keskiviikko 30. toukokuu 2018

Suolainen kesäherkku ”to die for”!

MOIKKAMOI!

Vaikka olenkin vähäsen drama queen, niin silti en ihan heti muista, että tuo draamakuningattareuteni olisi tuossa määrin yltänyt blogin otsikkoon niin kuin tänään ;D Mutta hei, mitä sitä asioita kaunistelemaan. Jotkut ruoat vain ovat niin maukkaita, että ei voi muuta kuin ihmetellä. Lähinnä ihmetellä sitä, että miten sitä tällaisena kotikokkina saa omassa keittiössään loihdittua makumaailmaa ja koostumusta, jollaiseen on tottunut hyvätasoisissa ravintoloissa. Olenko muuten kertonut teille, että minulla on tapana vähätellä itseäni? Tai oli, kunnes päätin että kelpaan tällaisena. Joten nyt täytyy sanoa, että onnistuin yli odotusten!

Tykkäättekö tankoparsasta? Tankoparsaa on tullut syötyä jonkun verran tänä vuonna, mutta ei siinä määrin kuin aiemmin. Luulin jo hieman kyllästyneeni siihen, kunnes päätin tehdä sitä uudella tavalla. Lauantaisten vieraiden jälkeen meiltä on löytynyt jääkaapista manchego-juuston kannikka ja kuivamuonakaapista ruisnappeja sekä juuston kanssa tarjottuja suolaisia keksejä. Päätin käyttää ne hyväksi ja tehdä tankoparsasta tuollaisia rapeita dipattavia tankoparsatikkuja. Pitkään mietin, että millaisen dipin haluaisin, kunnes sieltä manchego-juuston vierestä löytyi vihreän pestopurkin jämät. Tulisuudeksi hieman tabascoa sekä kuivattua chilirouhetta.

TANKOPARSATIKUT & TULINEN PESTODIPPI

1 nippu vihreää tankoparsaa
n. 10 kpl ruisnappeja, suolakeksejä tms. hienonnettuna
noin desi raastettua juustoa (meillä oli manchegoa & parmesania)
1 kananmuna
mustapippuria

-pese tankoparsat ja leikkaa niistä kova kanta pois (tarvittaessa myös kova kuori)
-riko kananmuna lautaselle
-sekoita hienonnetut ruisnapit yms. hienoksi raastetun juuston kanssa ja mausta mustapippurilla
-valele tankoparsan varsi (ei päätä) kananmunalla ja sen jälkeen pyörittele lautasella, jossa leipäjuustomuruseosta
-paista uunissa 210 asteessa (kiertoilma) noin 30 minuuttia tai kunnes tankoparsat ovat kypsiä ja pinta rapea
-valmista parsojen uunissa oloaikana dippi ja kun tankoparsat ovat valmiita, dippaa niitä tuliseen pestodippiin

TULINEN PESTODIPPI

1 dl majoneesia
1 rkl vihreää pestoa
maun mukaan tabascoa
pinnalle chilirouhetta

-sekoita majoneesi, pesto ja tabasco keskenään
-ripsottele päälle chilirouhetta

Nämä menevät hienosti kahdelle ihmiselle sellaisenaan samalla kauniista kesäillasta nauttien (tai koko satsi yhdelle reissussa olevaa rakastaan kaipaavalle lohturuokana, mutta ei puhuta siitä ;)). Lämpimänä, mutta myös kylmänä. Lounaana tai vaikka välipalana. Aikaa näiden valmistaminen ei juurikaan vie pois muilta kotitöiltä. Kypsymisen aikana ehtii tekemään tuon dipin, lähettämään miehelle kymmenen ikävöivää whatsuppia ja vastaamaan muutamaan työsähköpostiin. Tyhjäämään tiskikoneen ja harjaamaan koiran. Olen muuten huomannut olevani tehokkaimmillani miehen ollessa työreissussa. Ilmankos näitä postauksia syntyy yksi per päivä tahdilla ja se lupailemani postaustahdin hiljentyminen ei olekaan näköpiirissä vielä vähään aikaan ;)

Hei, huomenna luvassa pitkää postausta puutarhajutuista monien kuvien kuvittamana. Eilen illalla istuttiin iltaa veljen perheen luona tuon postauksen tiimoilta ja jos saisin valita ihan minkä tahansa puutarhan meidän takapihalle, niin ottaisin juuri tuollaisen. Kotoisan, kutsuvan ja kerroksellisen. Aikaa kestävän ja rakkaudella pidetyn 

ILOISTA KESKIVIIKKOA!


tiistai 08. toukokuu 2018

Kesäisiä (piknik)herkkuja & arvonta

*kaupallinen yhteistyö: Hellmann’s

TIISTAI-ILTAA IHANAT!

