keskiviikko 29. toukokuu 2019

Kun mun luonnonkihara hius alkoi hymyilemään

HEISSUN IHANAT!

Ja huikeeta perjantailta tuntuvaa keskiviikkoa :) Olo on jälleen sellainen pulppuava. Sitä se on usein, mutta varsinkin joka vuosi tähän aikaan. Eka se on haikea, mutta sitten muuttuu pulppuavaksi. Vaikka koulun kevätjuhla ihana ja iloinen juhla onkin, niin en tiedä, mikä tuossa Suvivirressä saa silmäkulman kostumaan. Joka ikinen kerta. Niin eilenkin.

Eilen tuon vanhimman koulurakennuksen (joka on muuten vuodelta 1862, mikäli oikein muistan) edessä jälleen kokoonnuimme saattelemaan koululaiset kesälaitumille. Rakastan tuota vanhan koulun pihapiiriä. Sitä tunnelmaa, joka siellä vallitsee. Yhteisöllisyyttä, joka pienessä koulussa erottuu edukseen. Vielä yhdet kevätjuhlat saadaan tuolla koulussa juhlia.

Olen saanut ihan mielettömän monta viestiä Instan kautta mun muuttuneesta hiuskuontalostani. Kaksi viikkoa sitten maanantaina lähdin tuohon hypetykseen mukaan. Suuren suurin ennakkoluuloin. Nimittäin curly girliinNäin pienellä kokemuksella voin sanoa muuta kuin sen, että eihän tuo nyt voi tehdä pahaa hiukselle. Kun ottaa huomioon, että jouduin aiemmin joka ikinen pesukerta kuivaamaan hiukset suoriksi. Ja vielä suoristamaan suoristusraudalla. Muuten kuontalo olisi ollut sellainen ”frizzy” pehko. Niskasta kihara ja päältä söherö :D Sitä se on toisinaan vieläkin. Koskaan ei voi tietää millainen hiuspäivä on tulossa. Esimerkiksi tänään ei ole parhain mahdollinen. Huomenna freesauksen jälkeen ehkä kihara taas muotoutuu paremmin.

Aiemmin pesin hiukset pahimmillaan jopa kaksi kertaa päivässä. Niinä päivinä, kun tuli urheiltua. Nyt olen voinut pitää jopa neljä päivää taukoa hiusten pesusta! Mutta se oli silloin aika alussa. Nyttemmin pesen hiukset joka toinen päivä. Ei sen takia, että ne rasvoittuisi (rasvoittuminen on muuten loppunut kuin seinään!), vaan sen takia, että olen into piukalla siitä, millaiset kiharat saan pesun jälkeen aikaan.

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon ohjeistuksia metodiin. Mikäli olette kiinnostuneita, niin suosittelen liittymään fb:n Girly girl Suomi -ryhmään. Siellä on tietoa joka lähtöön. Olen huomannut, että itsekin vielä etsin sitä, mikä metodissa on itselleni se oikea tapa. Metodiinhan kuuluu käsitteitä, jotka kuulostavat heprealta. Joten kannattaa guugletella, mitä esimerkiksi sanat final wash, cast ja ploppaus tarkoittavat.

Itse käytän pääosin markettituotteita. Tai pelkillä markettituotteilla tulee vallan hyvin toimeen. Tuotteista olen saanut erityisen paljon kyselyitä, joten alla tällä hetkellä käyttämäni tuotteet. Huom! Ja nämä vasta final washin jälkeen. Eli sulfaatittomia, silikonittomia ja joiltain osin alkoholittomia (kaikki alkoholit eivät ole pannassa) tuotteita. Myös jotkut öljyt ovat kielletty. Curlsbot on oiva työkalu, jolla pystyy testaamaan onko jokin tuote sallittu vai ei.

