torstai 13. syyskuu 2018

Selviytymispaketti flunssakauteen


Kaupallinen yhteistyö: Life

HEIPPAHEI IHANAT!
Tämän tästä iltaisin sohvalla kylkeeni on tullut kyhnyttämään lapsi, joka  on valittanut milloin päätään, milloin yskinyt, milloin niiskuttanut surkeasti. Silmät hieman verestäen ja posket helottaen. Ilman kuumetta, onneksi. Vaikka kesä oli lämmin ja jatkui pitkään, niin tuntuu että flunssakausi tavoitti tänä vuonna aiemmin kuin ennen. Ensimmäiset nuhaflunssat meillä koettiin jo heti koulun alkamisen jälkeen. Lapset kertoivat oppilaskadosta kouluista. Syysflunssa oli kaatanut niin oppilaita kuin opettajiakin petiin. Miten selvitä flunssakaudesta? Siitä lähdin teille kirjoittelemaan Lifen brändilähettilään ominaisuudessa. Postaus on siis toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa.
Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Elettiin heinäkuun puoltaväliä. Helle puski sisään ovista ja ikkunoista. Huomasin kesken työpäivän palelevani. Iltapäivää kohden silmiä aristi tietokoneen ruutua katsellessani ja vedin villatakkia tiukemmalle. Enää yksi työpäivä ennen lomaa ajattelin. Ja kuinka tyypillistä minulle oli sairastua juuri ennen lomaa! Silloin kun kroppa alkaa olemaan jo puoliksi rennossa mielentilassa. Kun se antaa periksi flunssapöpöille. Kroppa on loman alla kuin talo varustettuna avoimella ovella. Kutsumattomat vieraat, tässä tapauksessa nuo flunssapöpöt olivat odotelleet oven takana sopivaa saumaa tulla kylään. Työkiireistä kireä kroppa, tai tässä havainnollistavassa esimerkissäni tuo talo, ei ollut valmis vastaanottamaan kutsumattomia vieraita. Mutta annas olla, kun kroppa rentoutuu ja ovet aukenevat, niin kutsumattomat vieraat ryntäävät sankoin joukoin sisään. Koska portsaria ei näkynyt mailla halmeilla. Tuo portsari, vastustuskyky nimeltään, on yksi hyvinvointimme tärkeimmistä tekijöistä.
Mitä oli mennyt vikaan, olinko päästänyt portsarin kesälomille liian aikaisin? En suinkaan, sillä tuo minulle niin kovin tärkeä tekijä ei ole lomaillut viimeiseen 43 vuoteen. En ollut vain pitänyt tuon talonvahdin puolia. Hän ei ollut saanut rakennuspalikoita työtehtäviinsä koko kesän aikana, sillä kuin varkain kesän alussa unohdin tyystin joka aamuiset vitamiinini. Lenkkeilylle ei jäänyt aikaa ja hei, kuka nyt malttaisi mennä nukkumaan ajoissa, kun kesän valoisat illat houkuttelevat valvomaan ulkona mahdollisimman pitkään. Vaikka aamuherätykset eivät kesän myötä siirtyneet myöhempään rytmiin.
Parin viikon kesäloma meni flunssassa. Tuolloin päätin varautua jo syksyn varalle. Tarkastella jälleen niitä hyvinvoinnin kulmakiviä, jotka ovat niin vastustuskyvyn kuin minkä tahansa hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Tiedän, että olemme niin monta kertaa käyneet näitä tässä reilun vuoden aikana läpi ja nämä saattavat olla aivan selvää kauraa monelle, mutta käydään vielä kerran läpi ne seikat, joiden varassa hyvinvointi ja vastustuskyky lepää:
 ♡ riittävä uni
♡ terveellinen ravinto
♡ sykettä nostava, kohtuullinen liikunta
♡ henkinen hyvinvointi
Näistä kolme ensimmäistä vaikuttaa radikaalisti tuohon viimeisimpään; omalla kohdalla henkinen hyvinvointi koostuu pitkälti siitä, että nukun riittävästi, syön monipuolisesti ja liikun sykettä nostavasti. Kohtuudella ja kroppaa kuunnellen. Kun mielenvire on positiivinen ja on hyvä olla, niin nuo ulkopuoliset tunkeutujat, flunssapöpöt, pelästyvät eivätkä edes uskalla tulla ovelle kolkuttelemaan. Väsyneenä ja mielenvire matalalla ollessani huomaan, että ne pääsevät melko helpolla jallittamaan tuon portsarin ovelta hetkeksi syrjään.
