keskiviikko 15. elokuu 2018

Syksyn ehdoton lemppari!

HELLUREI

ja hellät tunteet! Tiedän, että elokuu luokitellaan vielä kesäkuukaudeksi, mutta kuten olen kertonut, niin olen katalogi-ihminen. Elän ajatusten tasolla kyllä tässä hetkessä mieluusti, mutta mielelläni myös fiilistelen tulevaakin. Viimeisen parin päivän aikana olen fiilistellyt syysvaatteita ja haaveillut keltaisesta sadetakista. Ja keltaisista kumppareista. Lätäköistä, joissa läpsytellä ja niistä koiran ulkoilutuslenkeistä, kun saa vetää sadetakin hupun päähän ja silti kasvot ovat vesisateesta aivan likomärät, kun pääsee kotiin. Toim.huom. niistä koiran pesuista ko. sadelenkkien jälkeen en juurikaan haaveile ;D

Kotimaisista omenoista, syksyn ehdottomista lemppareista, ei tarvitse enää vain haaveilla, sillä niitä riittää noista kahdesta omenapuustamme yllin kyllin. Mutta oletteko muut huomanneet, että omput ovat tänä vuonna hurjan paljon pienempiä kuin aiemmin? Liekö kuumuus/kuivuus syynä. Ei sillä, hyvin nuo pikkuisemmatkin omput taipuivat kauden ekoihin uuniomenoihin. Joskus muutama vuosi takaperin kehittelin uuniomenoista terveellisemmän version ja sillä on menty sen jälkeen. En edes kaipaa näihin enää fariinisokeria tai voita.

Joskus saatamme ostaa vaniljakastiketta tai jädeä uuniomenoiden kanssa, mutta nämä herkut uppoavat kyllä ihan tällaisenakin.

UUNIOMENAT

omenia
kaurahiutaleita
kookosöljyä
tujaus kanelia
hömpsäys kardemummaa
ripaus suolaa
vaahterasiirappia
(kylmää vettä)

-pese omenat ja poista siemenkodat
-mittaa kulhooon noin kolme desiä kaurahiutaleita (riippuen toki omenoiden määrästä ja koosta, mulla tänään tuollainen määrä), nypi joukkoon muutama ruokalusikallinen kookosöljyä ja mausteet
-lorauta päälle reilu loraus vaahterasiirappia ja nypi massa tasaiseksi
-mikäli se on liian kuivaa koostumukseltaan eikä sellaista käsiteltävää, niin lisää asteittain kylmää vettä
-täytä omenat kaurahiutaleseoksella
-paista uunissa 200 asteessa noin puolisen tuntia
-lorauta päälle joko omenoista uunivuokaan tullutta nestettä tai sitten vaahterasiirappia (mulla loppui vaahterasiirappi kesken, joten käytin hunajaa)
-nauti! ♥

Siihen on vissi syy, miksi tykkään tästä omenakaudesta. Olen aika allerginen kauppojen ulkomaisille omenoille. Saan heti kaupan omenaa maistaessani suupielet täyteen punaista kutisevaa näppyä. Suoraan puusta omenan syötyäni ei tule minkäänlaisia oireita.  Täytyykin ottaa kaikki ilo irti runsaasta omppusyksystä! Mikä on sun syksyn suosikkimakusi?

KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


perjantai 10. elokuu 2018

Pikkuisen aihetta juhlaan – fredagsmys

HIPSULIHEI VAAN IHANAT!

Ja oikein tunnelmallista perjantai-iltaa  ♥ Näin ekan arkiviikon jälkeen perjantai-ilta tuntuu niin ihanalle! Oletteko samaa mieltä? Parasta tässä on se, kun saa huomen aamulla nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Esikoinen on ystävällään yökylässä, joten suuntaamme vasta huomenna mökille. Mikäs siinä, ihana olla perjantai-ilta kotona!

Olen odottanut ukkosta koko iltapäivän ja illan. Tuloksetta. Nyt siellä näyttäisi siltä, että ukkonen voisi tulla. Ilma on nimittäin niin kostea ja painostava, että ellen tietäisi paremmin, niin voisin kuvitella vaihdevuosien alkaneen :D Soijaa pukkaa niin maan kamalasti! Ehkä se ikä tekee tehtävänsä, tiedä häntä. Tänään tuli jälleen yksi kynttilä lisää kakkuun. Nyt niitä on jo 43. Toistan itseäni kun sanon, että elän elämäni parasta aikaa. Huomasin jossain vaiheessa, ehkä noin kymmenen vuotta sitten, että elämä paranee vuosi vuodelta. Juu, välillä on niitä varjopuolia ja kuoppaisia teitä, mutta se henkinen minä – se kasvaa vuosi vuodelta. Se osaa nauttia elämästä just sellaisena kuin se on. 

