MOIMOI,

ruokateemalla jatketaan. Tuossa yhtenä iltana haastattelin lapsia saunanlauteilla ruoka-asioiden tiimoilta. Käytiin läpi lemppari- ja inhokkiruokia. Takaraivossani vieläkin siintää kuopuksen vastaus nelivuotisneuvolassa kysyttäessä lempiruokaa; kaupasta ostettu lihaperunasoselaatikko ja ketsuppi.  Yksi kuulkaas äitiyden tähtihetkiä tuo 😉 Viime perjantaina haimme muulle perheelle Subista iltaruoan, mutta samainen kuopus ei Subia halunnut. Halusi sitä perunasoselaatikkoa. Siinä kassalla tuota einestä maksaessani huomasin viereiseltä hihnalta ostoksiaan noukkivan naisen hymyn. ”Voi ei, varmasti blogini lukija…ja mitähän hän nyt ajattelee, kun olen einesostoksilla?” oli ensimmäinen ajatukseni. Kunnes mietin, että hei, eihän se meidän arki nyt ihan pelkkää fredagsmysiä tai terveellistä kasvisruokailua ole. Eineksissä ei ole mitään pahaa silloin tällöin käytettynä. Joten täten teille tiedoksenne, että kyllä – meilläkin syödään silloin tällöin eineksiä. Pääosin kotiruokaa, mutta välillä napataan jotain valmista kaupan kylmäaltaasta mukaan.

Niihin lasten lemppareihin palatakseni, pohjustuksena sen verran, että meillä esikoinen oli aina kolmevuotiaaksi liki kaikkiruokainen. Sen jälkeen alkoivat kranttuilut ja tänä päivänä arkiruokailu on hieman haasteellista juurikin sen takia, että pitäisi olla sitä tuttua ja turvallista, nakkikastiketta ja perunamuusi -linjaa usein. Eikä siinäkään mitään pahaa ole, arvostan sitä, että toinen haluaa tavallista kotiruokaa. Kuopus taas söi melkein mitä vaan tähän asti, mutta kesän aikana olen huomannut, että on tullut selvästi krantummaksi ruoan suhteen. Joten elämme haasteellisia aikoja ruokailujen suhteen. Mutta periksi en anna, kaikkea maistetaan eikä ruokailua korvata leivällä.

Mitkä ovat teidän lempiruokia?
J 11 v
makaronilaatikko ilman lihaa (siis mitä häh?!?, toim.huom.), nakkikastike & keitetyt perunat, savustettu lohi & perunamuusi, kalapuikot, keltainen broilerkastike & riisi, kana-ceasarsalaatti

L 9 v
kiinalainen (naudanlihaa ja vihanneksia, toim.huom.), nakkikastike & keitetyt perunat, pihvi & perunamuusi, kalapuikot, lihaperunasoselaatikko, kanansiivet miedolla kastikkeella

Onko jotain ruokaa tai ainesosaa, mistä ette pidä?
J
pinaattikeitto, kasvisvuoat ja leipä, joka on täynnä siemeniä
L
pinaattikeitto, kaikki ihmeelliset äidin tekemät erikoisruoat (vai sillä lailla? toim.huom.)

Jep, että näin vahvalla pohjalla tämän äipän erikoisruokakokkailut ovat…yritä nyt siinä sitten olla kuin mikäkin kulinaristi. Lasten suusta kuulee totuuden vai miten se meni 😀 Kuten näette, niin aika perusmeiningillä mennään. Olisin toivonut näkeväni tuolla lemppareissa vaikka oman lempiruokani kikhernekukkakaalipaistoksen. Mutta ei, lapset on lapsia. Kovasti yritetään maistella eri makuja ja sehän se pääasia onkin. Mä olen sitä mieltä, että ei voi pakottaa syömään jotain, sillä siitä voi jäädä traumat. Nimimerkillä vieläkin koulun vatkulista kylmiä väreitä saava.

Löytyykö teidän lasten lemppareista samoja ruokia?

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

…uusi kouluvuosi, aikaiset illat ja aamut nimittäin!

