tiistai 19. kesäkuu 2018

Beach blonde brunette

ILTAA IHANAT!

Tuiverrus sentäs, millainen puhuri tuolla ulkona käy. Liekö sen syytä, että hiuskuontaloni ei ole enää juurikaan sellainen kuin se oli tuossa muutama tunti sitten kampaajalta lähteissäni. Tiedättekö, tuo kampaaja-Krista on taikuri. Näytin yhden kuvan, jollaista sävymaailmaa haluaisin. Kuvassa oli hieman ”messy hair” -tyylinen rantapummipolkka. Tumma tyvi, vaaleammanruskeita raitoja ja auringon vaalentamia päällyshiuksia ja latvoja. Veikkaan, että tämä väritys, joka Kristan käsissä syntyi on hyvin lähellä tuota kuvaa, jonka näytin. Rakastin blondina olemista, mutta tuon tumma tyveni (jep, mulla taitaa olla oikeasti jo ruskean värinen oma hius) blondaaminen ja jatkuva hopeashampookikkailu alkoi väsyttämään. Kuten myös se, että hiukset tuntuivat aivan mielettömän haperoilta jatkuvasta vaalennuksesta. Halusin hieman rakennetta ja ennen kaikkea terveelliset hiukset.

Tuntuu, että tuo tumma väri teki heti taikojaan. Pitkästä aikaa hiukseni kiiltävät. Kontrasti tyven ja vaaleiden osien välillä on niin suuri, että hiusten määräkin kaksinkertaistui. Hiusrajassa on vielä ihossa kiinni tumma väri, mutta eiköhän sekin siitä pesussa lähde pois :) Suklaanruskean tyven ja hiekanvaaleiden päällihiusten lisäksi laitoimme muutaman punertavan ruskeanraidan tuomaan lämpöä. Miten musta tuntuu, että ihon värikin näyttää paremmalta, kun on hiuksissa vähän tummempaa sävyä!

Niskasta leikattiin ihan pikkuisen pois, jotta saatiin enemmän polkkamainen lookki. Otsista lyhennettiin myös. Muuten ei koskettu malliin. Malli on ihan älyttömän monikäyttöinen. Alkuun se oli otsiksella ja sitten heivasin otsatukan takaisin tuohon sivulle. Tämä toimii edelleen sellaisena toispuolipolkkanakin, sillä toinen sivu on lyhyempi. Sisäisesti tunnen olevani blondi, sillä blondeilla on niin paljon hauskempaa, mutta kyllähän tämä uusi väri toi enemmän katu-uskottavuutta…ainakin työmarkkinoilla ;) Ostin kotiin toffeenväristä hoitoainetta, jolla pystyn ennen seuraavaa kampaamokäyntiä hieman elävöittämään hiuksia ja tuomaan niihin kiiltoa.

Piti mennä juoksulenkille seuraavaksi, mutta koska työhuoneeni ikkunasta näkyy kovin tummia pilviä, niin taidankin tähän väliin vastailla kommentteihinne. Sitten myöhemmin juoksulenkille. Jos jaksaa. Tuntuu että näin lomalla kun ei ole mitään rytmiä, niin rotjailu ja liikunnasta laistaminenkin on helpompaa :D

TIISTAI-ILTATERKUIN,


perjantai 20. huhtikuu 2018

Kesätukka kaipaa kukkapaitaa

HELLUREI!

Pikaisesti kirppiskamojen laittelun keskeltä tulin huikkasemaan, että kiitos teidän rohkaisujen, kesätukka tuli :) Ja on kuulkaas kevyt olo, vaikkei sitä hiusmassaa nyt niin paljon oltu minulle suotu. Muuten mentiin samoilla kuin silloin kesällä 2015 (josta viime postauksen kollaasi oli), mutta toinen sivu jätettiin himpun verran pidemmäksi kuin silloin. Tämä on malli, jota sormet syyhyää testailemaan eri tavoilla. Sillä tuolla kiharoiden allahan on piilossa myös se mun otsatukkani.

Täällä on kampaajan jälkeen viiletetty menemään tukka putkella. Kirjaimellisesti. Nuo ihanat kiharat ovat muisto vain. Sillä pakkohan mun oli heti testata myös, miltä malli näyttää suoralta. Hienosti menee suoranakin. Voin suorista hiuksista laittaa tuonne instastoryn puolelle kuvaa! Tästä saa helposti joko tosi sleekyn tai sitten sellaisen boho chicin.

