perjantai 21. huhtikuu 2017

Sähköautolla reissun päällä

HEISSULIVEI,

jo parina viime perjantaina olen saanut levittää teille ilosanomaa sähköautoilusta ja jatketaan tänä perjantaina samaan malliin :) Postaus on tehty osana Lifien ja Nissanin kaupallista yhteistyötä. Jos teillä on jäänyt nuo kaksi ensimmäistä postausta lukematta, niin täältä voitte käydä lukemassa ensifiiliksiäni sähköautosta ja sähköautoilusta. Täältä löydätte tarinaa siitä, miten sähköauto toimii arkikäytössä. Kolmannessa postauksessa kerron siitä, kun laitoin tuon laina-autoni Nissan LEAFin testiin ja hurautin hieman arkiajoa pidemmän matkan. Innolla odotin sitä, että pääsen reissun päälle sähköauton kanssa. Me suuntasimme tuon sähäkän sähköautoystäväni kanssa kylään Uuden Kuun Emilialle. Nappasin mukaani lähileipomosta rahkapullia ja syötin navigaattoriin Emilian osoitteen. Vähän vajaa 100 kilometriä matkaa, kertoi navigaattori. Napsautin ECO-painikkeen päälle ja tarkistin, että akkua on riittävästi. Valitsin lemppariradiokanavani ja peruutin pois kotipihasta.

Olihan minulla jo hieman entuudestaankin kokemusta siitä, miten sähköauto toimii maantieajossa, mutta edelleen yllätyin siitä, kuinka vakaa autolla on ajaa. Johtunee auton painosta tai painopisteestä, mutta kovassakaan vauhdissa ei ratti ala hakemaan ajouria. Ohituskaistalla lensimme ylämäessä ohi hidastelevasta tukkirekasta. Tuosta vaan. Huristelimme viljapeltojen läpi ja saavuimme lähelle määränpäätä. Tiesin, että Emilian kotikylällä ei ole liikennevaloja. Liikenneympyrässä hymähdin nähtyäni ruuhkan. Eihän tämä nyt niin tuppukylä olekaan, ajattelin. Ihastelin kaunista maalaismiljöötä ja varsin kauniita maalaistaloja, kunnes huomasin sympaattisen pihapiirin vasemmalla puolellani. Perillä oltiin. Emilia tuli avaamaan oven hymyssä suin. Olipas ihana nähdä pitkästä aikaa!

Olin suunnitellut lataavani auton kotimatkalla Huittisten ABC:llä, mutta siitä huolimatta laitoin auton lataukseen jo Emilialla. Tuo kotilatausjohto kulkee näppärästi mukana auton takakontissa ja sen avulla autoa voi ladata kätevästi verkkovirralla kaikkialla, jossa on sähköpistoke. Toki lupa lataamiseen kannattaa kysyä aina kiinteistön omistajalta :) Emilia oli kattanut meille lounasta ja istuimme alas juttelemaan. Sähköautoilusta ja elämästä. Kolme tuntia kului yhdessä hujauksessa. Mielelläni olisin turissut pidempäänkin, mutta koti ja lasten harrastukset odottivat.

ID

Emilialta suunnistin autoni kanssa kohti lähintä pikalatauspistettä. Onnekseni huomasin, että  Huittisten ABC:n pikalatauspisteellä ei ollut ruuhkaa. Ja tällä kertaa sähköautojen pikalatauspaikoillekaan ei ollut eksynyt tavallisia autoja parkkiin. Vilautin pikalatauspisteellä Charge & Drive -avaintani, valitsin Nissan LEAFin lataamiseen käytettävän CHAdeMO -pikalatausliittimen ja liitin sen LEAFin etuosassa olevaan pistokkeeseen. Samantien kojelaudalla alkoivat siniset valot vilkkumaan latauksen merkiksi. Lukitsin auton sekä latausluukun ja suunnistin sisälle huoltoasemalle hakemaan virvoketta. Palasin autoon ja hoidin alta pois muutaman työsähköpostin. Tarkistin somet ja hyväksyin muutaman blogikommentin. Taivastelin ikkunan takaa näkyvää näkyä; räntää huhtikuussa. No onneksi autossa oli lämmin ja mukava istua. Kun reilun puolen tunnin kuluttua kaksi valoa paloi ja kolmas vilkkui, tiestin akun latautuneen siinä määrin, että kotimatka voisi alkaa.