Shampoo: XZ Sulfaatiton persikkanektari -shampoo
Hoitoaineet: Tresemme Botanique Nourish & Replenish -hoitoaine(tällä pesen siis myös niinä päivinä, kun en pese shampoolla) ja Garnier Fructis Banana Food (tämän annan vaikuttaa samalla, kun puristelen hiuksia)
Herbina kosteuttava hiussuihke (tämä on jätettävä hoitoaine)
Geeli: L’Oréal Paris Studio Line Mineral & Control 24h Invisible Clean Gel -hiusgeeli, Wellaflex muotovaahto 200ml 2nd Day Volume Extra Strong (huom! laitan jompaa kumpaa näistä, en molempia)

Näillä pyöritän peruspalettia hienosti! Olen huomannut, että kaikista tärkeintä mun hiuksien kihartuvuudelle on tuo squish to condish -vaihe eli shampoo/hoitsikkapesun jälkeen tuon hiusnaamion puristeleminen märkiin hiuksiin noin viiden minuutin ajan. Mitä pidempään puristelen, sitä nätimmät kikkurat tulevat. Lisäksi ploppauksen (t-paitaan kääriytyminen) kesto vaikuttaa kiharaan. Ohuet hiukseni kihartuvat nätimmin geelillä, mutta muotovaahdolla saan ilmavamman tuloksen. Sellaisen lainekampauksen.

Usein annan kuivua ihan itsellään, mutta avitan joskus kuivumista hiustenkuivaajan diffuuseripäällä (siivilä toimii myös). Huom! Kylmää ilmaa puhaltaen. Näiden päivien aikana hiukseni ovat imeneet itseensä kosteutta hurjasti. Perustan tämän väitteen siihen, että aiemmin ne kuivuivat nanosekunnissa. Nyt kuivumiseen saa varata jopa pari tuntia, jos ilman kuivaajaa kuivattelee. Etuhiuksiakaan en ole nyt suoristanut, vaan ne heitän usein kasarityylisesti tuonne taakse :)

Koska hiukseni tykkävät kellastua, olen onneksi löytänyt metodiin sopivan ”hopeashampoon”. Schwarzkopfin Goodbye Yellow -shampoota olen nyt käyttänyt viikon välein. Enkä todellakaan anna sen vaikuttaa, pesen vain nopsaa. Jo tuo häivyttää keltaisuuden. Lisäksi välillä, jos hiukset tuntuvat sellaisilta aavistuksen rasvoittuvilta, niin sutaisen tyveen Sexy Hairin Hair Laundry -kuivashampoota (kampaamosta). Hiuslakkakin löytyi omasta takaa, nimittäin Josh Rosebrookin Hair Spray (jostain luonnonkosmetiikkanettikaupasta taannoin ostettu). Mutta usein jää sekin laittamatta.

Tulipas vähän sekava sepustus. Sekavalta tämä metodi muuten alkuun tuntuikin. Kysykää ihmeessä, jos heräsi kysyttävää. Yritän parhaani mukaan vastata :) En tiedä onko tämä metodi loppuelämän juttu, mutta ainakin nuo tuotteet ja oman luonnonkiharan hiuksen kunnioittaminen on. Varmasti tulen vielä joskus turvautumaan suoristusrautaan, mutta yritän pitää hiukseni kosteutettuna ja pääosin käsittelemättöminä. Mun hiukset nauttivat silmin nähden siitä, että ne saavat kosteutta. Varsinkin nuo päällyhiukset, joita on blodanttu raidoin viime aikoina. Tuntuu, että yhtäkkiä ne ovat ottaneet kasvuspurtinkin.

Nyt kohti rakasta ystävää treffaamaan pikaisesti asioiden hoidon ohella ja sitten illalla kohti mökkiä. Yhdeksi yöksi vain, mutta ehtiihän sitä siinäkin rentoutumaan. Ja hei, ensi viikolle onkin luvattu hellettä! I’m ready – bring it on ☀️

KIVAA KESKIVIIKKOA,


perjantai 17. toukokuu 2019

Turhamaisuuksien äärellä: hampaiden laservalkaisu

HEIPPA IHANAT!

Huhhuijakkaa kuulkaas, että eilen oli sangen ristiriitaiset fiilarit. Jäätävä migreenikohtaus ja sen mukanaan tuoma alipaine. Tietäen, että tuo migreenikohtaus oli itse itselleni aiheuttama pahensi tilannetta. Let me tell you, why. Rohkenin vuosien pähkäilyn jälkeen huhtikuulla varata ajan suuhygienistille laservalkaisukonsultaatioon. Suuhygienisti oli ihana, sanoi että mulla oli jo valmiiksi valkoiset hampaat. Ne, joita minä olen pitänyt ihan keltaisina. Noh, varattiin kuitenkin aika laservalkaisuun. Ja se valkaisu oli toissa päivänä. Jännitti niin maan pirskatisti. Olin ihan varma, että kuolen hampaiden vihlomiseen.

