tiistai 08. toukokuu 2018

Kesäisiä (piknik)herkkuja & arvonta

*kaupallinen yhteistyö: Hellmann’s

TIISTAI-ILTAA IHANAT!

Huomaan, että nyt kun kesä (kyllä, kesä!) on vihdosta viimein saapunut, niin sitä on tullut viritettyä ajatuksetkin kesäruoan tasolle. Jätetty taka-alalle ne pitkään haudutetut lihapadat ja lämmittävät sopat. Mieli on siirtynyt salaatteihin, grilliruokaan ja muutenkin nopeasti valmistettaviin kesäherkkuihin. Mökkikauden aloituksen myötä sellaisiinkin ruokiin, jotka valmistuvat vaivattomasti myös mökkiolosuhteissa ja jotka sopivat nautittavaksi kesäillassa viltin päällä laiturin nokassa. Meillä majoneesi kuuluu kesän ruoanlaittoon jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain. Yleensä siitä valmistetaan herkulliset dipit ranskiksille tai tujautetaan sitä hampurilaisen väliin. Tällä kertaa kehittelin majoneesista pariin kesäiseen salaattiin salaatinkastikkeet sekä käytin sitä pikkusuolaisten sulostuttajana. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Rakastan pikkusuolaisia yli kaiken. Voisin elää kaiken maailman sormiruoalla. Kun näin tämän kampanjan kampanjahaun istuin Dubain hotellimme cocktailtunnilla. Tuota cocktailparituntista odotin joka päivä. En suinkaan sen juoman takia vaan niiden suussa sulavien kanapeiden, pikkusuolaisten takia. Ne veivät kielen mennessään. Tuossa hetkessä päätin, että ei olisi hassumpi idea alkaa kotonakin tekemään pikkusuolaisia useammin. Ei vain juhliin vaan ihan myös arkenakin. Niille ex tempore -piknikeille ja retkille, jota kesä toivottavasti tuo monet mukanaan.

Tuon hotellimme kokit olivat niin taitavia, että ihan sellaisiin suorituksiin tämä lifestyle-bloggaaja ei yltänyt. Mutta mielestäni sain kehitettyä neljä aika ihanaa ja erilaista kanapeeta. Lisäksi kaksi salaattia, jotka ovat kesäisen raikkaita. Kesällähän ruoanlaitossa on parasta se rentous. Se, että voi huiskia tuoreita yrttejä ja marjoja vähän joka ruokaa. Maistella ruoanlaiton keskellä ja mutustella makumaailmaa. Freesata ruokaa hieman sitruunamehulla ja tuoda siihen samettisuutta Hellmann’sin majoneesilla. Joissa muuten käytetään 100% vapaan kanan munia ja jotka  sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.

Tein alla olevat pikniksapuskat noin neljälle nälkäiselle aikuiselle. Täytteitä kanapeihin tuli ehkä kuudelle tai maksimissaan seitsemälle, mutta se sallittakoon. Kokki apulaisineen makusteli hyvillä mielin ylimääräiset täytteet :)

Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!

GRAAVILOHIKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan limen mehu ja raastettu kuori
tuoretta tilliä
ripaus suolaa
pala graavilohta
4 krustadia

-sekoita majoneesi, limen mehu + raastettu kuori, pilkottu tilli ja suola keskenään
-jaa majoneesi neljälle krustadille (täytteestä riittää noin kuuteen krustadiin)
-asettele päälle graavilohta ja tuoretta tilliä

 

Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.

KATKARAPUKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Valkosipulimajoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
tuoretta tilliä
8 jättikatkaravun pyrstöä
1/4 avokado
4 ruisnappia

-sekoita majoneesi, sitruunan mehu ja muutama kierros mustapippuria myllystä
-lisää majoneesiseokseen jättikatkaravun pyrstöt, palasteltu avokado sekä tuoretta tilliä
-asettele ruisnappien päälle
-koristele tuoreella tillillä sekä sitruunan viipaleella

Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.

KANAKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1/4 punainen omena
tuoretta korianteria
1 tl tulista kastiketta
1 tl currya
4 siivua broilerinleikettä
salaattia
1 ruisleivän pala
voita

-leikkaa ruisleipä neljään osaan ja voitele ne
-pilko omena, korianteri ja broilerinleike pieniksi
-sekoita ne majoneesin, tulisen kastikkeen ja curryn kanssa
-asettele ruisleivälle salaattia pienisteltynä ja lusikoi sen päälle broilerimajoneesiseosta
-koristele tuoreella korianterilla

Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.

KASVISKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Chilimajoneesia
3 aurinkokuivattua tomaattia
tuoretta minttua
vuohenjuustoa maun mukaan
loraus hunajaa
mustapippuria
4 cm pala kurkkua

-sekoita majoneesi, pilkotut aurinkokuivatut tomaatit, pilkottu minttu, murusteltu vuohenjuusto, loraus hunajaa ja mustapippuria myllystä
-leikkaa kurkku neljään laakeaan palaan
-asettele kasvismajoneesitäyte kurkuille
-koristele tuoreella mintulla

Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.

KESÄINEN PERUNASALAATTI
4:lle

8 pientä varhaisperunaa keitettynä tai
10 keitettyä pariisin perunaa
100 g (pakaste)herneitä
100 g vihreitä papuja
5 retiisiä
pieni avokado

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1 rkl väkevää sinappia
tuoretta korianteria
loraus hunajaa
tujaus mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan

-sekoita kastikkeen ainekset keskenään
-halkaise jäähtyneet perunat ja sekoita ne pakasteherneiden, papujen ja pilkotun avokadon kanssa sekaisin
-sekoita joukkoon kastike
-anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia ennen tarjoilua

Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!

KESÄINEN PARSAKAALISALAATTI
4:lle

1 parsakaali
2 dl pensasmustikoita
1 pieni omena
1 sellerin varsi
siemensekoitusta
tuoretta minttua

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
loraus hunajaa
mustapippuria ja suolaa

-pilko parsakaali, selleri ja omena
-sekoita joukkoon pensasmustikat varovasti
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja lisää salaattiin
-koristele siemensekoituksella sekä tuoreella mintulla

Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.

Minkälaisen reseptin sä tekisit majoneesin ympärille?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa sinulla on mahdollisuus voittaa Hellmann’s tuotepaketti ja päästä testailemaan majoneeseja eri käyttötarkoituksiin! Kilpailuaika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä tiistaina 15.5. klo 23.59. Löydät arvonnan säännöt täältä. Onnea arvontaan!

TIISTAIN ILTATERKUIN,

PS. pysykäähän kuulolla; kesäkuussa meitä kokoontuu tämän kampanjan tiimoilta viisi bloggaajaa saareen tuonne meidän mökille. Viiden tähden illallista herkkureseptien kanssa luvassa siis myöhemmin kesällä! :)

 


perjantai 27. huhtikuu 2018

Juhlahumua & uunissa paistetut vappumunkit

TSAUKKISTA VAAN!

Ja terkkuja täältä sokeripöhnälästä :D Mikä ihme siinä onkaan, että niin hyvin kuin olen sokerista vierottautunut ja saanut siitä jopa pienestäkin määrästä äklöolon viime aikoina, niin nyt olen mussuttanut kaksi isoa sokerimunkkia tälle päivälle. Eikä edes puhuta noista simoista, mitkä kuvissa vilahtelee. Jos suinkin ehdin, niin on aivan pakko käydä vähän nostamassa juoksukenkää ennen illan juhlia. Josko happihyppely parantaisi hieman oloa…