Kotimatkalla mietin, että toki pidemmät reissut sähköautolla vaativat vähän enemmän suunnittelua, mutta hei, sehän tuo matkan varrelle vain kivaa tekemistä! Liian usein sitä posottaa kiireellä paikasta toiseen. Sähköauton myötä tulisi ainakin pysähdyttyä ja pidettyä taukoja. Kotia lähestyttäessä vastaanottokomitea tuli kotikadulla vastaan.

Enää pari hassua viikkoa sähköauton testausta edessä ja haikein mielin mietin jo nyt tuota auton palauttamista. Sähköauto on yllättänyt niin positiivisesti. Kuten kerroinkin niin miellyttävämpää ajokokemusta saa hakea. Kaiken hälinän keskellä rakastan tuota auton hiljaisuutta. Sitä, että auto kiihtyy hyvin ja sitä, ettei tarvitse tankatessa jäädyttää sormiaan. Puhumattakaan sähköauton vaivattomuudesta ja taloudellisuudesta. Kyllä, sydämeni sykkii varmasti sähköautoilulle.

PERJANTAITERKUIN,

YHTEISTYÖSSÄ NISSAN

 


keskiviikko 19. huhtikuu 2017

Koiranomistajan riesa; punkit (sis. arvonnan)

MOIKKAMOI!

Olen teille tämän reilun kahdeksan kuukauden aikana kertonutkin, kuinka onnellinen koiranomistaja olen. Tuo pieni karvaturri, Toby on tuonut niin paljon iloa ja eloa koko perheeseen. Pari viikkoa takaperin havahduin ensimmäiseen ”miinukseen” koiranomistajana; luin eräästä fb-ryhmästä kuinka jo Oulun korkeudelta on löydetty punkkeja. Kylmänväreet ja puistatukset kulkivat läpi kehoni. Avasin netin ja laitoin Googlen kuvahakuun sanan punkki. Ilkeän näköinen otus, onneksi ei ole tarvinnut tehdä tuttavuutta moiseen. Ehdottomasti koiranomistajan suurin riesa nuo punkit. Koska olen vielä aivan ummikko koko punkkitouhun suhteen, niin otin iloisena vastaan kaupallisen yhteistyön Best Friend Insect Shieldin kanssa.

Teiltä sain hyviä vinkkejä liittyen apteekissa myytäviin punkkikarkotteisiin, mutta edelleen mietin vielä niiden haittapuolia. Näin ensi alkuun ajattelin testata kampanjan myötä saamiani Insect Shield® -tuotteita. Ne kun tuntuvat vaivattomilta ja helpoilta käyttää. Tehokkailtakin, sillä Insect Shield -teknologia kehitettiin taannoin Yhdysvaltain armeijan vaatteisiin. Borreoloositartuntojen väheneminen oli huikea teknologian käyttöönottamisen jälkeen. Tuotevalikoimaan kuuluvat BF Insect Shield Koiran peti, BF Insect Shield Auton takapenkinsuoja, BF Insect Shield Huivi ja BF Insect Shield Viltti.

Miten Insect Shield -tuotteet sitten toimivat taistelussa punkkeja vastaan? Insect Shield® -teknologia saa tuotteissa aikaan pitkäkestoisen, tehokkaan ja kätevän suojan hyönteisiä vastaan. Aktiivinen ainesosa, patentoitu permetriini, on tiukasti sitoutunut kankaan kuituihin siten, että se säilyttää tehokkuutensa tuotteen koko elinkaaren ajan. Tuotteisiin imeytetty permetriini ei imeydy elimistöön, joten se turvallista käyttää esim. kissojen ja lasten kanssa, toisin kuin esimerkiksi jotkin hyönteismyrkyt. Tuotteet toimivat niin, että kun koira menee petiin tai viltin päälle makaamaan, permetriinillä käsitelty kangas aiheuttaa punkkien tippumisen turkista. Punkit kuolevat permetriinin vaikutuksesta.

