perjantai 14. joulukuu 2018

Jouluista inspiraatiota ja suunnatonta iloa

HEIPPA IHANAT!

Alunperin ajattelin, että tänä iltana olisi kiva perjantaimyysseillä blogiinkin asti. Mutta koska mies tulee vasta myöhemmin illalla kotiin, niin taidetaan myysseillä sellaisilla ruoilla, joissa ei ole sitä uutuudenviehätystä. Mediaseksikkyydestä puhumattakaan. Perjantaipitsoilla mennään todennäköisesti, joten tähän perjantaihin ajattelin ruokaisten myyssien sijaan tarjota jouluista myyssiä. Eilisen illan tapahtumasta, ihmisistä ja tarinasta inspiroituneena.

Kun saa tehdä sitä mitä rakastaa työnään, se välittyy hyvin vahvasti ulospäin. Tekemisen riemua ja iloa on ihana seurata. Se inspiroi itseänikin ihan älyttömän paljon. Yhtenä esimerkkinä tekemisen ilosta ja rakkaudesta tekemiseen sain kokea eilen pirkanmaalaisen luovan yhteisön By Pilke:en ihanien naisten kautta jouluworkshopissa*. Kurvasin töiden jälkeen talla pohjassa Pispalanharjulle vanhan keltaisen puutalon parkkiksille, jossa Marja (joka ei esittelyjä kaipaa, vaan tunnette tuon ihanaisen Vaaleanpunaisen hirsitalon Marjana) minua parkkipaikalla jo odottikin. Nousimme muutamat portaat ylös päin ja saavuimme vanhan talon eteiseen.


Se tuoksu ja lämpö. Kynttilöiden langettama hämyinen valo ja iloinen puheensorina. Astuimme sisään saliin, johon oli pitkän pöydän ääreen katettu pellavaliinalle kynttilöitä, saksia, rautalankaa ja kauniita jouluisia kasveja. Salin yhdellä seinällä katseenvangitsijana toimi kaunis vanha kaappi. Nurkassa taas kakluuni loi lämpöä. Marja oli aiemmin postannut IG:iinsa kuvan By Pilke:en jouluworkshopista ja innostuin heti minäkin ja ilmottauduin paikalle. Vaikka välillä sitä tuntuu, että kaikki ylimääräinen työpäivän jälkeen pitäisi karsia, niin tätä menoa en onneksi karsinut.

Jo kauan, siis vuosia, olen haaveillut siitä että olisi aikaa ja osaamista tehdä kaunis kranssi. En ole vain saanut sellaista aikaiseksi. Nyt kaikki oli käden udottuvilla. Materiaalit, apu ja inspiraatio. Ja hei, mä osasin tehdä kranssin. Koin suuren suurta iloa ja onnistumisen tunnetta. Vaikein osa kranssin tekemistä oli ehdottamasti henkarin muotoileminen ympyräksi ;)  Mallailujen jälkeen kranssi pääsi pianon päälle. Alunperin suunnittelin sitä takan eteen, mutta sitten mietin, että ehkä tuo varaavan takan lämpö ei ole sille eduksi. Ulkonahan kranssi varmastikin olisi pitkäkestoisin.

Niin paljon eilisestä inspiroiduin, että tänään aloitin päiväni siivoamalla. Joka tapansa mukaan ryöstäytyi käsistä ja nyt on olohuoneessa uusi järjestys. Se viimekesäinen tapettikuumeeni nosti taas tuolla vanhassa hirsitalossa päätään. Kuten myös haave vaaleista lattioista keskikerrokseen. Silloin suuren rempan aikanahan meinasimme vaihtaa tuon ruskean parketin, mutta tulimme toisiin aatoksiin. Jälleen mieleni kaipaisi vaaleaa lattiaa, joten katsotaan nyt. Aika paljon sai kuitenkin silmäniloa jo siivoamalla.

Nyt pestyt sohvanpäälliset paikoilleen ja sitten vielä pari työtyöjuttua. Huomasin siivotessani, että muutama joululehtikin on vielä lukematta, joten ehkä antaudun hetkeksi sohvannurkkaan fiilistelemään, kun päivä on pulkassa. Edellinen amaryllis kukki ja kupsahti, joten tänään on haettava vielä muutama uusi amaryllis. Mieluiten sellaisia jo vähän auenneita, sillä viikon verran niistä ehdimme nauttia ennen reissuun lähtemistä!

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

* jouluworkshop saatu IG -näkyvyyttä vastaan


tiistai 11. joulukuu 2018

Etukäteen tehtäviä jouluruokavalmisteluja

HIIOHOI TIISTAIHIN IHANAT!

