maanantai 26. joulukuu 2016

Jouluaaton tunnelmia & kuulumisia

joulu-2-of-19 joulu-3-of-19 joulu-4-of-19 IDjoulu-9-of-19 joulu-10-of-19 joulu-11-of-19 joulu-12-of-19 joulu-13-of-19joulu-1-of-19joulu-19-of-19 joulu-15-of-19 joulu-14-of-19 joulu-17-of-19 joulu-16-of-19 joulu-18-of-19
HEISSULIVEI

ja terkkuja Pyhältä! Happy place. Holy place. Sielu lepää. Kun tuon mökin ulko-oven avaa ja tuoksuttaa mökin tuoksun, niin kaikki arkiset murheet katoaa. Vähän jänskätin, että mitenköhän tulvii muistot mieleen; äitihän oli meidän kanssa täällä vielä viime pääsiäisenä. Koko mökki on äidin sisustama ja se tuntuu vallan lohduttavalta tällä hetkellä. Ei ole tarvetta muuttaa mitään. Muutenkin aloin jossain välissä jännittämään, että mitenkähän meidän ensimmäinen joulu ilman äitiä menee, mutta me selvisimme. Toki ikävä on suuri ja suru valtaa välillä mielen, mutta yllättävän hyvin tämä eka joulu meni.

Aattopäivänä kävimme anoppilassa herkkupatojen äärellä ja illalla kokoonnuimme meillä isommalla porukalla. Joulupukki sai ihanan tanssilauluesityksen ja lapset mieluisat lahjat. Vieraiden lähdettyä pakkasimme auton valmiiksi ja joulupäivänä ajettiin kohti pohjoista. Meidän autoilusta aiemmin pitänyt karvakorvamme ei nukkunut silmäystäkään tuon liki 11 tunnin aikana. Läähätti ja oli sylivauvana. Pitää hakea vähän jotain rauhoittavaa Kemijärven apteekista kotimatkan varalle. Tai oikeastaan jo ennen uudenvuodenaattoa. Meillä ei ole kokemusta, miten suhtautuu raketteihin ,joten varmuuden varalta on hyvä olla jotain lääkettä saatavilla. Tosin kotiinpaluupäivää emme ole vielä päättäneet, joten voihan olla, että uudenvuodenyö kuluu autossa. Ei olisi ensimmäinen kerta. Pohjanmaan lakeuksilla näkyy huikean hienosti raketit.

Tänään vietimme päivän mäessä ja sieltä tultuamme kävimme miehen kanssa liki tunnin hiihtolenkillä. Mä olen aiemmin rakastanut hiihtämistä, mutta onko se huono kunto vai mikä, niin nyt on aivan kanttuvei. Veren maku suussa mentiin, keskisyykkeellä 161 :D Veikkaan, ettei tarvitse nukkumattia hirmuisesti houkutella kylään tuossa parin tunnin päästä. Varsinkin, kun meille saapuu pian pitsalähetys. Pitsasta täällä pohjoisessa löytyy poroa ja karpaloita. Namskis!

Toivottavasti siellä on joulunvietot sujunut mukavasti. Mä täällä jo salaa haaveilen siitä, että kun pääsen kotiin heivaan kaikki tontut sun muuta muuttolaatikkoihin ja otan vastaan kevään. Ai miten niin katalogi-ihminen ;)

IHANAA TAPANINPÄIVÄN ILTAA,

alle

PS. huomaatteko, kuka löytyy kirjapinosta? Jep, se Mari, jota tässä taannoin peräänkuulutin ;D


perjantai 23. joulukuu 2016

Hyvää joulua ♥

joulukoti-13-of-14joulukoti-1-of-14 joulukoti-2-of-14 joulukoti-3-of-14 joulukoti-5-of-14 joulukoti-6-of-14 joulukoti-8-of-14 joulukoti-9-of-14 joulukoti-10-of-14 joulukoti-14-of-14
”Vem har tänt den stjärnan som speglas i ditt öga?

Vem tog mörket bort i herdars blick din första natt?
Vem har flätat kronan, av strå omkring din panna
Vem har fört tre vise till vårt stall min kära skatt?