Tänään sain rakkaankin työreissusta kotiin ja tein pientä iltapalaa. Pitkästä aikaa focacciaa. Onneksi on tämä sähköinen päiväkirjani, joka tiesi kertoa, että viime kerrasta on viisi vuotta. Huh ja aivan kuin se olisi ollut viime vuonna. Olen joskus ottanut Jamie Oliverin focaccia ohjeen ja antanut sille jälleen oman kosketukseni. Alkuperäistä ohjetta en enää muista, mutta omani menee näin:

FOCACCIA

1 pss kuivahiivaa
2 rkl hunajaa
3 dl haaleaa vettä
8 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
loraus oliiviöljyä

tuoretta rosmariinia tai timjamia
kirsikkatomaattia
oliiviöljyä
merisuolaa

1. Lisää kuivahiiva ja suola vehnäjauhoihin. Sekoita.
2. Lämmitä vesi ja liota siihen hunaja. Lisää vesihunajaseos jauhoseokseen.
3. Vaivaa niin, että taikinasta tulee kimmoisa. Anna kohota tunnin verran.
4. Vaivaa ilmakuplat pois ja kaulitse pellille (tai voideltuun astiaan) noin 1,5 cm korkea leipä.
5. Öljyä leivän pinta ja ripsottele päälle merisuolaa. Leikkaa tuoretta rosmariinia/timjamia silppuna leivän päälle. Painele leipään sormella ”reikiä”. Täytä reiät kirsikkatomaatin puolikkailla.
6. Anna leivän kohota vielä noin parikymmentä minuuttia.
7. Paista 250 asteessa 10-15 minuuttia.
8. Öljyä pinta vielä uudelleen ja lisää tarvittaessa merisuolaa.

Tällä kertaa söimme focacciaa oliiviöljy-balsamico-sormisuoladipin kanssa ja ai että tuo suolaisuus tekee mannaa. Ai niin, tällä kertaa laitoin muuten focacciaan kapriksiakin. En tiedä, mistä tämä yhtäkkinen suolan himo johtuu…ehkä hellesään lenkistä, joka sai voimat aivan minimiin. Anyways, nyt on suolatankkaus tehty ja nestetankkaus myös ;) Meidän piti olla nenänvalkaisuelokuulla, mutta kerranhan sitä nyt synttäreitä vietetään, joten lasi proseccoa ei ole pahitteksi.

Lisäksi valmistin jälleen tuollaisen ”all in” salaatin. Eli erilaisia salaatteja ja siihen lisäksi mitä kaapista löytyy. Tällä kertaa löytyi parsakaalia, ituja, pensasmustikoita, ilmakuivattua kinkkua ja punasipulia. Kastikkeena toimi Hellmann’sin sitruunavinagrette. Olen aivan koukussa siihen. Ostin litran pullon summa mutikassa ajatuksella, että ei tämä voi itse tekemää vinagrettea päihittää. Ja niin vain kuulkaa kävi!

Nyt vielä räväytysturnausta ja sitten ehkä leffailtaa! Tosin nämä loman jälkeen ekan työviikon jälkeiset perjantai-illat on niin nähty…ei ehkä kannata haaveilla mistään leffaillasta, kun olisi valmista kauraa unten maille jo nyt :)

TUNNELMALLISTA ILTAA! 


sunnuntai 24. kesäkuu 2018

Viiden tähden illallinen á la Hellmann’s

*kaupallinen yhteistyö: Hellmann’s

HEIPPAHEI

ja hyvää juhannussunnuntain iltaa! Toivottavasti siellä on ollut rento ja iloinen juhannus ♥ Kerroinkin teille tuolla taannoin esitellessäni kesäisiä piknikherkkuja, että tulen saamaan kesällä saareen ruokavieraita, kenelle piknikherkkuja tarjoan. Ja vastaavasti, keiden Hellmann’s majoneesin ympärille kehittelemiä herkkuja pääsen itse maistamaan. Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’s kanssa. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että tuosta meidän päivästä tulee niin ihana kuin mitä se oli. Viikko sitten lauantaina aamu valkeni kovin tuulisena ja pidin peukut pystyssä saaressa aamukahvia juodessani, että toivottavasti tuuli ei vain tuo mukanaan sadepilviä. Eipä se onneksi tuonut vaan kelienkin puolesta päivämme ja viiden tähden illallisemme oli oikein onnistunut. Minulla on ilo viedä teidät tuon päivän ja illan tunnelmiin monien kuvien ja herkullisten reseptien myötä.

