HEIPPAHEI
ja ihanaa lauantaita! Hei oli kiva lukea, että en ole ainoa tirkistelijä. Meillä on onneksi vain lastenhuoneen ikkunat kadullepäin, joten eipä juuri ole tirkisteltävää, mutta itse tykkään asunnoista joissa on keittiön ikkunat kadulle päin. Tirkistelymielessä. Sen lisäksi, että olen huomannut monessa kodissa jo joulukuusen koristeltuna, niin olen huomannut, että perheen yhteisistä ruoka-ajoista pidetään kiinni. Usein keittiönpöydän ympärille on kokoontunut koko perhe. Muuttaessamme tien toiselle puolelle meillä tulee näillä näkymin ruokapöytä juurikin tuon kadunpuoleisen iiiiison ja alhaalle tulevan ikkunan eteen. Sieluni silmin näen sen kutsuvan näyn, joka näkyy kadulta. Pöydälle kynttilöitä ja taustalle takkatuli tuomaan tunnelmaa. Tervetuloa sitten tirkistelemään, siellä me ollaan kuin näyteikkunalla konsanaan ;)
Nyt ollaan maailman suurimpien ongelmien parissa. Taas. Sain katsokaas tuolta MoodFactorylta mukaani kaksi aivan tajuttoman kauniin puuterinliilaa kynttilää ja tänä aamuna joulukuusen koristeet esiin kaivaessani aloin haaveilemaan puuterisista joulusävyistä. Ihanista mattapastilleista joulukuusessa. Mutta löytyykö meidän joulukoristelaatikoista kyseisiä sävyjä? No ehei, ei tietenkään. Sieltä löytyy niitä kolmisen vuotta sitten ostamiani kauniin pronssisia, kultaisia ja hopeisia sävyjä. Vähän sellaista blingbling -meininkiä. Niillä kyllä ajattelin mennä tämän joulun, mutta tässä aamupäivän mittaan olen alkanut miettimään, että mitäs jos sitten vain laittaisikin kuuseen valkoisia ja hopeisia palloja. Kiiltäviä ja mattoja. Kävisi ostamassa muutaman puuteriliilan kynttilän lisää ja that’s it. Alla olevien kuvien sävymaailma vaan iskee tällä hetkellä kaikessa rauhallisuudessaan.
Kuvun alla olevia palloja on jossain lisää. Niillä ehkä saisi täytettyä tuon kuusen. Kuusi on muuten liki 3,5 metriä korkea. Täytyy kerätä rohkeutta, että sitä uskaltaa mennä koristelemaan latvustoa. Onneksi laitoimme eilen tähden kuusen latvaan jo ulkona kuusen ollessa lappeellaan. Viimeinen joulu, kun voidaan ottaa korkea kuusi. Ensi joulu vietetäänkin sitten kotoisassa ja muistojen täyteisessä kodissa. Siellä missä ne lattiat narisee ja nurkista vetää. Muistaakseni siellä tontutkin kurkistelivat ikkunasta. Täällä meillä niitä ei kuulemma ole näkynyt :) Rempassa mennään vielä salaojissa, mutta sitten päästään räjäyttämään tuo kellarin lattia. Siitä sitten aletaan pikkuhiljaa työstämään kohti pintoja. Joulun jälkeen pitää tosissaan alkaa miettimään keittiötä ja kylppäreitä. Jossain vaiheessa mietin jo sisustussuunnittelijan palkkaamista. Tuntuu, että itsellä on niin monta tyyliä, mitä haluaisi lähteä toteuttamaan. Tarvitsisin jonkun kertomaan, että mikä on se oikea.
Tänään oli tarkoitus mennä kaupungille, kun aamulla ei ollut enää kuumetta. Tallipihan joulu ja Joulutori oli agendassa, mutta ans kattoo ny! Hiukka on heikko happi allekirjoittaneella eikä tuo mieskään tunnu olevan vielä ihan kunnossa. Josko vain lepäilisi ja koristelisi sen kuusen. Leipoisi pellillisen torttuja ja kuuntelisi joululauluja. Joulukortitkin olisi hyvä saada askarreltua, jotta kerkiävät perille ennen joulua :)
LEPPOISAA LAUANTAITA,
PS. piti muuten kysymäni, että pidetäänkö teillä huonekasvit jouluna esillä? Meillä kotona äidillä oli aikoinaan tapana viedä ne pois näkyviltä jouluksi (joulukukkien tieltä) ja tuota samaa olen itsekin tehnyt. Yleensä meillä huonekasvit ovat viettäneet joulunajan suihkun lattialla. Kovin ovat tykänneet vaihtoehtoisesta joulustaan :D
Olenkin tainnut teille kertoa, että mulla on ärsyttävä tapa (siis monia, mutta tässä yksi niistä). Tuijottelen autoillessa ja kävellessä ihmisten ikkunoista sisään. Mies aina tuhahtaakin, että lopeta! Kerron katsokaas myös vuolaasti ääneen havainnoistani. Tänä vuonna olen havainnut, että joulukuuset on koristeltu jo todella useassa kodissa. Mitä hemmettiä, meillä se on yleensä ollut 23.12. illalla, kun kuusi koristellaan. Lapsuudenkodistani muistan, että meillä koristeltiin kuusi vasta aattoaamuna. Sitä ennen oli suoraan sanottuna h*lvetti irti. Äiti pääsi aatonaattona töistä usein vasta neljän jälkeen, vaihtoi suitsaitsukkelaa jakkupuvun kotiasuun