tiistai 17. heinäkuu 2018

Ilmainen investointi, suuri tuotto

HEIPPA IHANAT!

Pikaisesti ennen kuin lähden hakemaan rakasta ystävääni poikineen meille, oli pakko tulla kertomaan teille taas elämän suurista rikkauksista. Niistä, joista harvemmin joutuu mitään maksamaan, mutta jotka tuottavat. Suurella korolla ja pienellä riskillä. Tuotot ovat nostettavissa samantien ilman minkäänlaista kulua. Investointi taiteeseen, se kannattaa. Ja siitähän me olemme puhuneetkin täällä blogissa. Mutta investointi taideteokseen nimeltä Suomi Finland on vielä parempi sijoitus. Sijoitus hyvinvointiin

Eilen lähdimme viilennysveneretkelle miehen ja Tobyn kanssa. Otimme suunnan mökkisaaresta kohti järven pohjoisosia. Mökkijärvi on reilut 20 kilometriä pitkä, jonka eteläpäädyssä mökkimme sijaitsee. Puolivälissä teimme käännöksen takaisin. Puolen tunnin venematkalla silmä oli levännyt maisemissa, jotka näyttivät välillä kuin saaristossa konsanaan. Siellä täällä näkyi pieniä kivisiä saaria. Joissain kasvoi käppyrämäntyjä ja joissakin näkyi mökki. Veneretkellä piti olla tarkkana ja mennä ihan luotisuoraan  keskellä järveä. Mökkijärvi on täynnä kareja ja oikeastaan parasta olisi, jos olisi rauta/teräsvene. Lasikuituinen vene kun saa kolhuja kovin helposti ellei ole varovainen.

Toby nukkui sylissäni ja nautti tuulen tuiverruksesta. Itse laskin kameran pois kädestä ja ammensin tuon taideteoksen visuaalisuutta sisääni. Luonto antaa niin paljon. Ja hei, me olemme onnekkaita siksi, että uskoisin, että meillä kaikilla on yhtä hyvät mahdollisuudet lähteä nauttimaan luontoon ja saada siitä energiaa. Mielenrauhaa. Meillä on vielä tämän kesän patikkaretki Seitsemiseen tekemättä, mutta heti kun helteet helpottavat, on taas sinnekin pakko päästä nuuskuttelemaan metsän tuoksua.

Mutta nyt ei mennä metsään, vaan nauttimaan tästä ihanasta päivästä ihanan ystävän kanssa ♥ Sijoitus henkiseen pääomaan sekin!

TIISTAITERKKUSIN,


maanantai 16. heinäkuu 2018

Mistä tietää, että on kesä?

Siitä, että suu muikistelee. Nenä nyrpistelee. Silmät siristelee. Siitä, että tulee hymyiltyä koko ajan hölmöläisen hymyä. Vaikka ylähuulen päällä hikikarpalot helmeilevät. Siitä, että tuntuu että koko ajan syödään. Jätskiä nyt ainakin. Siitä, että grilli käy kuumana. Että muurinpohjalettujen pitsireunat onnistuvat kerta kerralta paremmin.

Siitä, että yöunet alkavat puolen yön tuolla puolen. Vaikkakin aamulla olisi aikainen herätys töihin. Siitä, että työtkään eivät tunnut työltä. Vaan joiltain pikkuisilta tehtäviltä kesän lomassa. Siitä, että kotitoimistopäivinä työasuna on se sama, mikä viikonloppuna. Bikinit ja sen päällä höyhenenkevyt shortsihaalari. Siitä, että sitä hakeutuu veteen tämän tästä. Jos ei ihan uimaan asti, niin ainakin huljuttelemaan varpaitaan. Vedessä, joka ei kyllä juurikaan virkistä. Siitä, että hajuveden aseman ajaa luonnollisen aurinkosuojavoiteen kevyt tuoksu.

