keskiviikko 04. huhtikuu 2018

Takaisin ruotuun ja liikunnan pariin tauon jälkeen

HEISSULIVEI IHANAT!

Huihai ja haipakkaa – tuntuu, että en ole viime aikona lainkaan ehtinyt niin usein blogin pariin kuin mitä olisin halunnut. Kevät on töissä kiirettä enkä valita sen suhteen lainkaan (päinvastoin), mutta siinä missä joinain päivinä ehtii luonnostelemaan blogipostauksia kahvitauoilla ei ole nyt ehtinyt juuri edes kahvitaukoa pitämään. Mutta hei, loppuviikolle on pari päivää omistettu likipitäen kokonaan tälle toiselle rakkaalle työlleni. Ja teille. Kuten kerroin, niin pääsiäisloman antama tila sai aikaan sen luovuuden kukoistuksen, jota tässä bloggaustouhussakin tarvitsee. Postausideoita sikiää kuin leskenlehtiä ojanpientareilla. Enää puuttuu se toteutusaika näille postauksille. Tänään liikuntajuttuja, josko sitä saisi itsekin tästä kirjoittelusta motivaatiota!

En voi käsittää, miksi se tuntuu joka ikinen kerta niin ylitsepääsemättömältä. Miksi sitä keksii tekosyitä tekosyiden perään, että miksi ei. On kiire, on pyykkiä pestävänä, tuulee, urheiluhousut on hukassa ja niin eteenpäin. Nimittäin se, miksi liikuntatauon jälkeen on niin kovin vaikea lähteä uudelleen liikkumaan.

Meillä tuli mies kipeäksi ennen hiihtolomareissua ja jostain syystä oma urheiluharrastuksenikin tyssäsi siihen. Voi miksi miksi? Hiihtolomareissulla tuli käytyä pari pikaista salia ja reissun jälkeen sairastuin itse. Koska taudin laadusta ei ollut oikein tietoa ja kroppa kaipasi lepoa, niin päätin jatkaa treenaustaukoa. Rajansa toki kaikilla tauoilla. Parin viikon jälkeen itsekin tajusin, että teen sen vain omasta mukavuudenhalustani ja silkasta laiskuudesta. Silloin kun urheiluputki on päällä, niin se laiskuus katoaa tyystin. Mutta noiden treenitaukojen aikana se laiskuus triplaantuu.

Reilu viikko takaperin oltiin taas tilanteessa, että mies veti hiihtovermeitä päälleen. Itse katselin keittiötä sillä silmällä, että pitäisköhän siivota. Mies veti onneksi oikeista naruista ja sanoi, että nyt hiihtovaatteet päälle ja mennään. Tehän tiedätte sen euforisen olon liikunnan jälkeen. Joka osaltaan tulee hikitreenistä, mutta osaltaan siitä tyytyväisyydestä, että sai itsestään irti. Vaikka ladut oli kovin roskaisia ja meno tahmeaa, niin päätin, että sai olla viimeinen kerta, kun annan itseni lusmuilla.

Tuon liikuntatauon aikana (siis sitten kun olin jo parantunut) huomasin olevani jatkuvasti väsynyt. Olo oli tunkkainen ja vaikken juuri äksyilekään, niin tuolloin tuntui että oli pinna kireällä. Mä tarvitsen liikuntaa. Uskallan väittää, että sykettä nostava liikunta ei ole kenellekään pahitteeksi. Kohtuudella harrastettuna. Vaikka tämän vuoden mottoni onkin ”lempeästi”, niin ei sitä sovi silti liian lempeä itselleen olla ;D

Lapissa tuli herättyä aamuvarhaisella ja heitettyä reippaat hiihtolenkit ennen mäkeen menoa. Mieli alkoi jo haikailemaan juoksulenkkienkin perään ja oikeastaan tällä hetkellä olen valmis taputtelemaan hiihtokauden ja aloittamaan juoksukauden. Täytyy kaivaa jostain viime vuoden juoksukouluharjoitukset esille ja alkaa maltilla ettei tuo selän nivelrikko ala vihoittelemaan. Myös uudet juoksukengät ovat ostoslistalla. Aikoinaan juoksin Asicseillä ja viime vuodet Reebokin Real Flexeillä, joihin olen aivan ihastunut. Fyssari vaan oli sitä mieltä, että selän takia tarvitsen enemmän vaimennusta pohjiin. Talvisin olen juossut Salomonin juoksukengillä. Mitä te suosittelisitte juoksukengiksi keväisille ja kesäisille asfalttiteille? New Balancea ja Hokaa olen miettinyt. Näistä jälkimmäisiä ainakin hehkutettiin juoksukoulussa, mutta taitaa olla enemmän maastoon soveltuva kenkä…

