maanantai 17. joulukuu 2018

Joulun ”must haves”

MOIKKUMOI!

Kyllä se vaan niin on, että tuo valkoinen ihmeaine, jota taivaalta on hiljaksiin tuprutellut liki koko päivän, saa joulumielen sfääreihin. Ei sillä, etteikö se sitä jo ole ollut. Meillä on töissä soinut raskasta joulua taustalla ja iltapäiväkahville paistettiin torttuja. Kiva tapa aloittaa joulunalusviikko!

Ig:n puolella kerroinkin, että mulla on tiettyjä fiksaatioita, joita ilman joulu ei tunnu joululta. Tai jotka ovat niitä pieniä pinttyneitä tapoja, maneereita, jotka juontavat osin juurensa lapsuuteen. Ajattelin jakaa teille niistä muutaman. Saadakseni kohtalotovereita, kenties :)

♥ jouluaattoaamuna herään ennen muuta perhettä ja juon kahvikupillisen kynttilänvalossa
♥ jouluaattona kuunnellaan Céline Dionin These are special times -levyä, repeatilla
♥ samalla kun joulupukin kuuma linja tulee telkkarista
♥ jouluaattoaamuna syödään edellisenä iltana keitettyä riisipuuroa sekä itsetehtyä sekametelisoppaa
♥ riisipuuron jälkeen nautitaan pakkasesta suoraan yksi jäinen joulutorttu, joka dipataan kahviin (aaahhhh!)
♥ joka joulu mennään nukkumaan puhtaisiin lakanoihin
♥ meillä on erikseen joululakanat; valkoiset, joissa on kultaisia enkelifiguureita
♥ nukkumaan mennessä puetaan päälle joululahjaksi saatu pyjama/yöpuku (kyllä, ilman pesemistä)
♥ kello 11 parkkeerataan telkkarin ääreen katsomaan Lumiukkoa
♥ jouluaattoaamuna kuusen alta löytyy jokaiselle yksi paketti (illalla sitten muutama enemmän)
♥ joulusaunassa saunotaan pitkään ja hartaasti ja usein meillä on joulusaunassa vihta
♥ jouluna syödään vihreitä kuulia ja Pandan juhlapöydän konvehteja
♥ jouluna on sallittua myös se, että aloittaa konvehtirasiasta tokan kerroksen ennen kuin eka on syöty :D
♥ tapaninpäivänä syödään pitsaa
♥ joulupäivän saa viettä yöppärissä, mikäli haluaa
♥ jouluaattoiltana kukin lukee tai kuuntelee äänikirjoja tahoillaan…mutta vasta sitten, kun on korkattu joululahjaksi saatu lautapeli
♥ joulun välipäivinä katsotaan leffoja, leffoja ja leffoja
♥ jouluna pukeudutaan punaiseen, ei välttämättä kokopunaiseen, mutta jotain punaista jouluna olisi hyvä olla päällä
♥ jouluaattoiltana myöhään hipsutellaan miehen kanssa keittiöön tekemään kinkkuleivät (Tappara-sinapilla) ja hipsitään vähin äänin takaisin kirjojemme pariin

Yleensä emme ole jouluaattona käyneet haudoilla, vaan käydään haudoilla tai haudalla ennen joulua. Niin tänäkin vuonna. Jos mentäisiin pohjoiseen nelostietä, niin käytäisiin Oriveden hautausmaalla matkalla, mutta nyt kun ajamme lähes aina poikkeuksetta Pohjanmaan halki, niin käymme haudalla jo perjantaina. Joulukirkkoon tekisi mieleni mennä, mutta saas nähdä jääkö haaveeksi…

Vaikka postauksen otsikko onkin joulun ”must haves”, niin silti mun mielestä on parasta se, että jouluna ei ole pakko tehdä mitään. Saa mennä rennolla otteella eteenpäin ja nauttia joka hetkestä. Ilman aikataulutuksia, suuria suunnitelmia tai pakottavia velvoitteita 