Sen takia on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Tätä hyvinvoinnin sanomaa olen yrittänyt myös lapsille välittää. Yrittänyt kertoa myös siitä, että välillä pelkkä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ei riitä. Käsien pesun merkitystä ei voi ikinä vähätellä. Varsinkaan flunssa-aikana. Välillä tulee tilanteita, että on vain nostettava kädet pystyyn ja hyväksyttävä se tosiasia, että flunssa on päässyt niskan päälle. Oma akilleen kantapääni on se, että en malta flunssassa levätä. Pyrin taistelemaan flunssaa vastaan ja ellei kuumemittari värähdä oikein kunnolla minua ei vällyjen alta tavata. Tässä on minulle tavoitetta tulevaisuuteen; malttaa pysähtyä ja hyväksyä se tosiasia, että kun olen flunssassa on tärkeämpää pitää huolta itsestäni kuin niistä tekemättömistä töistä.
Levon ja muiden terveellisten elintapojen lisäksi on olemassa myös luonnollisia vaihtoehtoja, miten tukea ja buustata vastustuskykyä sisäisesti. Miten helpottaa oloa, jos flunsspöpö on päässyt nujertamaan? Vastustuskyvyn ja flunssakauden selättämisen tiimoilta kävin jälleen tapaamassa tuota ihanaa luonnonmukaisen hyvinvoinnin ammattilaista Maaritia Lielahden Life-myymälässä. Lifessä on tarjolla kattava valikoima tukemaan ja buustaamaan vastustuskykyä.
On hyvä keskittyä vastustuskyvyn ylläpitämiseen vuoden ympäri. Katsotaan ensin niitä vitamiineja ja lisäravinteita, joita minulla on päivittäisessä käytössä. Varsinkin niitä, joilla on merkittävä osa hyvän vastustuskyvyn ja sitä myötä flunssien ehkäisemisen suhteen. Hyvinvointi lähtee suolistosta, kuten sitä myötä myös vastustuskyky. Sen takia maitohappobakteerien käyttäminen ympäri vuoden on suositeltavaa. Ei vain ulkomaanreissujen ja lääkekuurien yhteydessä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80% vastustuskyvystä perustuu suoliston kuntoon, siksi on tärkeä huolehtia suoliston kunnosta ja hyvästä bakteerikannasta. Koko perheelle soveltuva Probiootti Comp sisältää kuusi miljardia maitohappobakteeria päiväannoksessa sekä lisäksi glutamiinia ja biotiinia, joka ylläpitää limakalvojen hyvinvointia. Probiootti Plus sisältää neljä erilaista terveyttä edistävää bakteerikantaa sekä bakteereiden hyvinvointia tukevia aineita.
Vaikka meillä Suomessa oli hyvä kesä ja saimme hienosti tankattua D-vitamiinia, niin sillä ei pitkälle pötkitä. Sen takia D-vitamiinit pitää ottaa purkista vuoden ympäri. Ja viimeistään flunssakauden aikaan D-vitamiinitankkaukset pitäisi olla kunnossa, sillä vitamiinilla on huikea osa ihmisen immuunijärjestelmän toiminnassa. Aurinko D -vitamiinilla on siis varsin suotuisa vaikutus kehon puolustusjärjestelmään ja se ylläpitää vastustuskykyä. Toki D-vitamiinien ja maitohappobakteerien myötä myös monivitamiinia on hyvä syödä ympäri vuoden.
Orastavaan flunssaan on hyvä puuttua jo ensi metreiltä. SOS Health Sinkki + C -vitamiinisuihkeesta sinkki sekä C-vitamiini imeytyvät suun limakalvoilta suoraan verenkiertoon. Molemmat, sekä sinkki että C-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Kuumat juomat ovat itselläni niitä flunssan esto- ja häätökeinoja. Kuumaan veteen sekoitettu Puhdistamon Mustikkapakurijauhe on todellista suomalaista superruokaa, joka sisältää hurjan paljon antioksidanttisia vaikutuksia tukemaan vastustuskykyä. Iltateen joukkoon olen raastanut flunssassa inkivääriä, mutta tästä lähtien taidan lurauttaa siihen Ginger Peoplen Inkiväärimehua. Jo vanha kansa luotti inkiväärin tulehduksia parantavaan vaikutukseen ja niin luotan minäkin.
Viime vuosina olen ihastunut kultaiseen maitoon eli hyvää tekevään kurkumalatteen. Jos on oikein kiire, niin käytän Sonnentorin Inkivääri-Kurkumalattea, jota sekoitan 1 teelusikallisen kuumaan mantelimaitoon ja lisään pienen lorauksen hunajaa. Sain Lifeltä myös ihanan kurkumalaten ohjeen, jonka sain luvan jakaa kanssanne:

KURKUMALATTE

2,5 dl manteli- tai kookosmaitoa
ripaus kardemummaa
1-2 tl agavesiirappia (makeustason mukaan)
1 tl Foodin Kurkumajauhetta
ripaus Foodin Ceyloninkanelia

Tee näin: Lämmitä maito, mutta älä päästä sitä kiehumaan. Sekoita maidon joukkoon kardemumma, kurkuma ja kaneli
Joskus vain käy niin, että flunssa iskee päälle, vaikka olisi kuinka hyvin yrittänyt sitä ehkäistä. Sille ei voi mitään eikä itseään kannata siitä soimata. Joskus on siis vain parempi luovuttaa ja sairastaa. Mutta on keinoja, joiden avulla helpottaa oloa. Edellä mainittujen kuumien juomien lisäksi suosittelen höyryhengitystä. Se avaa hetkessä tukkoisen nenän. Varovainen kyllä saa kuuman veden kanssa olla! Jo Oriveden mummuvainaa aikoinaan käytti Vogelin Echinaforcea lievittämään flunssaoireita. En muista, että mummu olisi koskaan ollut kipeä pitkän kaavan mukaan, joten se lienee tuon punahattu-uutteen ansiota, joka kohottaa vastustuskykyä ja täten auttaa nujertamaan flunssan. Meillä lapsilla menee usein flunssa inhottavaksi yskäksi. Sellaiseksi, joka valvottaa koko perhettä öisin. Sain Maaritilta testiin Vogelin Santasapina -valmistetta, luonnon omaa yskänsiirappia. Kuusenkerkät sisältävät mm. erilaisia eteerisiä öljyjä, hartseja ja parkkiaineita. Lisäksi ne sisältävät pieniä määrä C-vitamiinia ja erilaisia sokereita. Kerkkiä on perinteisesti käytetty käheälle kurkulle. Tätä täytyy heti kokeilla, mikäli flunssapöpöt pääsevät niskan päälle!

ID

♥ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saatte tämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista

Onko siellä selvitty alkaneesta flunssakaudesta ehjin nahoin? Minä olen kokolailla, mitä nyt näitä kuvia kuvatessani olo oli hieman orastavan flunssainen, mutta flunssa ei tullut päälle. Suurimmaksi osaksi veikkaan, että se on sen ansiota, että kesäloman jälkeen laitoin taas elämän raiteilleen; muistan ottaa aamulla vitamiinini, nukun tarpeeksi, juon vettä päivän aikana, liikun sopivassa määrin ja hymyilen paljon! :)
VOIKAAHAN HYVIN,

 


maanantai 03. syyskuu 2018

Cajun shrimp salad bowl

HEISSUN IHANAT!

Viikko polkaistiin käyntiin anivarhain pihapalaverilla. Huomenna alkaa viimeinen osuus piharemontista eli etupihan kivetys. Vai kiveysköhän se nyt taas oli. Omaan suuhuni tuo kivetys kuulostaa enemmän suomenkieliseltä sanalta :) Yritän ehtiä kuvailemaan teille pihaa tällä viikolla. Ja samalla kauniisti pyydän teidän osaavien apua istutusten suhteen, kun näytän ongelmakohdat (heh, eli näin ei puutarhaihmiselle ongelmakohtaa on tuo koko piha ;D). Syyskylvöt pitäisi vissiin aloitella pikkuhiljaa. Onneksi olen huomannut, että näin syksyllä puutarhoilla on huimia alennuksia istutuksista!