Siinä aamutoimia tehdessäni tunsin yhtäkkiä perhosia vatsassa. Minä, joka olen yleensä sosiaalinen ja rakastan tutustua uusiin ihmisiin, huomasin jännittäväni tulevaa päivää. Hyvällä tavalla. Neljästä saareen saapuvasta bloggaajavieraasta kaksi oli tuttua, mutta kaksi sellaista, joita en ollut aiemmin tavannut. Näihin kahteen kyllä olin tietyllä tapaa tutustunut heidän blogien herkullisten reseptien kautta, joten mitään syytä jännitykselle en keksinyt. Loppuviimein tulin siihen lopputulokseen, että tuo pienoinen jännitys johtui siitä, että mietin miten minun, tavallisen lifestylebloggaajan, valmistamat ruoat maistuisivat noille alan ammattilaisille, rautaisille ruokabloggaajille. Neljän bloggaajakollegan mukana saareen tulisi myös Indieplacelta ihana Pauliina.

Heti puolen päivän jälkeen Kokit ja Potit -blogin pitäjä Hannele laittoi viestiä, että olisi venerannassa. Äkkiä mies venekuskiksi ja vastarannalle treffaamaan Hanneletta. Hyvin pian huomasin, että jännitykseni oli ihan turhaa. Tietyllä tapaa me bloggaajat ollaan jotenkin niin samalla aaltopituudella, vaikka blogien aihepiirit käsittelisivätkin täysin eri aiheita. Tuona kauniina kesäkuun päivänä meitä bloggaajia yhdisti monta tekijää. Eikä vähiten se, että kaikilla meillä on intohimo ruoanlaittoon. Hyvään ja konstailemattomaan ruokaan. Syömiseen, sekä pöydässä pitkän kaavan mukaan nauttimiseen. Hannelen kanssa valmistelimme omia tarjottaviamme ja rupattelimme niitä näitä. Vihdosta viimein saimme puhelun, että loppuporukkakin oli vastarannalla odottelemassa kyytiä.

Ihana oli nähdä pitkästä aikaa tuota sielunsiskoani Uusi Kuu -blogin Emiliaa sekä hersyvän hauskaa Kulinaari -blogin pitäjää Kimmoa. Tiskivuoren emäntä -blogia kirjoittavaa Heidiä en ollut tavannut aiemmin, mutta niin vain juttu luisti hänen kanssaankin ihan kuin olisi tunnettu kauemmin. Lopulta oltiin saman katon alla koko illallisjengi ja saaren täytti nauru, herkulliset tuoksut ja puheen pälpätys. Aika riensi hirmuista vauhtia ja näin jälkikäteen tuntuu, että meidän illallista varten olisi voinut varata ainakin pari päivää. Oltaisiin saatu juteltua kaikki kuulumiset ja mielen päällä olevat asiat :)

Bloggaaminen on aika yksinäistä, ellei sitten jaa toimistoa muiden bloggaajien kanssa. Itselleni ainakin tuntui tuo meidän yhteinen päivä antavan niin paljon. Tuntui hyvältä huomata, että jaamme samat ilot ja haasteet työssämme. Sparrausta, sitä tuo päivä sisälsi rutkasti myös. Kuvausvinkkejä ja näin ei ruokabloggaajalle, huikean määrän inspiraatiota ruoanlaittoon. Jossain vaiheessa alkoi nälkäkin kurnimaan vatsanpohjassa sen verran, että oli pakko keskittyä seurustelun sijaan ruoanlaittoon ja kattauspuuhiin. Otimme kuplajuoman kylmästä ja kilistelimme viiden tähden illallisseurueemme kunniaksi. Pöytä notkui mitä ihanampia herkkuja. Yhdistävänä tekijänä niille kaikille toimi Hellmann’s majoneesit. Hellmann’s majoneeseissä käytetään 100% vapaan kanan munia ja ne sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.