Är du en av tusen små?
Är du han dom väntar på?
Du mitt lilla barn,
en ängel givit namn.

Är du jordens dolda skatt?
Jag fått skydda denna natt.
Är det själva himlen
som jag gungar i min famn.

Vem har väckt den rädslan, som lät ditt hjärta gråta?
Varför tar din hand så hårt ett grepp om mammas hår?
Runt oss dansar skuggor, nu är ängeln borta
han sa så mycket vackert, mycket mer än jag förstår.

Är du en av tusen små?
Är du han dom väntar på?
Du mitt lilla barn,
en ängel givit namn.

Är du jordens dolda skatt?
Jag fått skydda denna natt.
Är det själva himlen
som jag gungar i min famn.

Giv att dina dagar får bli till andras glädje
giv att alla möter dig med kärlek mild och god
Aldrig ska jag glömma, de ord som jag fick höra
vad som än oss händer vill de ge oss kraft och mod

Är du en av tusen små?
Är du han dom väntar på?
Du mitt lilla barn,
en ängel givit namn.

Är du jordens dolda skatt?
Jag fått skydda denna natt.
Är det själva himlen
som jag gungar i min famn.

Vem har tänt den stjärnan som speglas i ditt öga
Himmeldiamanten, över staden betlehem”

(Himlen i min Famn) 

ILTAA IHANAT!

Koti on koristeltu, kinkun sisälämpötila näyttäisi olevan 67 astetta, peruna- ja lanttulaatikko onnistuivat yli odotusten ja on jotenkin niin kovin rauhallinen ja hyvä olla. Näiden kuvien ja yhden lempijoululauluni sanojen myötä tulin toivottelemaan teille Hyvää ja rauhallista joulua! Tässä kohtaa vuotta olen yleensä myös kiittänyt teitä. Joten kiitos kaunis ihan jok’ikiselle siellä ruudun toisella puolella ♥ Kiitos myös rakkaille blogikollegoille ja taustatiimille. Meillä on ollut huikea blogivuosi yhdessä; on ollut kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kepeää ja raskasta. Iloa ja surua. Päällimmäisenä kuitenkin se, että musta tuntuu, että olen taas tämän vuoden aikana saanut taas monta uutta ystävää. On rikkaus omistaa näin iso ystäväpiiri. Vaikka suurimman osan kanssa ei olla tavattu, niin meitä yhdistää kuitenkin se sielujen sanaton sympatia. Samat arvot ja vaikkei elämäntilanteetkaan ole aina samanlaiset, niin silti yhtymäkohtia on hirmuisen paljon. Olen saanut teiltä tukea ja lohdutusta vaikeina aikoina. Parhaani mukaan olen yrittänyt sitä myös teille antaa. Antaa välähdyksen elämästäni ja toivottavasti myös hyviä lukuhetkiä ja iloa silmälle. Välillä olen kikattanut täällä lirit liki housussa (eih, ei liity ikään ;D) kommentteja lukiessani. Ja mikä tärkeintä, edelleen huomaan hymyileväni kommentteja lukiessani ja niihin vastatessani.

 Joulun kruunasi se, että allekirjoitimme tänään kauppakirjat kodistamme. Senkin osalta homma on paketoitu. Mitään sen kummempaa blogitaukoa en ole suunnitellut joulun aikaan pitäväni, mutta postaustahti voi olla hieman harvempi. Muistakaahan, että Instagramin ja Snapchatin puolelle varmasti päivitän välipäivinäkin kuulumisia :) Pidemmittä puheitta, nyt kone kiinni ja joulun viettoon. Jouluruoka ja lasi punaviiniä odottaa. Illalla joululeffa ja maailman parhaimman aviomiehen vieruspaikka sohvalla. Tunnen suuren suurta onnea ja kiitollisuutta 

TUNNELMALLISTA JOULUNAIKAA RAKKAAT LUKIJAT!