Siitä, että mieli nuortuu ainakin kaksikymmentä vuotta. Ellei enemmänkin. Siitä, kun huomaa nauttivansa niistä kesäjutuista, joista nautti lapsuudessaan. Meidän tämän kesän ykköshankinta oli parinkympin kumivene. Aivan niin kuin se kommandovene mummun ja papan mökillä. Erivärisenä vain. Siitä, että antaa kumiveneen viedä lempeän kesätuulen leyhytellessä. Ihan niin kuin sitä antaa elämänkin viedä. Päätyen kumiveneen kanssa ehkä kaislikon kivikoille, mutta peppua veneen pohjasta nostaen ja hytkyttäen saa hilattua itsensä karilta pois. Hiljakseen hihitelessä.

Siitä, että tulee hassuteltua ja leikiteltyä. Naljailtuakin. Sanottua spontaanimmin niitä asioita, mitä ajattelee. Naurettua ääneen miehen hivenen kauhistuneelle ilmeelle punastuneilla poskilla. Siitä, että tulee halittua enemmän. Oltua lähellä. Rutisteltua lapsia ja otettua poskista kiinni. Sanottua se ärsyttävä ”tuitui” niin kuin Oriveden mummu vainaa aikoinana. Siitä, että lapset menettävät hermot äitiinsä, joka on kesän humalluttama.

Siitä, että kalenteri on tyhjää täynnä. Pursuten kuitenkin kaikkia ihania tapahtumia. Tälle kesälle on vielä pari keikkaa tiedossa. Aina ihanaa Sir Elwoodia ja tamperelaisena tottakai myös Popedaa. Siitä, että vaikka keikatkin kivoja ovat, niin silti sitä odottaa sitä aikaa ystävien kanssa. Saunalautalla rutikuivaa itävaltalaista ilta-auringossa kippistellen.

Siitä, että saa pitää tuon kesähuoneen salusiinit sepposen selällään. Yötä päivää. Siitä, että tulee katettua kesäisesti. Istuttua ruoan äärellä niin kauan kuin huvittaa. Jättää astiat hetkeksi siivoamatta ja mentyä ruokalevolle terassin sohvalle. Siitä, että housunkaulus hienovaraisesti kertoo, että ruokahuolto on toiminut. Siitä, että osaa antaa tuon housunkauluksen mielipiteille hetkeksi piutpaut. Siirtyä käyttämään joustavia shortsihaalareita.

Siitä sen kesän tunnistaa. Sen tunnistaa myös siitä, että rakas ihana ystäväni poikineen on saapunut rapakon takaa Suomeen käymään. Siitä, että huominen kotitoimistopäivä vaihtui kuin varkain ystävyyden ylläpitopäiväksi. Aamusta iltaan ♥ Kesä, ystävät, aurinko. Elämä, ihmisen parasta aikaa.

IHANAA ALKANUTTA HELLEVIIKKOA,

PS. Siitä, että grillihamppareita on tullut tehtyä niin monta kertaa, että sitä kaipaa pikkuisen tuunausta. Eilen niitä tuunattiin uudella juustolla. Cheddarsulatejuustoviipaleiden sijaan aitoa ja ehtaa cheddaria. Nam! Seuraavan kerran ajattelin tuunata niitä taas tällä älyttömän hyvällä bbq-kastikkeella. Huomioikaa postauksen päiväys…tuntuu kuin olisin tehnyt tuon postauksen eilen. Mutta siitä on jo kuusi vuotta! Kesän tunnistaa siitä, että ajantaju katoaa :)

 


keskiviikko 11. heinäkuu 2018

Kevyesti keventäen kesäpäivään & rouskuva detox-salaatti

MOIKKULIMOI!

Aiettä. Oletteko katsoneet ensi viikon sääennustetta? Eilen illalla siellä vielä keikkui lukema 31 tänne Tampereelle ensi keskiviikoksi, mutta ei tuo 29 astettakaan huono ole, mikä tänä aamuna oli ennuste :D Kunnon talvi takana ja nyt kunnon kesä. Meillä on kuulkaas käynyt hyvä säkä. Nautitaan tästä!