Tämän kevään ja kesän tavoitteena on saada jälleen siihen juoksuun se kosketus, jonka joskus nelisen vuotta sain. Se tunne, kun juoksulenkkiä odottaa koko työpäivän. Se tunne, kun juoksulenkillä huomaa noin puolen tunnin jälkeen saavuttavansa sen kuuluisan runner’s high:n, jossa kengät rullaa eteenpäin ja hengitys on helppoa. Harvaan lajiin olen jäänyt niin koukkuun kuin aikoinaan juoksemiseen. Nyt täytyy tosiaan vaan aloittaa aika pohjamudista juoksukunnon kanssa ja muistaa se maltti!

Mitäs sitten niinä päivinä, kun ei pääse/ehdi juoksemaan? Levätään tai tehdään kotitreeniä, mutta ei missään nimessä kadoteta sitä treenausmotivaatiota. Olen miettinyt kuumeisesti, että minne olen jemmannut Kayla Itsinesin treeniprujuni. Tuohon kun olen pari kertaa jäänyt koukkuun ja se olisi helposti ja nopeasti kotona tehtävää treeniä. Kaiken lisäksi antaa tuloksia suht’ nopsasti.

Liikuntajutut on siis hyvin balanssissa, mites ruokailut sujuu? Lomareissulla hiihtolomalla että pääsiäisenä tuli sallittua itselle herkkuja. Ja ehkä osaltaan se oli sekin tuon liikuntatauon lisäksi, mikä sai olon väsyneeksi; sokerittomalla siis jatketaan. Onneksi tähän ikään mennessä se on tuo kroppa, joka aika hyvin kertoo mitä tarvitsee. Tällä hetkellä se huutaa salaatteja. Sekä raakaherkkuja. Suunnitelmissa on loppuviikosta leipoa jotain keväistä ja kevyttä. Marian kokeilevan keittiön lopputuotoksista ei kinä tiedä, joten en uskalla luvata sellaisia herkkuja varmuudella tänne blogiin, mutta Insta Storyn puolella nyt ainakin leipomisjuttuja ;)

Mutta nyt pois mukavuusalueelta ja kohti kaupunkia. Pari kertaa olen ollut kameran edessä (siis muuten kuin itse itseäni kuvaten) ja päättänyt että se ei ole mun juttu. Ei silti lainkaan. Silti lupauduin yksiin mainoskuvauksiin. Vain koska ihana ystäväni pyysi ja halusin olla avuksi ♥ 

AURINKOISIN KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

PS. olen ollut supertyytyväinen tuohon vanhaan Polarin sykemittariini, mutta nyt olen alkanut harkitsemaan sellaista, mikä mittaa ranteesta sykkeen. Onko kokemusta, toimivatko ne? Helposti sitä ajattelee, että kun hikoilee ja kello pääsee hölskymään, niin syke katoaa!


keskiviikko 28. maaliskuu 2018

Herkuttelua hyvällä omalla tunnolla & arvonta

*kaupallinen yhteistyö: Breyers Delights

HEI HEISSULIVEI IHANAT

ja terkkuja täältä tien päältä! Parin tunnin päästä olemme onneksi perillä Pyhällä, minne menemme viettämään pääsiäistä! Pakkasimme autoon mukaan rairuohon, muutaman koristellun pajunoksan ja yhden pupukoristeen. Pääsiäiskoristeiden sijaan keskitymme elämästä nauttimiseen tunturin juurella. Olen tainnut teille kertoakin, että pääsiäinen on joulun jälkeen suosikkijuhlani. Siinä on sellaista jotain iloisuutta ja värikkyyttä, joka kertoo meneillään olevasta keväästä. Tai tänä vuonna lähinnä lähestyvästä keväästä. Pääsiäisenä tulee ulkoiltua ja ladattua akkuja. Pääsiäistraditioihimme kuuluu myös syöminen pitkän kaavan mukaan. Nyt kun sain kiinni sairastelujen jälkeen liikunnan iloista, niin olen alkanut jälleen kiinnittämään huomiota niihin makeisiin herkkuihin, joita koko alkuvuoden kiitettävästi välttelin. Kohtuudella kaikkea ja lempeästi on edelleen mottoni. Kaupallisen yhteistyön myötä Breyers Delights:n kanssa sain mahdollisuuden testata astetta terveellisempää herkkua. Herkkua, joka on sallittu myös arkena. Ilman huonoa omaa tuntoa. Keskellä päivää ja vaikka suoraan treenin jälkeen. Nimittäin Breyers Delights -proteiinijäätelöä. Tykkään, että vaikka noudatankin terveellistä ruokavaliota, niin se ei saa poissulkea sitä tosiasiaa, että elämästä kuuluu nauttia. Itselläni elämän suuriin nautintoihin kuuluu liikunnan lisäksi syöminen. Herkuttelu sallituilla herkuilla. Mutta ei sekään maailman loppu ole, vaikka välillä vähän lipsuu ruokavaliosta. Sitten vaan palaa kaidalle tielle, eikä jää turhaan soimaamaan itseään.