Toby rakastaa ulkoilua. Lenkit keväisessä luonnossa on tällä hetkellä meidän yhteinen harrastus. Meillä käydään päivisin lenkillä kuutisen kertaa, joista puolet on pieniä pisulenkkejä, puolet pidempiä lenkkejä. Pidemmillä lenkeillä tehdään vaihtelevan pitkiä reissuja erilaisissa maastoissa. Tobyn lempilenkki kulkee järven rantaa pitkin. Josta löytyy mahdollisimman paljon mutaisia polkuja ja risukasoja, korkeaa heinikkoa ja kiviä, joiden päälle kiivetä. Meillä tuo pikkuinen tutkija työntää päänsä lenkeillä jos jonkinlaiseen heinikkoon. Möyrii ja kierii siellä huolella.

Pari viikkoa olen tehnyt punkkitarkastuksia joka ulkoilun jälkeen, mutta vielä en ole onneksi sellaiseen tunkeilijaan törmännyt. Helppohan se olisi vain ottaa tavaksi kulkea punkkiaikaan lenkeillä asfalttiteitä pitkin eikä päästää koiraa edes nuuhkimaan heinikkoon. Koiran parasta ajatellen aiomme kuitenkin jatkaa tutkimusmatkojamme heinikossa. Lisäksi Toby on mökillä vapaana, joten kaikki aseet punkkeja vastaa tulevat todellakin käyttöön. Kauhistuttaa ajatus siitä, kuinka paljon vaarallisia tauteja nuo punkit tartuttavat. Ei vain lemmikkeihin, mutta myös meihin ihmisiin.

Ilokseni huomasin, että Insect Shield® -tuotesarja hivelee myös esteettistä silmääni ulkonäöllään. Kauniin harmaanruskeita vilttejä on kahta eri kokoa. Isompi vilteistä on meillä ollut sohvalla, Tobyn päiväunipaikalla. Sen lisäksi, että se toimii punkkien ja muiden hyönteisten torjumiseen, suojaa se valkoista sohvaa tehokkaasti :) Viltit pääsevät mukaan saareenkin; itsekin voi tuollaiseen kääriytyä pahimpaan hyttysaikaan terassilla. Myös picnic-reissuille erittäin tervetullut tuote! Ainakin näin ötökkäkammoisen näkökulmasta. Tuo muhkea koiran peti on ollut Tobyn unipaikkana parin viikon ajan. On ihana illalla kuunnella, kun toinen kaivaa itselleen sen uumeniin nukkumapaikan. Tuhahtaa ja alkaa näkemään unia naapurin Nellasta.
Vaivatonta ja helppoa elämistä koirulin kanssa! Sellaista itselleni nämä Insect Shield -tuotteet edustavat. Aikaavieville punkkitarkastuksille voi sanoa heipat. Tämä toki edellyttää, että Toby jatkossakin suostuu makoilemaan viltin päällä ja tuossa pedissä. Samoilla tuotteilla voi suojata koko perheen; vauvasta vaariin ja kissoista koiriin. Ja mikä parasta, tuotteita ei tarvitse lähteä hakemaan erikoisliikkeistä, vaan ne löytyvät kauppareissun varrelta mm. Citymarketeista. Lisätietoa tuotteista löydätte täältä.

Ja sitten siihen lukijakilpailuun; sain arvottavakseni teidän kesken Insect Shield® -viltin. Helpottamaan taistelua hyönteisiä vastaan. Vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiboksin puolella olet mukana arvonnassa.

”Miten sinä huolehdit koirasi hyönteissuojasta?”