Hei, jos tekee jotain jo toista kertaa, niin tuleeko siitä tapa? Niin viime maanantaina kuin tänäänkin esittelyssä lounassalaatti. Vaikka seurana oli jälleen se hottis lounasseuralainen, niin hän livahti niin nopeasti takaisin töiden pariin, etten ehtinyt ikuistamaan muistikortille. Silmieni verkkokalvoille kuitenkin :) Joten saadaankohan me tästä postaussarja aikaiseksi; maanantain vaihtuva lounassalaatti. Mitä mieltä olette, olisiko tarvetta salaattiresepteille? Talvea kohden ne varmastikin ruokaistuvat ja lämpimien salaattien osuus kasvaa.

Viikonloppuna Instagramia plärätessäni näin aivan tajuttoman herkullisen ruokakuvan. Katkarapusalaatista, joissa katkaravut oli marinoitu cajun -mausteella. Koska en tajunnut ottaa tuota reseptiä ylös, kehittelin taas oman reseptini. Eikä se lainkaan huono kuulkaas sekään ollut. Sillä hurmasin tänään lounasseuralaiseni, vaikka kerroin että vaihtoehtona on kyllä eilistä broitsua, veneperunoita ja kanttarellikastiketta. Ei ollut vaihtoehdolle tarvetta.

Mä en oikeastaan ole katkarapujen ystävä. Tai olen silloin kun ne a) ovat jäisiä ja/tai b) eivät maistu katkaravuille :D Eli ovat niin hyvin marinoituja, ettei maku tule läpi. Katkaravut esimerkiksi pitsassa olisi mun kauhuskenaarioruokaa. Salaatissa katkaravut menivät loistavasti, kiitos cajun- ja chilimausteen. Alla olevasta ohjeesta söi kaksi nälkäistä:

180 g pakastekatkarapuja
1 tl cajun -maustetta

1 tl kuivattuja chililastuja
loraus oliiviöljyä
puolikkaan limen mehu
tuoretta korianteria pilkottuna
-huuhdo katkaravut kylmällä vedellä siivilässä, kunnes alkavat sulamaan
-sekoita muiden ainesten kanssa ja laita jääkaappiin tekeytymään

neljä lehtikaalen lehteä
puolikas parsakaali
pari kevätpunasipulia
sitruunavinagrettea
(käytin Hellmann’sin valmista sitruunavinagrettea)
-revi pestyt lehtikaalit pieniksi
-pilko pesty parsakaali
-siivuta punasipuli
-sekoita ainekset keskenään ja lorauta niille vinagrettea
-puristele sormin ja laita jääkaappiin tekeytymään

Lisäksi:
salaattia
1 keitetty kananmuna puolitettuna
1/2 avokado pilkottuna

Tee näin:
Revi pestyjä salaatin lehtiä kulhoihin. Lisää molempiin kulhoihin marinoitu parsakaali-lehtikaaliseos, puolikas muna ja avokadoa.
Lisää päälle katkaravut. Ja hei, nauti!

Tiedättekö muuten, että eilen kun päätin päästä niskan päälle ajanhallinnan suhteen, niin tämä päivä on kuin luisteltu terävillä luistimilla. Sutjakkaasti ja sujuvasti eteenpän. Aamulla tein viikon varalle suunnitelmat sekä sitten vielä tuntiaikataulun tälle päivälle. Hih, vähän tuli mieleeni lukion lukuloma, kun silloinkin aloitin päiväni tekemällä lukuaikataulun, taukoineen kaikkineen. Mutta tuo systeemi näemmä toimii itselläni! Kahta työtä vuoron perään tehokkaasti on tehty tämä maanantai. Ilman turhia puhelimen selailuja. Suosittelen kaikille tekemään moisen ryhtiliikkeen arjessaan, mikäli tuntuu, että kiire painaa päälle. Kello on nyt 15.07 ja olen saanut tuota pikaa tehtyä päivän työt. Tänään saan sammuttaa tietokoneen klo 16.00. Se on aikamoista luksusta heti näin viikon ekalle päivälle!