Instastoryn puolella kerroinkin, että meillä on tänään pikkuisemman kaverisynttärit illalla ja huomenna iltapäivästä alkaa sitten sen tänään teini-ikään astuneen pikkuisen yönylikaverisynttärit. Vielä kun tähän lisätään se, että sunnuntaillekin on sovittu mukavaa ohjelmaa, niin eipä tarvitse miettiä, mitä sitä viikonloppuna keksisi :) Tämän illan synttärikakku on pakastealtaasta, samoin tuulihatut. Pitsat tuodaan kotiin h-hetkellä lämpiminä ja popparitkin poksutellaan mikrossa. Vappumunkit paistoin itse. Uunissa. Siitä pian lisää. Lisäksi askartelin tuollaisia vaahtokarkkisöpöyksiä. Vaikka riskillä sen teinkin. Pikkuinen kun oli sitä mieltä, että ei mitään turhaa.

Esikoisen huomiset synttärit menevät yhtä alta lipan. Mitä siis keittiötouhuihin tulee. Mutakakun lupasin paistaa ja lisäksi ihastui noihin vaahtokarkkisuklaajuttuihin. Tekevät itse ystäviensä kanssa illalla burritoja ja texmex-henkistä kattausta. Mikä siinä onkaan, että jopa hiukkasen kaipaan niitä synttäreitä, kun tuli leivottua sitä sun tätä. Leikittyä jätskibaarin tätiä ja piilouduttua onginassa rappuskaiteen taakse. Tätäkö se nykyään on, että äiskän ei tarvitse enää tehdä juuri mitään? Vaikka väkisin haluaisi ;D

No mutta nuo vappumunkit; kutsukaa vaan nössöksi, mutta tänä vuonna en uskaltanut niitä öljyssä paistaa. Se on jännä, vaikkei ikinä ole öljy leimahtanut, niin silti jotenkin en vain uskaltanut ryhtyä moiseen touhuun nyt kun mies ei ole kotona. Täytyy myöntää, että mulla oli suuren suuria ennakkoluuloja munkeista. Eihän uunissa voi millään tulla sellaisia rapeita munkkeja! No eihän niistä niin rapeita tullutkaan, mutta jos ne aiempien vuosien munkit on 5/5, niin kyllä nämäkin olivat ainakin 4/5. Ellei 4,5/5.

Munkkitaikinan teen aina sillä samalla vanhalla pullataikinallani. Jos en väärin muista niin tämä on jo Oriveden mummun peruja. Vaikkei mummuni koskaan mitään mittaillutkaan, niin silti muistan joskus saaneeni pullataikinaan oikein mitat. Ainakin sinnepäin mitat. Lopputulos on kaikkea muuta kuin sinnepäin. Taikinan salaisuus piilee voissa ja punaisessa maidossa.

VAPPUMUNKIT UUNISSA

5 dl punaista maitoa
1 pkt hiivaa
1 muna
1 dl sokeria
2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
100 g voita
n. 14 dl vehnäjauhoja

voitelemiseen rypsiöljyä
pinnalle sokeria

-liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon
-sekoita maito, muna, sokeri, suola ja kardemumma keskenään
-lisää noin 5 dl jauhoja ja sekoita hyvin
-lisää loput jauhot vähitellen ja vaivaa
-lisää vaivaamisen loppupuolella huoneenlämpöinen voi
-anna taikinan kohota tunnin ajan
-jaa se kahteen osaan ja kaulitse taikinat noin vähän reilun sentin paksuiseksi
-ota lasilla tai muulla pyöreällä siitä muotti ja sitten pienemmällä pyöreällä muotilla munkin keskiosa pois
-kohota munkkeja liinan alla noin puoli tuntia
-voitele munkit rypsiöljyllä
-paista 225 asteessa (kiertoilma) noin 13 minuuttia
-dippaa munkit kuumana sokerikippoon
(jos öljy on ehtinyt imeytyä munkkiin paiston aikana eikä sokeri tartu, niin sivele sudilla hiukkasen lisää öljyä munkin pintaan)

Nyt kattauspuuhiin! Hei, kiitos ihanat onnitteluistanne edelliseen postaukseen  ♥ Palaan niihin viimeistään illalla, kun ollaan saatu juhlat nro 1 juhlittua :)

IHANAA PERJANTAITA & ALKAVAA VIIKONLOPPUA!


maanantai 18. joulukuu 2017

Äidin lusikkaleivät & co

MOIKKAMOI MAANANTAI!