Huomaan, että nyt kun kesä (kyllä, kesä!) on vihdosta viimein saapunut, niin sitä on tullut viritettyä ajatuksetkin kesäruoan tasolle. Jätetty taka-alalle ne pitkään haudutetut lihapadat ja lämmittävät sopat. Mieli on siirtynyt salaatteihin, grilliruokaan ja muutenkin nopeasti valmistettaviin kesäherkkuihin. Mökkikauden aloituksen myötä sellaisiinkin ruokiin, jotka valmistuvat vaivattomasti myös mökkiolosuhteissa ja jotka sopivat nautittavaksi kesäillassa viltin päällä laiturin nokassa. Meillä majoneesi kuuluu kesän ruoanlaittoon jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain. Yleensä siitä valmistetaan herkulliset dipit ranskiksille tai tujautetaan sitä hampurilaisen väliin. Tällä kertaa kehittelin majoneesista pariin kesäiseen salaattiin salaatinkastikkeet sekä käytin sitä pikkusuolaisten sulostuttajana. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Rakastan pikkusuolaisia yli kaiken. Voisin elää kaiken maailman sormiruoalla. Kun näin tämän kampanjan kampanjahaun istuin Dubain hotellimme cocktailtunnilla. Tuota cocktailparituntista odotin joka päivä. En suinkaan sen juoman takia vaan niiden suussa sulavien kanapeiden, pikkusuolaisten takia. Ne veivät kielen mennessään. Tuossa hetkessä päätin, että ei olisi hassumpi idea alkaa kotonakin tekemään pikkusuolaisia useammin. Ei vain juhliin vaan ihan myös arkenakin. Niille ex tempore -piknikeille ja retkille, jota kesä toivottavasti tuo monet mukanaan.

Tuon hotellimme kokit olivat niin taitavia, että ihan sellaisiin suorituksiin tämä lifestyle-bloggaaja ei yltänyt. Mutta mielestäni sain kehitettyä neljä aika ihanaa ja erilaista kanapeeta. Lisäksi kaksi salaattia, jotka ovat kesäisen raikkaita. Kesällähän ruoanlaitossa on parasta se rentous. Se, että voi huiskia tuoreita yrttejä ja marjoja vähän joka ruokaa. Maistella ruoanlaiton keskellä ja mutustella makumaailmaa. Freesata ruokaa hieman sitruunamehulla ja tuoda siihen samettisuutta Hellmann’sin majoneesilla. Joissa muuten käytetään 100% vapaan kanan munia ja jotka  sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.

Tein alla olevat pikniksapuskat noin neljälle nälkäiselle aikuiselle. Täytteitä kanapeihin tuli ehkä kuudelle tai maksimissaan seitsemälle, mutta se sallittakoon. Kokki apulaisineen makusteli hyvillä mielin ylimääräiset täytteet :)

Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!

GRAAVILOHIKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan limen mehu ja raastettu kuori
tuoretta tilliä
ripaus suolaa
pala graavilohta
4 krustadia

-sekoita majoneesi, limen mehu + raastettu kuori, pilkottu tilli ja suola keskenään
-jaa majoneesi neljälle krustadille (täytteestä riittää noin kuuteen krustadiin)
-asettele päälle graavilohta ja tuoretta tilliä

 

Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.

KATKARAPUKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Valkosipulimajoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
tuoretta tilliä
8 jättikatkaravun pyrstöä
1/4 avokado
4 ruisnappia

-sekoita majoneesi, sitruunan mehu ja muutama kierros mustapippuria myllystä
-lisää majoneesiseokseen jättikatkaravun pyrstöt, palasteltu avokado sekä tuoretta tilliä
-asettele ruisnappien päälle
-koristele tuoreella tillillä sekä sitruunan viipaleella

Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.

KANAKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1/4 punainen omena
tuoretta korianteria
1 tl tulista kastiketta
1 tl currya
4 siivua broilerinleikettä
salaattia
1 ruisleivän pala
voita

-leikkaa ruisleipä neljään osaan ja voitele ne
-pilko omena, korianteri ja broilerinleike pieniksi
-sekoita ne majoneesin, tulisen kastikkeen ja curryn kanssa
-asettele ruisleivälle salaattia pienisteltynä ja lusikoi sen päälle broilerimajoneesiseosta
-koristele tuoreella korianterilla

Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.

KASVISKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Chilimajoneesia
3 aurinkokuivattua tomaattia
tuoretta minttua
vuohenjuustoa maun mukaan
loraus hunajaa
mustapippuria
4 cm pala kurkkua

-sekoita majoneesi, pilkotut aurinkokuivatut tomaatit, pilkottu minttu, murusteltu vuohenjuusto, loraus hunajaa ja mustapippuria myllystä
-leikkaa kurkku neljään laakeaan palaan
-asettele kasvismajoneesitäyte kurkuille
-koristele tuoreella mintulla

Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.

KESÄINEN PERUNASALAATTI
4:lle

8 pientä varhaisperunaa keitettynä tai
10 keitettyä pariisin perunaa
100 g (pakaste)herneitä
100 g vihreitä papuja
5 retiisiä
pieni avokado

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1 rkl väkevää sinappia
tuoretta korianteria
loraus hunajaa
tujaus mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan

-sekoita kastikkeen ainekset keskenään
-halkaise jäähtyneet perunat ja sekoita ne pakasteherneiden, papujen ja pilkotun avokadon kanssa sekaisin
-sekoita joukkoon kastike
-anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia ennen tarjoilua

Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!