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 


sunnuntai 02. syyskuu 2018

Tervetuloa uusi, organisoitu arki

HELLUREI JA HELLÄT TUNTEET!

Toivottavasti siellä on vietetty mukava viikonloppu ♥ Viikonloppu saaressa sai taas monia ajatuksia pintaan. Siellä jotenkin asioihin saa perspektiiviä. Tänä viikonloppuna päällimmäisenä on ollut se, että olen vihdosta viimein hyväksynyt sen, että tämä elämänvaihe nyt vain on tätä. Kiirettä ja paikasta a paikkaan b ryntäilyä. Kiristeleviä leukaperiä, kahta työtä ja esiteinejä, jotka latelevat suustaan välillä sellaisia, että korvani punoittavat. Ei se ole helppoa kenelläkään muullakaan, tiedän. Joten hei, let’s make the best out of it. Saunanlauteilla köllötellessäni mietin sitä, että tämän ajan kunnialla läpi klaaraamisessa tarvitaan yhtä asiaa; ajanhallintaa.

Tiedättekö kun mä olen sitä mieltä, että kiireestä valittaminen on jokseenkin turhaa. Ainakin meillä, ketkä yrittävät juosta kelloa vastaan. Samat 24 tuntia vuorokaudessa muillakin on. Niillä jotka tekevät hiljaisesti, kiireestä valittamatta. Miten vain tuntuu, että muut saavat niin paljon enemmän aikaan? Tähän väliin on kyllä pakko myöntää se tosiasia, että 40 vuotta täytettyäni olen oikeasti huomannut, että siinä missä se kolmevitonen Maria oli räjähtävän nopea ja maalasi päivän aikana pari huonetta, teki viikoksi ruokaa, hoiti lasten muskarit ja ehti juoksemaan maratonin, niin tämä nelikolmonen Maria on vähän hitaampi Maria :D Eli ihan kaikkea ei voi laittaa huonon ajanhallinnan piikkiin. Kyllä se ikä väistämättä tekee tehtävänsä. Halusi sitä tai ei.

Mä olen jo muutaman viikon ajan tutkistellut työskentelytapojani ja juu, yleensä saan aikaan ihan hitokseen paljon ja nopealla tahdilla. Mutta niinä päivinä, kun on esimerkiksi päivätöissä hiljaisempi päivä eikä puhelin niin paljon soi, niin huomaan tuudittautuvani siihen letkeään toimistoelämään, missä jutustellaan työkavereiden kanssa mukavia. Sen sijaan, että voisin tehdä niitä tehtäviä, joita tuolla things to do -listalla on. Niitä sellaisia ei niin akuutteja. Niitä, joita kuin varkain sysää tuonnemmaksi. Sillä ne löytää kuitenkin edestään jossain vaiheessa.

Niinä kotitoimistopäivinä, kun saan suurimman osan ajasta käyttää blogiin, huomaan että en ole hirmuisen organisoitunut. Minulla ei ole tapana suunnitella viikon postausaikataulua etukäteen, vaan teen tätä työtä enemmänkin tunteella kuin järjellä. En pystyisi kirjoittamaan tekstejä etukäteen vaikka kuinka haluaisin. Kaupalliset yhteistyöpostaukset ovat asia erikseen. Ne kirjoitan aina etukäteen. Ennen julkaisupäivää siis. Mutta niiden suhteenkin pitäisi skarpata. Syys-marraskuulle on jo kalenteri täyttynyt mukavasti ja nyt olisi hyvä aika kirjoitella noita postauksia valmiiksi. Mutta miksi mä jätän ne postaukset aina viime tinkaan. Jos deadline on klo 10, niin löydän itseni edellisyönä kirjoittelemasta postausta ja joskus jopa laitan vielä kellon viideltä soimaan, että kirjoitan postauksen aamulla loppuun. Ei näin. Asiaan on tultava muutos.