Yksi aivoissa asti tuntuva vihlaisu oli, mutta muuten en tuntenut vihlomisia. Enkä ole sen jälkeen tuntenutkaan. Hampaat vaalenivat ihanasti ja mikä tärkeintä niin, että niistä ei tullut luonnottoman valkoiset. Vaan sellaiset, että tekee mieli koko ajan vähän hymyillä suu auki. Minä, joka en yleensä jenkkihymyä ole väläytellyt, olen keskiviikon jälkeen sitä tehnyt tämän tästä. Eilen ei iltapäivällä tosin hymyilyttänyt. Tuon laservalkaisun jälkeen on tosi tärkeää olla syömättä ja juomatta värjääviä aineita 48 tuntiin. Itselleni pahin rajoite on kahvi. Eilen tajusin kantapään kautta kuinka kofeiinikoukussa olenkaan ollut. Aamupäivästä alkoi pienoinen päänsärky ja sain veljeltä särkylääkkeen.

Kahteen mennessä olo oli jo niin infernaalisen kamala, että epäilin oksitaudin tekevän tuloaan. Mietin tosissani, että pystynkö ajamaan edes kotiin, sillä silmissä vilisi ja vatsassa kiersi. Otin muovipussin mukaan autoon, kurvasin lähiapteekin kautta (kofeiinitablettipurkin hakemassa), tulin kotiin, pimensin huoneen, otin lääkkeet ja nukahdin. Heräsin ja kuulostelin. Vieläkin samperin jomotus. Ja tiedättekö mitä sitten menin tekemään? Keitin kahvit. Oli pakko. Pillillä join, reilusti iKaffella lantrattua kahvia ja se tunne noin viiden minuutin jälkeen. Se oli euforinen. Päänsärky oli tiessään. Ja hampaat edelleen valkoiset :)

Turhamaista ehkä, mutta mitä enemmän olen tästä asiasta jutellut ja nettaillut niin olen tullut tulokseen, että suurin osa heistä, keiden hymyä olen ihaillut on suorittanut vastaavan operaation. Ja kun sen tekee hammaslääkäriasemalla, se tulee tehtyä ainakin turvallisesti. Sain muuten myös kuulla, että maitokaupan valkaisevat tahnat ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuulemma itse asiassa vielä voivat pahentaa hampaiden värjäytymistä, kun rikkovat kiilteen (!) pinnan ja näin hammas imee enemmän itseensä väriaineita. Tiedä häntä, mutta ostin hammaslääkäriltä jatkoa varten valkaisevaa tahnaa.

Kyllä kauniit hampaat ovat yksi iso osa itsetuntoa. Alakouluikäisenä en päässyt kunnalliseen oikomahoitoon (vaikka hampaani olivat oikeasti yksi risti kaksi ja suuni aivan liian pieni ottamaan vastaan kaikki hampaat), mutta olen loppuelämäni kiitollinen siitä, että mummuni ja pappani kustansivat oikomahoitoni, kun omilla vanhemmillani ei ollut siihen varaa. Vähintä mitä voin tehdä, on pitää hampaistani ja suustani huolen. Ihan jo kunnioitukseksi heitä kohtaan, jotka suorat hampaat mulle mahdollisti.

Turhamaisuuksien äärellä ollaan, mutta eikös näin perjantaina sekin ole sallittua ;) Hei ja koska tälle tielle lähdettiin niin nuo hiukset. Uuh, curly girl -metodi ei ole ihan vielä hallussa. Täytyy opiskella lisää. Ei ole kiva herätä harakanpesä päässä. Mutta toisaalta, en muista koska olen ollut viisi päivää ilman suoristusrautaa tai edes harjaa. Nyt olen ollut. Ja se näkyy :D

IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,

 

 


torstai 21. maaliskuu 2019

Kun luonnonkosmetiikkaan hurahtanut syrjähypyn teki

HELLOU IHANAT!