Arvonnan säännöt löytyvät täältä ja arvonta-aikaa on tasan viikko eli 26.4.2017 klo 12.00 asti. Onnea tasapuolisesti arvontaan!

KEVÄISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,


maanantai 17. huhtikuu 2017

Miellyttävä hammaslääkärikokemus

MOIMOI!

Näin suklaamunien ja mämmin syömisen kulta-aikaan on hyvä muistaa huolehtia myös hampaista. Kuten joka päivä. Hampaiden pesusta aamuin illoin. Mutta kerran kahteen vuoteen olisi hyvä käydä myös hammastarkastuksessa. Kuinka usein käytte hammastarkastusessa? Itse olen käynyt säännöllisesti kerran vuodessa, kunnes maailmaan putkahti kaksi kääröä, joiden hyvinvointi meni yhtäkkiä omani edelle. Se oli se syyni, miksi lopetin vuosittaiset hammastarkastukset. En muka enää ehtinyt puoleksi tunniksi istumaan hammaslääkärin penkkiin. Ja kun aikaa kului, tuntui kynnys varata aika tarkastukseen ylivoimaiselta. Miten mä nyt muka kehtaisin mennä, kun välissä on vierähtänyt niin monta vuotta? Kaupallisen yhteistyön myötä Terveystalon kanssa pääsin hyvällä syyllä vihdosta viimein keskittymään hampaideni ja suun terveyteen.

Ilomielin hain kampanjaan, sillä olen kokenut huonoa omatuntoa hammastarkastusten laiminlyömisestä. Viime vuosien aikana on käynyt mielessä, että pitäisi varata aika hammatarkastukseen. Mutta aina on tullut jotain muuta tärkeämpää tilalle. Rakastan hampaidenpesua ja hammaslääkärillä käyntiä. Se mitä pelkään on reikien paikkaaminen. Tai lähinnä sitä piikkausporan ääntä muistuttavaa ääntä, joka siitä piikkausporaa muistuttavasta kapistuksesta on lähtenyt :)

Omaan harmikseni hammaskaluston, jolla on taipumusta reikiintyä helposti. Ala-asteella olin tuttu näky hammaslääkärin penkissä. Sieltä se kammoni reikien paikkaamiseenkin varmasti on peräisin. Hampaiden reikiintymisen lisäksi puhjenneet rautahampaat eivät mahtuneet suuhuni. Ne sojottivat sinne sun tänne. Kunnalliseen oikomishoitoon en päässyt, mutta onneksi oli isovanhemmat, jotka tulivat apuun. Muistaakseni olin viidennellä luokalla, kun minulta poistettiin neljä hammasta ja lisäksi puhkeamattomat viisaudenhampaat leikattiin pois. Seuraavat kolme vuotta hymyilin suu kiinni, kiitos hammasrautojen.

Hampaiden reikiintyminen jatkui tai oikeastaan provosoitui hammasraudoista. Ehkä en päässyt puhdistamaan hampaita tarpeeksi tehokkaasti rautojen alta. Yläasteella sain vihdosta viimein hammasraudat pois ja peilistä katsoi tasainen hammasrivi, jota olisi kelvannut väläytellä. Kuitenkaan en ikinä oppinut enää hymyilemään hammashymyä. Kunnes vaihto-oppilasvuoden jälkeen kotiuduttuani huomasin, että hei, mähän hymyilen suu auki.

Harmikseni hammashymy on jäänyt viime vuosina taas vähmmälle. Itse näen hampaani kellertävinä, vaikkeivat ne kuulemma sitä ole. Pääsin Terveystalon yhteistyön tiimoilta istumaan elämäni tähän astisen miellyttävimpään hammaslääkärin tuoliin. Itse tuoli oli mukavin mahdollinen, mutta hammaslääkäri oli ehkä ihanin, kehen olen hammaslääkärihistoriani aikana tutustunut. Anna-Maaria Lehtonen Tampereen hammaslääkäriasemalla oli heti ensikättelystä alkaen ihanan empaattinen ja huikea ammattitaito kuulsi välittömästi läpi.