KESÄINEN PARSAKAALISALAATTI
4:lle

1 parsakaali
2 dl pensasmustikoita
1 pieni omena
1 sellerin varsi
siemensekoitusta
tuoretta minttua

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
loraus hunajaa
mustapippuria ja suolaa

-pilko parsakaali, selleri ja omena
-sekoita joukkoon pensasmustikat varovasti
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja lisää salaattiin
-koristele siemensekoituksella sekä tuoreella mintulla

Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.

Minkälaisen reseptin sä tekisit majoneesin ympärille?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa sinulla on mahdollisuus voittaa Hellmann’s tuotepaketti ja päästä testailemaan majoneeseja eri käyttötarkoituksiin! Kilpailuaika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä tiistaina 15.5. klo 23.59. Löydät arvonnan säännöt täältä. Onnea arvontaan!

TIISTAIN ILTATERKUIN,

PS. pysykäähän kuulolla; kesäkuussa meitä kokoontuu tämän kampanjan tiimoilta viisi bloggaajaa saareen tuonne meidän mökille. Viiden tähden illallista herkkureseptien kanssa luvassa siis myöhemmin kesällä! :)

 


perjantai 23. maaliskuu 2018

Yhden naisen varietee a.k.a fredagsmys

HEI HELLUREI!

Kuvissa yhden naisen varietee, tuttavallisemmin perjantaimyyssit. Piti muuten oikein googlettaa, että mitä tuo varietee oikeastaan tarkoittaa :D Wikipedia sanoo, että ”Varietee on näyttämö, jolla esitetään hilpeitä laulu-, tanssi-, ilveily-, kabaree– tms. esityksiä tai siksi kutsutaan sellaisen sisältöistä esitystä.”. No juu, näyttämönä Marian keittiö ja kukaan muu ei laula kuin Kelly Clarkson. Sitä samaa ihanaa Radioheadin biisiä, joka on soinut meillä koko päivän. En tiedä, miksi tuo Creep ottaa jotenkin otteeseensa. Sitä on vain pakko kuunnella uudelleen ja uudelleen. Mitä tuohon tanssiosuuteen tulee, niin kyllä sitä tuli ruoanlaiton ohessa hiukka tapailtua askeleita ;)

Ennen kuin käyn kommenttien kimppuun, niin oli pakko tulla vilauttamaan meidän tai siis minun, iltaruokaa. Mies kotiutuu puolenyön tietämillä, joten saa tästä sitten yöpalaa. Onhan näitä salaattipiirakoita tullut täällä blogissa ennenkin esiteltyä, mutta nyt jotenkin maistui erityisen hyvälle. Ehkä sen takia, että viikko oli, jälleen kerran, älyttömän kiireinen ja ehkä sekin vaikutti asiaan, että tämä perjantai-iltapäivä ja -ilta on tullut suhailtua sinne sun tänne. Hyvän ruoan äärelle sitä tulee rauhoituttua. Eikä siinä mitään, tykkään kuskailla tyttöjä kavereineen. Niin muakin kuskattiin tuossa iässä :) Toby on ollut meiningeissä mukana, sillä edelleen pelkää kovin autossa. Pikkuhiljaa näyttäisi, että alkaa tottumaan autossa olemiseen, vaikka vielä vähän läähättääkin.

Salaattipiirakkaan palatakseni; se koostui valmiista piirakkapohjasta (itsetehtynä toki parempi!), lehtikaalista, salaattisekoituksesta, kurkusta, fetajuustosta, oliiveista ja punasipulista. Ja itse asiassa lorautin päälle vielä balsamicoakin ennen kuin söin. Lehtikaalilla ja minulla on ollut jotenkin kinkkinen suhde. Ensin oltiin liian tiivisti vuoden päivät ja sitten tehtiin bänksit. Viime aikoina olen pikkuhiljaa ottanut lehtikaalin jälleen valikoimiin. Nauttinut siitä oliiviöljyllä pehmennettynä. Välillä myös pannun kautta pyöritettynä tai uunissa rapsakoituna.ID

Kuohuviinihammasta on kolottanut koko viikon, joten pakkohan se oli vaimentaa. Nyt ongelmana on vain se, että millä sulkea tuo pullo, ettei kuplat haihdu? Pitäisi alkaa ostamaan piccolopulloja, sillä nuo isot ovat vähän ongelmallisia juuri sen takia, että yleensä se lasillinen riittää! Tänä perjantaina iski yhtäkkiä ikävä jälleen mökille. Niitä perjantai-iltoja kun kurvataan venerantaan ja hurautetaan saareen. Tietkin näyttivät siltä, että kevät on täällä. Vaikkei nuo lumipenkat ihan vielä keväästä vakuutakaan. Kyllä se siitä! 

PERJANTAI-ILTATERKKUSIN,

PS. uutta ruokatilaa esittelyssä näillä näkymin sunnuntaina. Onko antaa vinkkiä, millä rullalla olleet julisteet saa suoristettua? Ne ovat olleet painavien kirjojen alla nyt viitisen tuntia ja vieläkin käpristyvät.