Tänään koiran kanssa ulkoillessani tunsin auringon lämmittävän kasvojani, samalla kun linnut visersivät konserttiaan. Lumipenkat tien pielillä valuivat tielle ja meidän hienohelma Toby ”Nuusku” Nurmi yritti väistää lammikoita. Mokomakin :) Virallisesti on kuulkaa kevät. Niin ihanaa! Siinä missä kevät ja tuoksut ovat vieneet tuon karvakorvan mennessään, on kevät saanut myös suuria suunnitelmia tekemään ja jälleen kerran miettimään niitä valintoja, joita tekee. Ja ehkä näin ekan kvartaalin loppupuolella tekemään tietynlaista välitilinpäätöstäkin. Tällä kertaa puhun kosmetiikasta, mutta kuten todettua aiemmissa postauksissa, niin myös ruokavalion ja liikunnan suhteen on ollut tapetilla viime aikoina pienenmoinen evaluointi.

Olen monta kertaa kertonut löytäneeni itselleni sopivat luonnonkosmetiikkatuotteet. Varsinkin ihonhoidossa. Ja tuntenut niin hyvää mieltä, että pienin teoin pystyn vaikuttamaan maapallon hyvinvointiin että hoitamaan omaa ihoani luonnollisemmin keinoin. Käyttämäni Evolven hyaluronihapposeerumi pääsi loppumaan just ennen reissua enkä ennättänyt ostamaan uutta. Kaivoin kaapin perukoilta vanhan luottotuotteeni eli Excuviancen Vespera Bionic seerumin. Ja hei, käytin sen loppuun iltaisin. Varsin hyvin tuloksin. Ihoni oli silminnähden sileämpi ja kirkkaampi jo viikon jälkeen. Voi olla, että seerumin kanssa käyttämälläni c-vitamiinijauheella (seerumiin sekoitettuna) oli myös osuutta asiaan.

Arvatkaas, mitä sitten menin tekemään? Sen sijaan, että olisin ostanut lisää Evolven luottotuotettani, tilasin Excuviancen seerumia sen loputtua. Tilasin myös toista hyväksi havaitsemaani saman sarjan seerumia ja näitä välillä sekoittelen keskenään. Tuota Antioxidant Line Smooth -seerumia käytän myös aamuisin meikin alla. Molemmat seerumit ovat aika hintavia (omalla mittapuullani ainakin), mutta hurjan riittoisia.

Lempeys on tämänkin vuoden teemani ja päätin olla itselleni asian suhteen lempeä. Sillä alkuun tunsin oikeasti huonoa omatuntoa sen suhteen, että hienosti luonnonkosmetiikan pariin siirryttyäni tunsin tehneeni syrjähypyn siirtyessäni osin takaisin synteettisiin tuotteisiin. Mutta jos havaitsee jonkun toisen tuotteen omalle ihotyypilleen paremmaksi, niin eikös ole ihan ok tehdä tällaisia syrjähyppyjä? Käytin pitkään Excuviancen tuotteita aikoinaan ja ne sopi iholleni aivan loistavasti.

Excuviancen Triple Microdermabrasion Face Polish -kuorintavoide oli pitkään yksi luottotuotteeni, mutta siitäkin luovuin siirtyessäni luonnonkosmetiikkaan. Toisaalta, enpäs ole löytänyt sen veroista luonnonkosmetiikan saralta, joten ehkä syrjähyppy ulottuu nykyisen kuorintavoiteen loppuessa myös takaisin tuohon tuotteeseen. No hard feelings.

On monia luonnonkosmetiikan ihonhoitotuotteita, joita en suostu vaihtamaan. Esimerkiksi Whamisan putsari tai ne ihanan tehokkaat kuorintalaput. Myös Whamisan kasvovesi on käytössä joka ilta. Madaran Detox naamiota parempaa en ole myöskään kokeillut. Eli hei, sekakäyttäjänä jatketaan.

Onko siellä ruutujen toisella puolella muita syrjähyppyjä luonnonkosmetiikasta takaisin synteettisen puolelle tehneitä? Mä olen sitä mieltä, että elämässä pitää elää niin että on sinut itsensä kanssa. Tehdä valintoja, joiden takana pystyy kuitenkin hyvillä mielin seisomaan 

IHANAA TORSTAI-ILTAA,