TUNNELMALLISTA JOULUNALUSVIIKKOA TOIVOTELLEN,

 


sunnuntai 16. joulukuu 2018

Valmiina joulunalusviikkoon

HEIPPATIRALLAA

sunnuntai-iltaan ihanat! :) Kuulkaa, viikon päästä tähän aikaan eletään niitä hetkiä, kun laitetaan tietokoneet ja mobiililaitteet kiinni. Rauhoitutaan viettämään joulua perheen parissa. Se on jännä juttu, miten sitä huomaa yhtäkkiä rauhoittuvansa. Itsekin tällaisena duracel-pupuna harvoin pysähdyn yhtä totaalisesti kuin jouluna. Sitä odotellessa!

Mutta hei, sitä ennen saa fiilistellä täysin rinnoin huomenna alkavasta joulunalusviikosta. Kaikki lahjaostokset on tehty, laatikotkin meni just uuniin ja siivousta ei tarvitse juurikaan stressata. Viikolle on parille illalle luvassa lasten harrastuspuuhia, mutta myös kahvittelua yksien rakkaiden kanssa ja hyvinvointia. Torstai-illalle varasin pilatestunnin. Parin viikon takainen pilates sai olon pitkällä tähtäimellä levolliseksi. Ennen joulua suosittelen teille kaikille pientä irtiottoa. Hengähdyshetkeä kiireen keskellä. 

Perjantaina siivoilin kotia joulumielessä ja hihittelin sille Marialle, joka taannoin aloitti joulusiivoukset joulukuun alussa. Keittiön kaapeista! Systemaattisesti kävi kaikki kaapit läpi keittiössä ja siitä siirtyi liinavaatekaappeihin. Oli aika puhki, mutta kovin onnellinen putsplankosta kodista. Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että suurin joulusiivous ulottui olkkariin. Siivouksen lomassa siirtelin sohvia ja loppujen lopuksi ne kiepsaantui uuteen järjestykseen. Tai siihen, missä ne ovat kyllä aiemminkin olleet, mutta eivät vähään aikaan.

Kate Moss sai rinnalleen vähän joulumieltä paperitähdistä ja kuusi meni nurkkaan odottelemaan ulosvientiä. Tämä keskikerroksen kuusi oli mun kasteluvastuulla ja eihän sitä kaikkea voi muistaa. Ainakaan kastelua. Kauniilta se vielä näyttää, mutta ei tarvitse kuin hönkäistä kohti niin jo alkaa varistamaan neulasiaan :D Hienosti kuusi on palvellut ja palvelee varmasti nämä vimpat päivät. Tarkoituksena oli joka tapauksessa siivota kuuset pois ennen pohjoiseen lähtemistä. Tonttuja oli tarkoitus laittaa esille viikonloppuna, mutta ne pakataankin mukaan pohjoiseen ja laitetaan siellä vasta esille.

Tämä viikonloppu on ollut muutenkin täynnä joulua; eilen tyttöjen kanssa pyörähdettiin kaupungilla joulutorilla ja tallipihalla. Tänään maailman parhaimpien in-lawsien kanssa saman pöydän äärellä jouluruokaillessa. Jopa pikaisella pakettien noutokierroksella huomasin, että ihmiset ovat joulumielellä. Ei takakireitä hymyjä tai liian kireällä olevia nutturoita. Vaan paljon hymynaamoja ja kohteliaita käytöksiä – ihanaa, kaikin puolin olen aivan valmis joulunalusviikkoon. Toivottavasti tekin 

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

PS. palaan kommentteihin myöhemmin tänään – kiitos kaunis jälleen niistä ♥ Nyt yksi karvakorva höpönassunen kaipaa iltalenkille :)


perjantai 14. joulukuu 2018

Jouluista inspiraatiota ja suunnatonta iloa

HEIPPA IHANAT!

Alunperin ajattelin, että tänä iltana olisi kiva perjantaimyysseillä blogiinkin asti. Mutta koska mies tulee vasta myöhemmin illalla kotiin, niin taidetaan myysseillä sellaisilla ruoilla, joissa ei ole sitä uutuudenviehätystä. Mediaseksikkyydestä puhumattakaan. Perjantaipitsoilla mennään todennäköisesti, joten tähän perjantaihin ajattelin ruokaisten myyssien sijaan tarjota jouluista myyssiä. Eilisen illan tapahtumasta, ihmisistä ja tarinasta inspiroituneena.

