja valokuvaamisesta. Voi kun silloinkin olisi ajatellut, että näillä mennään. Tunnelmalliset hämäränhyssyiset kuvat ovat ihan ok. Ikä on tuonut mukanaan lempeyttä ja armollisuutta.

Laitettiin sunnuntaina joulukuusi pystyyn ja vaikka joulu on monella kuusen muodossakin aikaistunut, niin silti tuo aiheuttaa ihmetystä. Mä olen sitä mieltä, että kukin aloittakoon joulun vieton ja joulun odotuksen silloin, kun itsestä tuntuu hyvältä. Ei silloin, kun se on muille ok 🙂

Meillä on tässä kolmisen viikkoa aikaa nauttia joulusta omassa kodissa. Ajateltiin tehdä se täysin rinnoin. Eka mietin, että ei kai vielä kaiveta nissejä ja nasseja esille, mutta miehen ”Miksikäs ei?” -kysymys kolhati. Miksipäs ei. Tämä joulun alla fiilistely on ihan parasta. Aamulla töihin lähtee astetta leppoisampi ja rennompi minä. Kiitos kuusen kynttilöiden loisteessa juodun aamukahvin.

Eilen vietettiin tyttöjen iltaa, tehtiin joulumakeisia ja katsottiin Koko Suomi leipoo -joulujaksoja. Tänään joulumakeisien syöminen jatkuu joululeffan ohella. Netflixin Poika nimeltä Joulu -leffaa on kovin kehuttu!

Suosin helppoja joulumakeisia. Monena vuonna olen tehnyt fudgea ja jouluisia raakapalleroita. Tänä vuonna tein ikisuosikkejani eli suklaakuorrutettuja täytettyjä taateleita. Loppu suklaa ja pistaasipähkinärouhe pääsi pipareiden koristeeksi.

Jouluiset suklaataatelit

10 medjool taatelia, kivet poistettuna
makeuttamatonta maapähkinävoita
tummaa (86%) suklaata
kanelia
suolattuja pistaasipähkinöitä

1. Täytä taatelit maapähkinävoilla
2. Sulata tummaa suklaata ja lisää maun mukaan kanelia
3. Dippaa taatelit sulatettuun suklaaseen ja ripottele päälle rouhittuja pistaasipähkinöitä.
4. Anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia

Tuo tumman, hieman karvaan,  suklaan, makean taatelin ja suolaisen pistaasipähkinän liitto on taivaallinen. Nämä ovat siitä kivoja herkkuja, että yksi per ilta riittää viemään makeanhimon.

Mutta ennen kuin aloitetaan joulufiilistelyt tältä illalta, niin pikkuinen happihyppely tulee tarpeeseen. En ole lokakuun alun jälkeen juossut, mutta nyt kun olo alkaa tuntumaan jo siltä, että rautakuuri puree, niin taidan uskaltautua juoksemaan. Tuota touhua olen kaivannut melkein yhtä paljon kuin lähestyvää joulua!

KESKIVIIKKOTERKUIN,


torstai 18. marraskuun 2021

Juustokakkua ja pieniä juhlan aiheita

HEI!

Tänä vuonna olen kokenut sen, mistä aiemmin olen kuullut vain huhupuheita. Marraskuun siitä puolesta, josta en ollut aiemmin tietoinenkaan. Siitä marraskuusta, joka saattaa pahimmillaan viedä kaikki mehut. Pimeydestä, joka vie unten maille jo iltakasin jälkeen.

Mulla on kehittynyt tässä vuosien aikana onneksi tapa ajatella ratkaisukeskeisesti. Kuitenkaan tosiasioita kieltämättä tai lokeroimatta jonnekin mappi ööhön. Se, että olen hyväksynyt asian, että tänä vuonna marraskuu nyt on vähän tällainen on jo yksistään helpottanut. Ja tuon tosiasian hyväksyminen on tuntunut vapauttavalta. Aiemmin olisin ehkä taistellut painikehässä marraskuun kanssa ja katsonut, kumpi ottaa niskaotteen ensiksi. Nyt me mennään marraskuun kanssa yhtä polkua rinnakkain eteenpäin.