Hammaslääkärikäyntihän tuli kreivin aikaan jo senkin takia, että olen alkanut kärsimään yöllisen hampaiden narskuttelun oireista todenteolla. Kerroinkin teille, että toinen korvani humisee ja kipuilee. Korvalääkäri totesi korvan olevan terve. Fysioterapeutti taas totesi tuon vasemman puolen purentalihasten olevan aivan jumissa. Ja kyllä, hammaslääkäri vahvisti minun kuuluvan narskuttelijoiden klubiin.

Ihan ensinnä kävimme läpi hammashistoriaani ja sen jälkeen Anna-Maaria kertoi tulevasta tarkastuksesta. Ensin tarkasti leukanivelten toimivuuden ja suun limakalvot sekä ikenet. Totesi, että sen lisäksi, että narskuttelun johdosta vasemman puolen purentalihakseni ovat jukelissa, minulla on myös tapana syödä vasemman puolen poskea. Teen siis tätä ehkä tietämättäni ja nytkin postausta kirjoittaessani huomasin siihen sortuvani. Seuraavaksi tarkastuksen kohteeksi pääsivät hampaat.

Hampaista ei löytynyt niin katastrofaalista löydöstä kuin mitä olin pelännyt. Yksi repsottava paikka, yksi alkava reikä ja yksi pieni reikä. Tuo pieni reikäkin näkyi vasta kuvissa, jotka hampaistani otettiin. Olisin veikannut vähintään viittä reikää, sillä viimeisestä hammaslääkärikäynnistäni oli kulunut ainakin se viisi vuotta. Ja mikä ihaninta, hammaslääkäri ei saanut minua tuntemaan olooni syylliseksi tarkastusten laiminlyömisen takia vaan kertoi sen olevan hyvin yleistä :) Hammastarkastuksen jälkeen kävin vielä röntgenkuvissa, joiden avulla saadaan hampaideni kunnosta vielä tarkempaa tietoa.

Joten seuraavaksi on vuorossa reikien paikkausta ja suuhygienistillä käyntiä. Reikien paikkaukseenkaan kuulemma ei enää tänä päivänä käytetä piikkausporaa vaan toimenpide onnistuu jopa laserilla. Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun lähtee pois hammaskiven poistosta ja tekee mieli vain kokeilla hampaita kielellä? Se on ehkä yksi ihanimmista olotiloista, mitä tiedän. Lisäksi narskuttelun johdosta saan yöllä pidettävät kiskot. Josko se antaisi myös miehelle rauhallisemmat yöunet. Tällä hetkellä, kun herää siihen narskutteluuni.

Kaikkihan me tiedämme, kuinka tärkeää hampaiden hyvinvointi on. Kuinka monet sairaudet voivat lähteä suusta liikkeelle. Muistan kouluajoilta sen kuvasarjan, jossa näytettiin, miten hampaalle käy, kun se on yön yli kolajuomalasissa. Se oli aivan syöpynyt. Tuota mielikuvaa olen lapsillenikin koittanut myydä. Kertoa heille, että meillä on vain nämä yhdet hampaat, jotka eivät uusiudu ja joista tulee pitää hyvä huoli.

En todellakaan olisi uskonut, että kuuna päivänä voisin kuvailla hammaslääkärissä käyntiä miellyttäväksi. Mutta nyt sen pystyn käsi sydämellä tekemään. Kyseessä on pidempi yhteistyö Terveystalon kanssa, joten tulen palaamaan seuraavien lähikuukausien aikana vielä hampaidenhoitoon ja sen tärkeyteen. Tulen kertomaan teille koko perheen suunhoidosta ja siitä, miten hampaiden hyvinvointi vaikuttaa itsetuntoon. Terveystalo tarjoaa monipuolisesti hampaidenterveyteen liittyviä palveluita, mikä ainakin oli itselleni ihan uutta tietoa!

HYMYJÄ 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄÄNNE LÄHETELLEN,

YHTEISTYÖSSÄ TERVEYSTALO