alle


torstai 22. joulukuu 2016

Kiireetön joulunalusaika

HEISSULIVEI,

onkohan siellä ruudun toisella puolella enää ketään vai onko kaikki jo kaikonneet joulukiireiden myötä joulunviettoon? :) Täällä on otettu kerrankin lungisti. Eilen päätin oikaista hieman olohuoneen sohvalle lukemaan ja ihastelemaan joulukuusta. Kului tunti, kului toinen. Jossain vaiheessa mies tuli toiselle sohvalle päikkäreille. Me ei ikinä olla olkkarissa, vaan takkahuoneessa, joten tämä oli erittäin harvinaislaatuista. Toby vaelsi sohvalta toiselle ja nukkui myös päiväunia. Parin tunnin lukemisen jälkeen mietin, että josko sitä pitäisi sitten ryhdistäytyä ja alkaa tekemään jouluvalmisteluja. Huomasin miehen olevan niin sikeässä unessa, että päätin itsekin vielä lepuuttaa. Reilun kolmen tunnin  jälkeen olin saanut kirjan luettua ja hyvä niin; aattoiltana ei voi aloittaa uutta kirjaa, jos on edellinen kirja kesken.joulua-1-of-15joulua-13-of-15 joulua-2-of-15

Siitä sitten joskus illan suussa nousimme sohvilta ja täytyy myöntää, että en muista koska olisin ollut niin rentoutunut. Joulumieli valtasi mielen, vaikkei mitään sen kummempaa oltu tehtykään. Keittiössäkin oli (on edelleen…) hävityksen kauhistus enkä edes hyperventiloinut. Tämä joulu on todellakin aivan poikkeus jouluvalmistelujen suhteen :D Siinä missä aiemmin ollaan äidin kanssa tilattu hallista kinkut vaihtui nyt ex tempore maitokauppakinkkuun. Eilen illalla tuo iso ruokakauppa oli täynnä ihmisiä. Kertaakaan ei kuitenkaan tullut sellainen ihistys kuin yleensä. Löydettiin tosi nätti reilun kilon painava kinkkurulla. Mitä sitä suotta paistaa kuuden kilon kinkkua, jos yli puolet siitä jää syömättä. Itsehän syön kinkusta vain sen verran, mitä irtoaa tuon verkon poisottamisen yhteydessä.

joulua-8-of-15 joulua-9-of-15joulua-14-of-15Erikoislaatuisen tämän vuoden jouluvalmisteluista tekee sekin, että kaikki lahjat on nyt pakattu. Ne vähät. Tänä vuonna keskitytään laatuun. Laatu oli vahvasti läsnä myös joulukorttitehtaalla, mutta arvatkaas miten kävi. Kortit jäi tänä vuonna postittamatta. Sen sijaan panostin eilen omaan itseeni tuossa sohvalla. Mielessä kyllä kävi, että pitäisikö kortit askarrella loppuun ja sujauttaa (vielä kaupassaoleviin) kirjekuoriin, mutta tulee se joulu ilman joulukorttien lähetystäkin. Se tulee myös ilman suureellisia leipomuksia. Se alun perin aattoillalle suunnittelemani karkkibuffa on kutistunut muutamaan itsetehtyyn joulumakeiseen sekä vihreisiin kuuliin. Starbucksin piparkakkukakun (piparkakkukakku…onpas hassu nimi) ja jouluisen nakukakun leivon kyllä. Ehkä myös torttuja. Piparia ja homejuustoa, lohileipiä. That’s it. joulua-10-of-15joulua-15-of-15

Mä en kyllä tajua, että piti elää 41-vuotiaaksi 25-vuotiaaksi ymmärtääkseen tämän joulun ajan merkityksen. Sen, että ei tarvitse stressata, hösätä ja puunata. Ellei halua. Voi tehdä vaan niitä kivoja ja mieluisia juttuja. Voih, toivottavasti olen samaa mieltä vielä huomennakin, ettei tule viime hetken paniikkia :D

IHANAA TORSTAITA,

alle

PS. Mä kävin taas juomassa sieltä isosta vesiastiasta kuusen alta ja joudun kuulemma nyt pesulle; parta on aivan pihkassa <*> t. Toby