Välillä jopa käsi kädessä.

Marraskuun pimeydelle en voi mitään. Enkä mä ihan yhtäkkiä voi mitään niille rautavarastoillenikaan, jotka ovat kaput. Mutta ajatuksilleni, tunteilleni ja teoilleni mä voin tehdä jotain. Mä voin keskittyä niihin asioihin, jotka on tällä hetkellä hyvin.

Vaikka marraskuu on vienyt tänä vuonna aiempaa enemmän mehuja, on se myös tuonut paljon hyvää. Pieniä juhlan aiheita ilmestyy jokaiseen päivään. Yksi sellaisista omalla kohdallani on ollut se, että pimeys on tuntunut tietyllä tapaa lohduttavalta. Se on iltaisin kietonut mut harsoonsa ja repivän juoksulenkin sijaan pakottanut pysähtymään. Meille Duracell-ihmisille varsin tärkeä taito. Pieniä juhlan aiheita on ollut myös se, että siinä sohvalla telkkaria katsoessani on muu perhe valunut samaan huoneeseen. Ollaan möllötetty yhdessä ja juteltu tosi paljon.

Pieniä juhlan aiheita on ollut myös se, että marraskuun keskellä oma hyvinvointi on noussut arvoon mittaamattomaan. Terveellinen itsekkyys on saanut pitämään kiinni entistä enemmän rajoista ja menemään nukkumaan ajoissa. Se on saanut vastaamaan myös ”Kiitos, mutta ei kiitos.” kaikkiin sellaisiin tapahtumiin ja työjuttuihin, jotka eivät ole pakollisia ja jotka eivät vie elämää eteenpäin. Jotka eivät palvele mun tai läheisteni hyvinvointia.

Isänpäivä kokonaisuudessaan toi valoa marraskuuhun. Aamulla kauniisti katettu pöytä, rakkaat pöydän ympärillä ja kiitollisuuden tunne siitä, mitä oli ja mitä on. Illalla vielä saatiin saman pöydän ääreen Tampereen kattojen ylle rakkaat appivanhemmat.

Eli vaikka marraskuu kuulkaa osaa olla vähän kökkö (tai itse asiassa, eihän se marraskuun vika ole, vaan sen miten siihen suhtautuu), niin on elämässä paljon hyvääkin. Paljon valon pilkahduksia ja pieniä juhlan aiheita. Kuten se, että maanantaina töiden jälkeen löysin jääkaapista juustokakun jämät. Joku oli kauniisti jättänyt pikkulusikankin tarjoiluvadille. Joku, joka oli ollut samoissa puuhissa kuin mä. Juustokakku suoraan lusikalla jääkaapista syötynä maistui hyvälle! 🙂

Sitruunainen vaniljajuustokakku

Pohja
150 g kaurakeksejä
50 g voita

Täyte
200 g vaniljatuorejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
3/4 dl tomusokeria
1 sitruunan mehu
3 liivatelehteä

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen
2. Murskaa monitoimikoneessa keksit, sekoita erillisessä kulhossa sulatetun voin kanssa
3. Painele keksivoi seos irtopohjavuoan pohjalle (leivinpaperin päälle) ja laita jääkaappiin tekeytymään täytteen teon ajaksi
4. Vaahdota kuohukerma, lisää tuorejuustot ja vatkaa notkeaksi, lisää tomusokeri
5. Lämmitä yhden sitruunan mehu mikrossa ja sulata liivatteet siihen
6. Kaada sitruunamehu vähitellen tuorejuustokermaseokseen koko ajan sekoittaen
7. Kaada täyte irtopohjavuokaan ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
8. Koristele ennen tarjoilua esim pensasmustikoilla, murskatuilla pistaasipähkinöillä ja sitruunamelissalla

Eilen menin nukkumaan ennen yhdeksää ja tänä aamuna totesin toistavani samaa kaavaa tänä iltana. Marraskuussa (ja muutenkin!) lempeys ja itsemyötätunto nousevat uusiin sfääreihin. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei päivän aikana saa maailmaa valmiiksi – huomenna on taas uusi, virkeämpi päivä

TORSTAITERKUIN,