ja sitten se alkoi. Vimmaton puunaaminen. Matot ulos tuulettumaan, käskyjä sinne tänne :D Jossain välissä äippä kävi vielä ostamassa jouluruoatkin, valmisti laatikot ja laittoi kinkun uuniin. Kuitenkin aina jouluaattoaamuna alas keittiöön hipsiessäni huokaisin ihastuksesta. Koti oli kuin joulumaasta. Mattojen hapsut olivat vielä luotisuorassa ja nukkamatot ihanan pörröisiä. Edellisiltana sisään otettu kuusi oli sulanut ja oksat laskeutuneet. Kuusen alle oli jostain ilmestynyt paketteja vaikka muille jakaa. Ei ollut joulu eikä kaksi, kun iskä lähetettiin hakemaan kissojen ja koirien kanssa kuusenkynttilöitä. Yleensä niitä metsästettiin lähihuoltoasemilta, sillä kaupat eivät olleet jouluaattona auki. Lukuunottamatta ihan pikkuisia kauppoja. Yhtenä vuonna muistan äidin lähteneen iskän mukaan ostamaan kuusenkynttilöitä. Silloin me veljeni kanssa teimme pieniä reikiä kuusen alla oleviin paketteihin. Emme löytäneet väritöntä teippiä reikien paikkaukseen, joten päätimme käyttää maalarinteippiä ;D 
No mutta, palatakseni tähän kuusidilemmaan. Lapset ja mies ovat joka vuosi höntyilleet kuusenkoristelun kanssa ja aika monena vuonna meillä on kuusi otettukin sisään jo 21. tai 22. päivä. En ollut uskoa korviani, kun eilen illalla kuulin itseni sanovan ääneen, että voisi viikonloppuna koristella kuusen. Tulin siihen tulokseen, että jos lähdemme joulupäivänä pohjoiseen, niin olisi siitä kuusesta kiva nauttia sitä ennenkin. Tänään treffasimme veljen vaimon ja yhden työkaverin kanssa Lielahden Löytötavaratalon pihassa. Kuusimettällä. Sieltä muuten löytyi taas aivan mielettömän hienoja kuusia. Tämä taitaa olla jo viides tai kuudes vuosi, kun ostamme kuusen tuolta. Aiempina vuosina meillä on ollut hopeakuusi, mutta nyt muutamana vuotena ihan suomalainen kaunis taviskuusi. Olen tullut tulokseen, että nuo suomalaiset ns. metsäkuuset tuoksuvat eniten joululta. Tällä kertaa otin ilon irti korkeasta huonekorkeudesta ja veikkaanpa, että tuo meidän kuusi on korkein mikä meillä on ikinä ollut. 
Alkuviikosta Johannan kanssa juttelimme puhelimessa ja teimme eiliselle tärskyt. Olin kyllä kuvista saanut jotain osviittaa sisustuskaupan kauneudesta, mutta sisään astuessani tajusin, että liike oli vielä ihanampi kuin kuvissa. Kynttilöitä paloi siellä täällä ja tavaroiden esillelaittoon oli selvästi panostettu. Liiketilaa oli juuri joulusesonkia varten laajennettu. Ja hei, kukas se just mainosti täällä blogissa, että meillä mennään tämä joulu samoilla koristeilla kuin kolme edellistäkin joulua. Kyllä nyt on tuo väitteeni vaarassa kumoutua, sillä kovin kauniita joulukoristeita liikkeessä oli esillä. Ihastuin muuten tuossa alla olevassa kuvassa olevaan kynttiläkoristeeseen ihan täysin. 
Tuotevalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin; kynttilöitä, lyhtyjä, servettejä, peuranpäitä, kalloja, sarvia, silkkikukkia, ruukkuja, tyynyjä, kuusenkoristeita. You name it – kaikkea löytyy. Ja hei ihan vinkkinä näin joulun alla, valmiiksi sellofaaniin paketoidut kauniit kynttilät yms. esimerkiksi päiväkodintädeille tai opettajille kiitoksena tai muistamisena. Kauniin tuotevalikoiman lisäksi tästä sisustuskaupasta saa asiantuntevaa ja iloista palvelua. Johanna ja Marjo auttavat hymyssäsuin. Myönnän, että itsekin välillä sorrun isoihin marketteihin ja kauppakeskittymiin, mutta sitten näissä kivijalkaliikkeissä käydessäni muistan, miksi tykkään niistä niin paljon. Palvelu on ihan huippuluokkaa ja tietää tukevansa suomalaista yritystä.
MoodFactory on se syy, jonka takia kannattaa tulla vähän pidemmältäkin. Myös sieltä Tampereen toiselta puolen (vinkvink teille blogini lukijat, joiden kanssa ollaan tästä keskusteltu ;). Kulkuyhteydet ovat loistavat, sillä keskustastakaan tänne ei aja montaa minuuttia. Useat linja-autot pysähtyvät Pispalan valtatiellä, josta pääsee minuutissa kävellen tunnelman pariin. Myös Nokian moottoritien pää on ihan kivenheiton päässä. 
Sain arvottavaksi teidän ihanien kesken kauniin, kolmen kynttilän setin. Kynttilät ovat kauniin hohtavan mustia ja niissä on tyylikäs hopeanvärinen koriste. Arvontaan osallistuminen menee niin, että vastaamalla tämän postauksen kommenttiboksissa kysymykseen, 