Illallisen menu näytti seuraavalta (tarjottavaa klikkaamalla pääsette reseptiin):

✩✩✩✩✩

VIIDEN TÄHDEN ILLALLINEN -MENU

Feta-oliivipiirakka
Kokonaisena grillatut nieriät ja tillimajoneesi
Kaalisalaatti
Lajitelma pikkusuolaisia
Kesäinen perunasalaatti
Kesäinen parsakaalisalaatti
Suklaa-mansikkakuppikakut
Passion-suklaakakku

✩✩✩✩✩

Emilia oli valmistanut ehkä parasta suolaista piirakkaa, mitä olen ikinä maistanut! Helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka oli maukas ja mehevä, kiitos tuon täytteeseen tulleen samettisen ja täyteläisen Hellmann’s Real -majoneesin. Se cheddar-juustoraasteen kanssa on sellainen yhdistelmä, jota on pakko kokeilla itsekin suolaisten piirakoiden täytteissä. Heidin kokonaisena grillatut nieriät (ohje blogissa ahvenelle, mutta toimii täysin myös nieriälle) veivät myös kielen mennessään. Hävettää myöntää, mutta en ole koskaan valmistanut kalaa kokonaisena. Tästä innostuneena otin kesän ruokalistalle kokonaisen kalan valmistuksen. Kalan kanssa oli tarjolla täyteläistä tillimajoneesia, johon kaprikset toivat mukavasti suolaisuutta.

Hannele oli valmistanut yrittistä kaalisalaattia, jota voi nauttia lisukkeena tai esimerkiksi patonkiveneiden päällä. Kaalisalaatin maukas majoneesikastike kannattaa sekoittaa salaatin joukkoon juuri vasta ennen tarjoilua, jotta kaali säilyy rapsakkaana. Itse valmistin valikoiman pikkusuolaisia, sorminaposteltavia sekä kaksi kesäistä salaattia. Kesäinen perunasalaatti toimii esimerkiksi grillatun kalan kanssa loistavasti, kun taas kesäinen ja raikas parsakaalisalaatti olisi loistava kumppani grillatulle lihalle.

Syötyämme suolaiset ruoat oli aika jälkiruoalle. Tai kahdelle jälkiruoalle. Vaikka itse kukin valitti täysinäistä olotilaa, niin aina sitä löytyy jälkkärille pieni tila vatsasta :) Itse en ole ikinä hoksannut kokeilla majoneesia makeiden herkkujen valmistuksessa, mutta tästä lähtien ihan varmasti tulee kokeiltua. Hannelen loihtimat suklaa-mansikkakuppikakut olivat taivaallisia. Ne kätkivät sisäänsä mansikan, mikä oli ihana ja iloinen yllätys! Majoneesi toi kuppikakkujen taikinaan aivan uudenlaista mehevyyttä. Sitä tuo Hellmann’s Real -majoneesi toi myös Kimmon valmistamaan passion-suklaakakkuunkin. Täyteläisen mehevä suklaakakku ja täytteenä raikas passionmousse, mascarponekermavaahtoa ja passionhedelmää. Tässä taitaa olla kesän mehevin täytekakku. Niin juhlaan kuin arkeenkin. Mikä ettei sitä arkeakin voisi tämän komean kakun kanssa juhlistaa.

Sen lisäksi, että opin hurjan monta ruoanlaiton niksiä, niin opin myös sen, että Hellmann’s Real -majoneesilla on erittäin monia käyttötarkoituksia. Ihan yksinkertaisimmillaan se on meillä käytössä ranskalaisten tai parsatikkujen dippinä. Hampurilaisten kanssa se on ihan ehdoton, niin kuin ovat nuo Hellmann’s Chilli -chilimajoneesi ja Garlic -valkosipulimajoneesikin. En ole tainnut koskaan ennen laittaa majoneesia ruokiin, jotka paistetaan. Tiedän, että jatkossa sekin on mahdollista. Tuntuu, että ruoanlaittotaitoni ja rakkaus ruoanlaittoon otti jälleen ison harppauksen eteenpäin. Kiitos näiden ihanien inspiroivien vieraideni 

Lopulta oli aika vieraiden lähteä. Vaikka lähdön hetkeä yritettiin jopa sylinkipeän koirammekin toimesta viivästyttää :) Vieraiden lähtemisen jälkeen saari oli omituisen hiljainen. Hissuksiin siivosimme miehen kanssa pöydän ja huomasin kelaavani mielessäni päivän tapahtumia hymyssäsuin. Jälleen kerran tunsin suuren suurta kiitollisuutta siitä, että mulla oli kunnia tutustua niin huipputyyppeihin. Nämä tällaiset päivät ovat niitä, joita muistellaan vielä pitkään!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,