Olen päättänyt ryhtyä ajanhallinnan ammattilaiseksi. Hyvästi kiire. Tervetuloa organisoitu ja jäsennelty arki. Ex tempore -minälleni tämä kuulostaa jokseenkin kammottavalta ajatukselta, mutta sitten taas se pieni ukkeli tuossa olkapäällä istuessaan myhäilee tyytyväisenä partaansa ja on valmis viuhuttamaan ruoskaansa, jotta pysyn aikatauluissani. Tämä ei tule blogissa näkymään juuri mitenkään, sillä en suostu edelleenkään tekemään itselleni tiukkaa postausaikataulua viikoksi eteenpäin. Vaikka alan ammattilaiset näin kehottavatkin tekemään. Täällä mennään edelleen tunnepuoli edellä ja ne normipostaukset mukailevat kulloisenkin päivän fiilistä.

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon vinkkejä parempaan ajanhallintaan. Itse ajattelin ottaa käyttöön niistä itselleni seuraavat:

1. joka maanantaiaamu aloitan palaverilla itse itseni kanssa. Merkitsen kalenteriin viikon aikataulutuksen, niin töiden kuin harrastustenkin suhteen. Olenkin kertonut, että minulla ei ole juuri ollut kalenteria käytössä, mutta vuoden päivät olen totutellut sen käyttöön.
2. teen ne kaikista inhottavimmat hommat heti ekana pois
3. vastaan sähköposteihin ja blogikommentteihin samantien tai ainakin heti, kun on pikkuisenkin aikaa
4. multitaskingin ammattilaisena rakastan tunnetta, kun on monta rautaa tulessa. Mieheni sanoja mukaellen; ei ne aloitetut vaan ne lopetetut projektit. Heippa multitasking! Välillä on pakko tehdä montaa juttua yhtä aikaa, mutta pyrin siihen, että teen yhtä asiaa kerrallaan.
5. muistan pitää taukoja päivän mittaan. Helposti sitä posottaa menemään ilman taukoja. Jos nyt ainakin ruokailla muistaisi ;)
6. ylimääräinen puhelimen pläräys saa työpäivien aikana loppua. Varsinkin päivätöissä. Blogityöpäivinä some kuuluu olennaisena osana työhöni.
7. opettelen priorisoimaan. Joskus muinoin olin ihan älyttömän hyvä priorisoimaan, mutta se ikä – se on saanut ne mun priorisoinnista vastaavat aivosolut jotenkin kuoleentumaan.
8. opettelen kuuntelemaan puhumisen sijaan. Tämä toimii varsinkin päivätöissä, jossa mielelläni jään suustani kiinni niin asiakkaiden kuin työkavereidenkin kanssa. Less talk – more action.
9. järjestelen sähköpostini. Saapuneet kansio kätkee kaikki mailini. Teen asetukset, että eri ryhmiltä tulevat mailit menevät oikeisiin postilaatikoihin. Lisäksi teen vielä sellaiset ”kiireelliset” ja ”ei-kiireelliset” -kansiot.
10. opettelen sanomaan ei. Tässä olen muuten petrannut viimeisen vuoden aikana ihan hirmuisen paljon. Tänä päivänä osaan aika helposti kieltäytyä jutuista, tuntien toki hieman syyllisyyttä siitäkin.

ID Näin se homma kuulkaa etenee. Heti huomen aamusta alkaen. Joku pieni ääni sisälläni sanoo, että kiire on itse aiheutettua. Pianhan se selviää. Kaoottisesta arjesta järjestelmällisempään arkeen. Se on se tavoite. Siinä sivussa toki rentoutuen ja leukaperiä rentouttaen :D

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA &
TEHOKASTA ALKAVAA VIIKKOA!

PS. ja hei, koska ajanhallinnan ammattilaiseksi alan vasta huomisesta, niin tänä iltana kulutan nämä jäljellä olevat pari tuntia saunomiseen ja kainalokyhnäykseen. Palaan kommentteihinne heti huomen aamulla – kiitos niistä 
PPS. postauksen kuvat ovat viime syksyltä; tänä viikonloppuna ei juuri kameraa laukusta esiin otettu :)