Nyt kaikki minua etevämmät jouluhengettäret ja jouluhenkiset ruoanlaittajat, tarvitsen teidän apuanne. Yleensä olen tehnyt jouluruoat aina yhdellä kertaa 23.12., mutta nyt ajattelin valmistella osan jo etukäteen. Pakkaseen asti, kuvittelisin. Eli mitkä ovat sellaisia ruokia, jotka voi pakastaa….laatikot nyt ainakin eikö? Ja kannattaako ne tehdä valmiiksi asti ja pakastaa valmiina vai tehdä puolivalmiiksi ja paistaa sitten vaikka tuolloin 23.12. Yksi jännitysmomentti tässä on se, että kaikki etukäteen valmistelemani ruoat pitäisi kestää auton takakontissa/suksiboksissa noin 10 tunnin matkan pohjoiseen. Mutta mikäli ulkona on pakkasta, niin luulisin, etteivät ainakaan tuolla suksiboksissa ota itseensä. ID

Kuten kerroin tässä taannoin, niin mitään suureellista jouluruokamenyytä emme tänä vuonna nauti, vaan harvoja valittuja suosikkeja sekä muutamia uutukaisia joulupöydän ilostuttajia. Mies ja kuopus haluavat pienen kinkkurullan, joten sellaisen paistamme 23.12.Lapin mökin uuni vain on vuodelta nakki eikä sinne juuri pientä kinkkurullaa isompaa mahdu, joten tunkua tulee olemaan :) Laatikoista ajattelin tehdä peruna- ja lanttulaatikon. Voiko graavattua lohta pakastaa? Tai graavisiikaa? Lisäksi kaloista pöytäämme tulee koristamaan jääkellarin lohi, mutta senkin valmistusajankohta on vielä auki. Lipeäkalakeitto on myös must sekä jouluiset sushit. Höyrytettyjä puikulaperunoita ja muutamia salaatteja. Heh, se siitä suunnitelmastani, jossa less is more tämän vuoden joulupöydässä.

Syömme jouluruokaa ensimmäisen kerran 23.12. illalla ja koska 22.12. kuluu likipitäen autossa, niin ruoat pitäisi saada ainakin alulle viimeistään 21.12. Sen takia ajattelin, että ainaskin nuo laatikot voisi tehdä etukäteen pakkaseen. Siis jo ehkä tällä viikolla. Ne saavat sitten hiljalleen sulaa suksiboksissa matkan ajan ja pääsevät uuniin joko valmistumaan tai lämmittelemään aatonaattona.

Onko teillä tapana valmistella jouluruokia etukäteen? Stressiä en ruoista ajatellut tänäkään vuonna ottaa, mutta etukäteisvalmisteluita tekisin mielelläni joulua samalla fiilistellen :)

TIISTAITERKUIN,

 


sunnuntai 09. joulukuu 2018

Joulumieltä tulee vaalia

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Toivottavasti siellä on viikonloppu kulunut rentoillessa ja akkuja ladatessa. Itse sain aamulla lapaluuni jotenkin niin jumiin, että tämä päivä on mennyt pääosin kehonhuollon merkeissä. Kurotin ottamaan vähän vääränlaisessa vinoasennossa aamutossua lattialta ja naps. Onneksi nyt jo pystyy hengittämään ilman pistävää kipua lapaluun alla. Hei, ei ole vanhaksi tulemista ;) Ja onneksi mulla on huomenna fyssariaika.

Onko teillä tapana käydä näin joulun alla joulutoreilla, -lauluja kuuntelemassa tai muuten vain ihmisten ilmoilla joulutunnelmaa aistimassa? Me ollaan tänä vuonna kunnostauduttu joulumielen ylläpitämisessä. Joinain vuosina allekirjoittaneella on käynyt perinteisesti eli liian aikaisin aloitettu joulufiilistely on lopahtanut joulun alla. Se, että yhtäkkiä huomaa joulumielen kadonneen on katastrofaalista :D Ainakin näin jouluihmisen näkökulmasta.

Laulun sanojen mukaan se joulumaa ja sen tuoma joulumieli löytyy sydämestä. Mutta ei se sieltäkään löydy, jos ei sitä hieman kaivele esiin. Tai jos tukahduttaa sen kiireen jalkoihin. Omalla kohdallani joulumieltä tulee vaalia. Sitä pitää tasaisin väliajoin ruokkia ja sen kanssa pitää osata vedellä oikeista naruista. Joulumieli kun huutelee jo marraskuussa nissejen ja nassejen perään, niin sitä pitää myös hiukka toppuutella. Kaikki aikanaan eikä kaikkea kerralla.

Meillä täällä Tampereella on Joulutori, jossa tuli aloitettua viime viikko. Sankan lumisateen keskellä. Viikko tuli lopetettua jälleen sankan lumisateen keskellä Tallipihan ihanassa tunnelmassa, josta nämä postauksen kuvatkin ovat. Tallipihan joulua mennään kyllä katsomaan vielä uudelleen niin, että nuo ihanat pikkukojutkin ovat auki. Ne näyttäisivät aukeavan 10.12. alkaen myös arkipäiviksi.

Joulumielen vaalimisessa ei tarvitse aina lähteä kotiovesta ulos. Tai oikeastaan sitä joulumieltä voi kyllä varsin hyvin vaalia ihan vain kotioloissakin. Tänään olen sitä tehokkaasti vaalinut olohuoneen sohvalla kuusenkynttilöiden loisteessa glögitellen ja seuraavaksi sitä vaalitaan riisipuuron haudutuksen myötä. Josko sitä keittelisi tämän vuoden ekat sekametelisopatkin siihen kylkeen :)

SULOISTA ILLAN JATKOA TOIVOTELLEN,