Jäätelö on kautta aikain ollut itselleni se suurin intohimoni, mitä tulee makealla herkutteluun. Opiskeluaikoina saatoin syödä minttusuklaajäätelöä koko litran kerralla Kauniita ja Rohkeita katsoessani. Villasukat jalassa ja shaali päällä, sillä tuossa touhussa tuli melkoisen kylmä :) Oli aikoja, että söin jäätelöä vain kesäisin, mutta nykyään jäätelöä tekisi mieli vuoden ympäri. Se oli ykkösherkkuni myös silloin, kun sallin herkuttelun vain lauantaisin. Se oli ykkösherkkuni silloin, kun kärsin sydänsuruista.ID

Tänä päivänä en tarvitse tekosyitä herkuttelulle. Herkuttelen sen takia, että nautin elämästä. Jos mieleni tekee, saatan ostaa pakkaseen jäätelöpurkin. Tai saatoin ostaa, ennen tätä vuotta. Nyt kun olen laittanut varsinkin nuo makeat herkut syyniin olen kovin iloissani, että sain tämän yhteistyön myötä tutustua herkulliseen, mutta astetta terveellisempään jäätelöön. Jonka mausta ei oikeastaan edes maista, että se eroaisi mitenkään niistä enemmän sokeria sisältävistä jäätelöistä. Päinvastoin, maku on ihanan täyteläinen ja kermainen. Kiitos aidon kerman, jota tuotteissa on käytetty.

Breyers Delights -proteiinijäätelöissä on vähemmän sokeria ja kaloreita. Sen sijaan niissä on enemmän proteiineja. Makuina on kolme herkkumakua; Mint Chip ja Cookies & Cream sekä jäätelöpatukka Vanilla Caramel. Tuossa eräänä päivänä nautin huomaamattani melkein koko purkillisen tuotaa suussa sulavaa minttusuklaajäätelöä. Hetken aikaa ajattelin, että hupsis, mutta sitten muistin, että eipä tuo nyt niin suuren suuri moka ollut, sillä purkillisessa tuota jäätelöä olisi ollut vain 340 kaloria eli vain 68 kaloria desilitrassa jäätelöä.

Itse kuuluun niihin jäätelön syöjiin, jotka syövät hieman jo pehmenneen jäätelön ronskisti lusikalla suoraan purkista. Ainakin silloin, kun kukaan ei näe :) Mutta mikä ettei, etteikö näistä terveellisimmistä jäätelöistä voisi tehdä jäätelöannoksiakin. Laittaa pari palloa jäätelöä kulhoon ja koristella koko komeus tuoreilla marjoilla tai pähkinöillä.

Näin pääsiäisen aikaan ajattelin tehdä meille jälkiruokakulhot täyteläisestä Cookies & Cream -proteiinijäätelöstä. Saada niihin hieman pääsiäisilmettä ananaskirsikoiden ja gojimarjojen kanssa. Ehkä ripsotella päälle vielä muutaman mulperimarjan ja jos aikaa on niin keittää sokerittoman kinuskikastikkeen kookoskermasta jäätelöannoksen kruunuksi. Mikä ettei näihin voisin vielä raastaa raakasuklaatakin. Tosin makunsa puolesta eivät kaipaa mitään lisää, vaan parhaimmillaan nämä jäätelöt maistuvat sellaisinaan kuin ovat. Suoraan purkista, Marian tapaan!

Ja jos oikein oltaisiin extreme tyyppejä täällä tunturissa, niin pakattaisiin yksi jäätelöpikari ja lusikka mukaan selkäreppuun rinteeseen. Nostettaisiin sukset pystyyn tunturin laella ja pidettäisiin jäätelötauko. Käännettäisiin kasvot kohti aurinkoa ja nautittaisiin. Ei kuulkaas lainkaan hassumpi idea!