Kun saa tehdä sitä mitä rakastaa työnään, se välittyy hyvin vahvasti ulospäin. Tekemisen riemua ja iloa on ihana seurata. Se inspiroi itseänikin ihan älyttömän paljon. Yhtenä esimerkkinä tekemisen ilosta ja rakkaudesta tekemiseen sain kokea eilen pirkanmaalaisen luovan yhteisön By Pilke:en ihanien naisten kautta jouluworkshopissa*. Kurvasin töiden jälkeen talla pohjassa Pispalanharjulle vanhan keltaisen puutalon parkkiksille, jossa Marja (joka ei esittelyjä kaipaa, vaan tunnette tuon ihanaisen Vaaleanpunaisen hirsitalon Marjana) minua parkkipaikalla jo odottikin. Nousimme muutamat portaat ylös päin ja saavuimme vanhan talon eteiseen.


Se tuoksu ja lämpö. Kynttilöiden langettama hämyinen valo ja iloinen puheensorina. Astuimme sisään saliin, johon oli pitkän pöydän ääreen katettu pellavaliinalle kynttilöitä, saksia, rautalankaa ja kauniita jouluisia kasveja. Salin yhdellä seinällä katseenvangitsijana toimi kaunis vanha kaappi. Nurkassa taas kakluuni loi lämpöä. Marja oli aiemmin postannut IG:iinsa kuvan By Pilke:en jouluworkshopista ja innostuin heti minäkin ja ilmottauduin paikalle. Vaikka välillä sitä tuntuu, että kaikki ylimääräinen työpäivän jälkeen pitäisi karsia, niin tätä menoa en onneksi karsinut.

Jo kauan, siis vuosia, olen haaveillut siitä että olisi aikaa ja osaamista tehdä kaunis kranssi. En ole vain saanut sellaista aikaiseksi. Nyt kaikki oli käden udottuvilla. Materiaalit, apu ja inspiraatio. Ja hei, mä osasin tehdä kranssin. Koin suuren suurta iloa ja onnistumisen tunnetta. Vaikein osa kranssin tekemistä oli ehdottamasti henkarin muotoileminen ympyräksi ;)  Mallailujen jälkeen kranssi pääsi pianon päälle. Alunperin suunnittelin sitä takan eteen, mutta sitten mietin, että ehkä tuo varaavan takan lämpö ei ole sille eduksi. Ulkonahan kranssi varmastikin olisi pitkäkestoisin.

Niin paljon eilisestä inspiroiduin, että tänään aloitin päiväni siivoamalla. Joka tapansa mukaan ryöstäytyi käsistä ja nyt on olohuoneessa uusi järjestys. Se viimekesäinen tapettikuumeeni nosti taas tuolla vanhassa hirsitalossa päätään. Kuten myös haave vaaleista lattioista keskikerrokseen. Silloin suuren rempan aikanahan meinasimme vaihtaa tuon ruskean parketin, mutta tulimme toisiin aatoksiin. Jälleen mieleni kaipaisi vaaleaa lattiaa, joten katsotaan nyt. Aika paljon sai kuitenkin silmäniloa jo siivoamalla.

Nyt pestyt sohvanpäälliset paikoilleen ja sitten vielä pari työtyöjuttua. Huomasin siivotessani, että muutama joululehtikin on vielä lukematta, joten ehkä antaudun hetkeksi sohvannurkkaan fiilistelemään, kun päivä on pulkassa. Edellinen amaryllis kukki ja kupsahti, joten tänään on haettava vielä muutama uusi amaryllis. Mieluiten sellaisia jo vähän auenneita, sillä viikon verran niistä ehdimme nauttia ennen reissuun lähtemistä!

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

* jouluworkshop saatu IG -näkyvyyttä vastaan