Kampaaja-Krista teki taas tapansa mukaan erinomaista työtä. Leikkaus ja sävyt ovat just eikä melkein. Vähän tummempi tyvi tuo hiuksiin ryhtiä. Värjäys tehtiin raidoilla ja annettiin sen oman tyvivärin sieltä tulla. Saiskohan sitä kasvatettua helposti oman väriset hiukset raidoittamalla? Väläytin kyllä Kristalle myös ajatusta hiusten tummentamisesta syksyllä. Pitkäänhän mulla oli sellainen keskiruskea, jossa oli kullansävyisiä raitoja. Ei sellainenkaan huono olisi!

Miten musta tuntuu, että nämä hiukset kiharoiden kera kaipaavat kukkamekkoa tai hempeää kukkapaitaa? ♥ Pikaisesti esikoisen kanssa tuossa asioilla pyörähtäessämme kävimme muutamassa vaateliikkeessä ja nehän olivat kuin kukkaketoja kauneimmillaan. Nyt kun suoristin hiukset, niin hiukset kaipaavat mustaa nahkatakkia ja rokkimeininkiä. 

Mutta hei, nyt on pakko mennä tuon kirppisprojektin pariin! Muistakaahan tulla sankoin joukoin sunnuntaina Mansen Blogikirppikselle, jookos? Illalle luvassa herkkuruokaa, joten fredagsmys-tunnelmia instastoryssa! Mikäli se suunnittelemani herkku onnistuu, niin voisinhan mä siitä tännekin ohjeen sitten laittaa :)

PIRTSAKOIN PERJANTAITERKUIN,

 


torstai 19. huhtikuu 2018

Kesätukka; yes or no?

MOIKKAMOI!

Saanen tähän väliin huhtikuuta palata sangen pinnalliseen aiheeseen, joka nostaa päätään joka ikinen kevät tässä vaiheessa? Nimittäin siihen, kun vaatekertojen vähetessä tekee mieli päästä myös ylimääräisistä hiuksista eroon. Tasan kerran olen tuota houkutusta kuunnellut. Antanut sille ja kampaaja-Kristalle pikkusormeni. Tullut kampaajalta kotiin supertyytyväisenä ja -onnellisena. Muistan miettineeni tuossa hetkessä, että miksen tehnyt tätä aiemmin. Kesätukka, sitä mietin tällä hetkellä.

Nyt kun huomaan, että pidän hiuksiani aivan koko ajan kiinni, houkutus napsaista ne lyhyeksi kasvaa päivä päivältä. Sitten taas toisaalta mietin, että kuinka helppo tämä on. Otsiskin asettuu ilman kikkailuja ja jopa kuivailuja tosi nätisti. Useimmiten. Sitten vain hiukset kiinni niskasta. Helppoa kuin mikä. Muistan lyhyillä hiuksilla sen, että ne oli aivan pakko pestä tai ainakin kastella joka aamu. Nyt olen vihdoin päässyt siihen pisteeseen, että en enää pese hiuksia joka päivä. Paitsi, jos urheilen ja hikoan joka päivä.

Ylläolevan kuvakollaasin hiuksista tykkäsin todella paljon. Sellaisia hiuksia en vain ihan heti saa, sillä tuo otsis pitäisi eka kasvattaa pois. Pidän otsatukasta ihan hirmuisesti ja olenkin yrittänyt miettiä, että miten saisin lyhyen mallin otsiksella. Aina palaan ihanaan Anna Puuhun. Fanitan ihan täysillä sitä uutta freesiä ilmettä. Yleensä sitä tulee palattua niihin samoihin tuttuihin inspiraatiokuviin, mutta tällä kertaa löysin myös aivan uuden tuttavuuden. Nimittäin Micah Giannelin. Alla oleva kuva on aivan täydellinen. Harmi vain, ettei oma suomalainen hiusrakenteeni (tai Ridge Forresterimaiset leukaperäni) ihan toimisi tuolla tavoin ;)

Alla olevissa kuvissa tykkään ihan älyttömän paljon Micahin hiusten väristä. Tummempi tyvestä ja ihan kuin siellä olisi jotain ruusukultaa vaalean joukossa? Tosin omaan punaisuuteen taipuvaan ihooni ruusukulta ei ole paras mahdollinen sävy. Lisäksi tuo pituus hiuksissa on aika passeli oikeanpuolimmaisessa kuvassa. Ei ihan kynitty vaan edessä saa olla pituutta. 

Saas nähdä mitä tapahtuu, kun huomen aamulla istun kampaajan tuoliin. Mennäänkö perinteisellä ”laitetaan tyvi piiloon ja leikataan sentti” -fraasilla vai läväytetäänkö esiin nämä kuvat. Ja jälleen kerran haluan sanoa, että tiedän varsin hyvin olevani etuoikeutettu, kun minulla on hiuksia päässä. Kaikilla ei näin ole ♥ Mitä sanotte; kesätukka vai ei? :)

TORSTAITERKUIN,