HEISSULIVEI,

lämpimät kiitokset onnitteluista ♥ Palaan vastailemaan teille illalla, kunhan ollaan käyty synttäri-illallisella ja koulun aloittajaisillallisella. Lapset saavat päättää, joten se on jälleen siipien vuoro. Ihan kiva päästä juhlistamaan alkanutta kouluvuotta ja juttelemaan ekan päivän kuulumisia. Aika monella lapsella alkoi tänään koulu, eikö vain? Uusi rytmi ja arki. Eilen olin tovin ihmeissäni, kun sain lapset jo puoli yhdeksän jälkeen nukkumaan. Pari tuntia omaa aikaa tuntui kerrassaan oudolta. Kesälomalla kun meillä kaikilla on ollut se sama rytmi. Kovin toisia jännitti jo eilen illalla ja tänä aamuna jännitys oli käsin kosketeltavaa. Aamulla pomppastiin sängystä ekalla herätyksellä ylös, vaatteet puettiin ilman kehotusta ja ennen kuin ehdin edes muistuttamaan niin hampaat ja hiukset oli harjattu. Jep, tuttua myös aiemmilta vuosilta. Viikko tästä eteenpäin ja veikkaan, että on jo eri meininki 😉

Tytöt halusivat välttämättä, että värjään heidän hiustensa latvat vadelmanpinkiksi ekaksi koulupäiväksi. Jonain heikkona hetkenä kesälomalla tähän suostuin. Luulin jo, että olivat unohtaneet koko jutun ennen kuin eilen saunaan mennessämme muistuttivat asiasta. Ei siinä muu auttanut, kuin ottaa tuo väriaineputeli esiin. Kerran aiemminkin ollaan värjätty lasten hiusten latvoja tuolla sävyttävällä hoitoaineella. Tykkään, että se on ok, sillä lähtee parissa pesussa pois. Heti laitettuaan se on kyllä aikas ärtsyn värinen 😀 Täytyy houkutella tytöt tänään hiuspesulle. Yksi pesu ja varsinkin pienemmän vaaleissa hiuksissa räikeä pinkki muuttuu ihanaksi hattarapinkiksi.

Tytöillä alkaakin vähän uudenlainen arki…tähän mennessä ovat kävelleet koulusta mummulaan tien toiselle puolen ja tehneet läksyt siellä. Onni on, että syyskuun alusta pystyn olemaan ainakin useimpina päivinä kotona ottamassa pikkuisia vastaan. Pikkuisia? Kyllä, mulle nuo ovat vielä pikkuisia ♥ Ostimme mummulle joululahjaksi Kalevala Korun suojelusenkelin. Enkeli oli suojana ihan loppuun asti, mutta ihmeisiin sekään ei pystynyt. Yhdessä tuumin päätimme antaa mummun korun esikoiselle. Ja vaikka se ei ehkä olekaan nykynuorison muodin mukainen, niin olen kyllä äärettömän onnellinen, että se on ja pysyy toisen kaulassa. Tuomassa turvaa. Suojelemassa koulutiellä.

Ennen kouluun lähtöä vielä parit selfiet ja kavereille whatsupit, että joko mennään. Huh, toista se oli kuulkaas silloin, kun meitsit lähti vekkihame päällä (joo ja talvella hiihtäen ;D) hiukset rusetilla kävelemään kouluun. Ja hyvinhän eka koulupäivä oli mennyt. Meillä pienempi otti ekana vieraana kielenä espanjan ja heti tänään oli ollut eka espanjan tunti. Kovin oli innoissaan ja ylpeänä esitteli sanavarastoaan. Nyt ollaan sinänsä jännän äärellä, että ei ihan hirmuisesti voi auttaa läksyissä. Senpä takia olen harkinnut vakavasti aloittavani jälleen espanjankielen opiskelun. Jotenkin on päässyt reilussa 20 vuodessa taito ruostumaan…

Enkeleitä kaikkien lasten koulutielle ja me aikuiset voisimme jälleen höllätä kaasujalkaa liikenteessä, eiks niin?

TORSTAITERKUIN,