Morotsuikkelis,
ja sorppa kuvatulvasta 🙂 Taitaa olla se aika vuodesta, että on aika opetella taas hämärässä (saatikka pimeässä) kuvauksen niksit. Yllä olevia kuvia on otettu eri asetuksilla ja hieman eri kellon aikoihin. Nämä vielä ovat ok, mutta pimeällä otetut kuvat menivät ihan keltaisiksi. Millä asetuksilla te canonilaiset kuvaatte pimeässä? Vinkkejä otan kiitollisena vastaan.
Nyt alkaa olla sekin aika vuodesta, kun blogit päivittyvät kynttiläkuvilla. Mutta mikäs sen ihanampaa iltaisin, kun sytyttää kynttilät. Vielä ei ole ihan ollut niin kylmiä iltoja, että voisi kääriytyä viltin suojiin, mutta cozy corner sohvannurkassa on jo tullut testattua monena iltana. Kera uusimman kirjalöytöni: Vera Valan Kuolema Sypressin Varjossa. Nyt olen ahminut ko. kirjaa viimeisten lomapäivieni kunniaksi ja uskon, että tänään saan sen loppuun. Danielle Steelen romskut ovat olleet mulle se juttu, mutta voin sanoa, että nyt sisäinen dekkariminäni heräsi henkiin. Veran blogia ja sen myötä ihanaa Italiaa voit seurata täällä.
Viimeistä lomapäivää viedään, ilman sen kummempia suunnitelmia. Ehkä suuntaamme lasten kanssa mummun marjapuskiin ja keräämme vielä viimeiset c-vitamiinit talven varalle säilöön. Lisäksi ajattelin leipoa vadelmakakun; jossain keittokirjassani sellaiseen loman aikana törmäsin. Kakku tarjoiltiin vadelmakerman kera. Oh dear, onneksi juoksulenkit ovat tulleet taas jäädäkseen osaksi arkea 😉
Suurimmat pahoitteluni, että kommentteihin vastaaminen on edelleen kesken. Mutta te ymmärrätte, eiks niin; loma – aurinko – pakko olla ulkona. Lupaan, että tämän päivän aikana hiljaisuus kommenttiboksissa mun osaltani päättyy. Kiitos kaunis vielä kommenteistanne ihanat ♥
Aurinkoisin terkuin,
vikasta lomapäivästä täysin rinnoin nauttiva