Oletteko jo maistaneet näitä herkullisia Breyers Delights -proteiinijäätelöitä? 

Sain jaettavakseni 20 koodia, joilla saa noutaa oman Breyers Delight -jäätelöpatukkansa R-Kioskilta. Kannattaa siis vastata yllä olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, mikäli haluatte herkutella. Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä 4.4. klo 18.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

Joten hei, te ketkä siellä olette miettineet, millä herkutella pääsiäisenkin juhlapyhinä terveellisemmin niin tässä erittäin oiva vaihtoehto. En malta odottaa jo tulevaa hellekesää ja sitä, että saan täyttää mökkipakastimen näillä herkuilla. Istua mökin terassilla ja syödä jäätelöni nopeasti parempiin suihin ennen kuin se ehtii paahtavan auringon alla sulamaan ♥  

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

 


tiistai 20. maaliskuu 2018

Tiistai-illan taivaallinen arkiruoka

HELLOU HELLOU

ja hei ihan mahtavan pirtsakkaa tiistai-iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle! Tiedättekö ne arki-illat, kun on töiden jälkeen vähän sellainen vetopoisolo, eikä ihan hirveesti huvittais muuta kuin oikaista sohvalle? No tänään oli sellainen ilta. Työreissusta palannut mies makoili toisella sohvalla ja itse otin koiran kainaloon ja lösähdin toiselle sohvalle. Tätä ennen toki olin laittanut lohen uuniin ja täysjyväriisin poreilemaan. Siinä vaihdoimme kuulumisia ja manasin ääneen energian puutetta. Töissä oli kiirettä, mutta sekään ei selittänyt sitä, että miksi olin kuin kuiviin puristettu tiskirätti.

Sitten kuulkaas sen tajusin; mitä enemmän makaan sitä flegmaattisemmaksi muutuin. Nousin ylös aivan fantastisen ruokaidean kanssa. Koska riisiä ja lohta tulee syötyä vähintään kerta viikkoon, niin päätin että tänä tiistai-iltana meillä jatkojalostetaan tuota ruokaa. Lohiburritovuoka tuli ensimmäisenä mieleeni, kun aloin miettimään jatkojalostuskohdetta. Mustapapuja löytyy tätä nykyä aina kaapista, samoin maissia. Korianteria, limeä ja tacosalsaa. Salaattia jääkaapista löytyy silloinkin kun siellä on vain valo sekä myös punaista paprikaa ja avokadoa.

Sillä aikaa kun riisi ja lohi tekeytyivät, pilkoin salaatit kulhoihin. Pilkoin myös valmiiksi paprikat, avokadot ja korianterin. Siivutin limen ja puraisin yhdestä limen palasta maistiaisen. Tuossa vaiheessa huomasin jo hymyileväni. Yhtäkkiä se energia palasi takaisin ja Marian keittiössä oli tekemisen meininkiä. Ah, miten rakastankaan ruoanlaittoa! 

LOHIBURRITOVUOKA

uunilohta

keitettyä riisiä
(meillä oli tänään täysjyväriisiä, mutta kaikki käy)
purkki mustapapuja
korianteria
limen mehua
suolaa
-sekoita riisi, mustapavut, pilkottu korianteri ja limen mehu sekaisin
-mausta suolalla (ellet sitä tehnyt jo riisiä keitettäessä)

salaattisekoitusta
paprikaa
säilykemaissia
avokadoa
tacosalsaa
jalapenoja
korianteria
-asettele salaattisekoitus lautasille
-lisää riisi ja lohi
-lisää pilkottu paprika, avokado ja säilykemaissi
-mausta mielen mukaan tacosalsalla, jalapenoilla ja tuoreella korianterilla

Kuinka helposti syntyikään ruoka, joka maistui aivan taivaalliselle? Joka näytti ihanan värikkäältä? Joka oli kaiken lisäksi konstailematonta ja terveellistä? Erittäin helposti. Tämä oli sarjassamme puolessa tunnissa valmis arkiruoka. Puikot eivät ihan meksikolaishenkiseen ruokailuun taida sopia, mutta koska mä tykkään syödä likipitäen kaikki kulhoruoat puikoilla, niin vaistomaisesti ne tuli otettua nytkin esille. Hei, koska eilinen päivä meni harakoille, niin se tietää, että tänään painetaan yötä myöten. Onneksi se runosuonikin tuntuisi olevan jälleen kunnossa ;)

TIISTAI-ILTATERKUIN,