Ja hei ai vitsit, voiko jouluviikko alkaa ihanammin kuin lumisateen merkeissä? Ei voi! Täytyy sanoa, että vaikka rakastan tehokkuuden tunnetta ja tekemisen meininkiä, niin nyt on aivan puhki eilisistä kahvitteluista. Tai ei niinkään kahvitteluista, mutta siitä etukäteisleipomisesta (miehen mielestä etukäteissäädöstä :D). Hienosti tarjottavat upposivat eikä meille oikeastaan jäänyt kuin marenkikranssia ja tuota piparkakkuvuokaleipää. Lusikkaleipiä jäi myös muutama.

Perjantaina Insta Storyn puolella seuraavat tietävätkin pienistä kommelluksista lusikkaleipiin liittyen. Ensinnäkin aamulla reseptin äidin reseptiarkistoista löydettyäni olin hetken aikaa sormi suussa. Reseptin määrät ovat grammoina. Meinasin jo kääntyä googlen puoleen, mutta onneksi esikoinen muisti, että mummun talousvaaka oli vielä kaapissa. Kaivettiin vaaka esiin, mutta en luottanut siihen. Joten guugletin :) Seuraava koetinkivi oli se, että ohjeissa luki vain että ruskista voi vaaleanruskeaksi. Ei mitään muuta. Ei paistoaikoja tai saatikka sitä, että mitä sokerille, soodalle ja vehnäjauhoille tehdään. Päätin soveltaa. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika onnistuneesti sovellettu.

Kun ottaa huomioon, että leivontaprosessissa oli muutama pieni vastoinkäyminen. Ensinnäkin mielestäni taikina oli liian löysää -> se meni pariksi tunniksi jääkaappiin. Sieltä tullessaan oli kivikovaa -> pääsi mikroon :D Ekan pellin tuskailin lusikkani kanssa, kun lusikkaleivistä ei tullut lainkaan sellaisia kuin äipällä. Kunnes pikkuisempi tuli ihmettelemään, että mitä mä teen. Neuvoi miten mummu nuo aikoinaan teki kahdella lusikalla, joten toinen pellillinen onnistui paremmin. Koska kiire painoi päälle leivonnoissa, niin asettelin lusikkaleipien kannet ja pohjat nätisti muovirasiaan. Ehkä ne oli vielä vähän lämpimiä (lue: liki kuumia). Eilen aamuna niitä jääkaapista poisottaessani selvisi, että mulla oli yksi iso lusikkaleipäkasa. Ei muuta kuin mikron kautta jälleen.

Huh, mutta maku oli priimaa. Vaikka voi vähän ruskistuikin liikaa ;)

LUSIKKALEIVÄT

200 g voita
200 g sokeria
3,5 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
300 g vehnäjauhoja
vadelmahilloa

-ruskista voi vaaleanruskeaksi (varo ettei pala!)
-lisää sokerit ja anna seoksen jäähtyä
-siivilöi sekaan jauhot ja sooda
-muotoile kahden teelusikallisen avulla lusikkaleipiä (jep, sellaisia kauniimpia kuin mulla)
-paista uunin ylätasolla 200 asteessa noin 8-10 minuuttia
-jäähdytä
-täytä vadelmahillolla

ID

Siellä ne lusikkaleivät kavereineen sulostuttivat eilisen juhlapöydän. Jotain uutta ja jotain vanhaa -meiningillä mentiin. Suolaisiksi valikoituivat ruisnapit tuorejuustokinkkutäytteellä sekä lohifetakolmiot. Nyt vielä muutama työjuttu ja sitten kohti kotia. Josko tänä iltana sitten ehtisi korkkaamaan joululahjaostokset tälle vuodelle ;)

MAANANTAITERKUIN,