Kun on kovin lämmin, itselläni ei ole juurikaan nälkä. Siis kunnon ruoka nälkä. Mutta napostelunälkä, siitä olen tänä kesänä kärsinyt. Varsinkin viimeisen viikon aikana. Juuri, kun sain itseni alkutalvesta vieroitettua napostelusta. Kesällä kuuluukin napostella eikä siinä mitään, jos naposteltavat olisivat kotimaisten mansikoiden ja jätskien muodossa. Satunnaisesti myös viilentävien jätskien muodossa. Mutta kuulkaas, kun mun naposteltavat ovat nyt viikon ajan olleet 99% jotain aivan muuta kuin terveellisiä herkkuja. Jätskiä suoraan pakkasesta lusikalla. Työpaikan kahvihuoneen pöydälle jätetystä suklaalevystä palan napsaisua ohi kävellessäni. Ja kun mä en edes ole suklaan ystävä. Viikossa olen koukuttunut jälleen sokeriin. Se tuntuu ka-ma-lal-ta.

Sanomattakin selvää, että kroppa ei voi hyvin. Olo on ollut vähän turvonnut ja nuutunut. Lenkillekään ei ole ehtinyt. Kyllä te tiedätte sen tunteen, kun on sellainen plääh-olo. Eilen otin itseäni niskasta kiinni. Stoppi (jatkuvalle napostelulle) ja sokeriherkutteluille. Aloitin 10 päivää kestävän Detox -juomakuurin (*Detox Express saatu Lifestä), jota otan joka aamu tyhjään vatsaan. Kävin työpäivän lomassa hakemassa kahvihuoneen pöydälle herneitä ja mansikoita. Töistä kotiin kurvasin kotikaupan kautta ja ostoskoriin eksyi vain hevi-osaston tuotteita. Illalla tein nopeasti tuollaisen rouskuvan, maistuvan ja oikeasti täyttävän salaatin. Itse pärjäsin pelkästään salaatilla ilman lisukkeita, mies söi salaatin kanssa lohta. Jääkaappiin laitoin vesipullon, johon ujutin sitruunaa ja persiljaa makua tuomaan. Tuota täytän vedellä aina kun sen pinta laskee. Kyllä tämä tästä!

ROUSKUVA DETOX-SALAATTI

lehtikaalia
parsakaalia
kukkakaalia
pinaattia
porkkanaa
kesäsipulia
persiljaa (paljon persiljaa)
punaista omenaa
avokadoa
chiansiemeniä
pellavansiemeniä

Kastike
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl luomuomenaviinietikkaa
vettä (laimenna seos sopivaksi vedellä)
suolaa
mustapippuria

-pienistele kaalit ja porkkana
-sekoita kastikkeen aineet ja lisää kastike kaaliporkkanaseokseen
-laita jääkaappiin tekeytymään n. puoleksi tunniksi
-sekoita joukkoon muut salaatin aineet
-koristele chiansiemillä ja pellavansiemenillä
-nauti

Tein salaattia isomman erän kerralla. Salaatti paranee vain jääkaapissa köllötellessään. Kukka- ja parsakaaleista tulee pehmeän rouskuvia. Tämä kotitoimistopäivä siis syödään kevyesti ja hellitään kroppaa. Sillä…illalla kutsuu laivan buffet. Elämä on valintoja täynnä. Myös tuolla buffetissa ;) Edessä on miniristeily meidän minin ja hänen ystävänsä ja ystävän äidin kanssa.

Eilen illalla tein työtyöpäivän jälkeen vielä blogityöpäivän sisään huomista risteilypäivää ajatellen. Jos eilisessä postauksessa vähän kritisoin sitä, että yrittäjä ei 100% lomaa tunne, niin tässä taas yksi yrittäjyyden niistä puolista, minkä takia se tuntuu just omalta jutulta! Vapaus tehdä asioita osin oman aikataulun mukaan (puhun nyt blogitöistä, en töistätöistä :)). Varsinkin näin kesällä ihan ykkösjuttu 

KEPEIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. muistattehan että sitruunavesi kantsii juoda pillillä, ettei hampaiden kiille vaurioidu!