torstai 15. kesäkuu 2017

Uuden kodin kylpyhuoneet

AdvertisementHEIPPAHEI!

Vihdosta viimein pääsen esittelemään teille meidän uuden kodin kylpyhuoneet. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä IDO:n kanssa. Kotimainen vuonna 1873 perustettu IDO on ainoa saniteettikeramiikan valmistaja Suomessa. Uuden kodin suunnittelu on ollut ihanaa, varsinkin näiden kylpyhuoneiden. Tuntuu, että siitä on ikuisuus, kun tein tuon suunnittelupostauksen. Ja nyt ollaan maalissa. Tai no, vielä on kellarikerroksen kanssa aikamoinen työ, mutta muuten ollaan valmiita :)

Siinä, missä suunnittelupostauksessa aloitettiin alakerrasta, aloitetaan nyt valmiin esittely yläkerrasta. Nimittäin meidän kaikkien suosikkihuoneesta koko talossa. Haluttiin tilaan hieman hotellimaista fiilistä. Arjen luksusta ja tilaa. Yläkerran kylpyhuone rakennettiin vanhan vaatehuoneen ja saunan tilalle. Se sijaitsee samassa kerroksessa makuuhuoneiden kanssa, joten oletettavaa on, että siellä on aamuisin vähän ruuhkaa. Pahoitteluni jo etukäteen runsaasta kuvamäärästä tämän yläkerran kylpyhuoneen kohdalla.  Senpä takia valitsimme  1200 mm leveän IDO Trend allaskalusteen, jonne säilöä saniteetti- ja meikkitarvikkeet sekä tarpeeksi ison altaan, kahdella hanalla. Allas on IDO Wave tasoallas. Onnistuu aamuiset ja iltaiset hampaidenpesut tehokkaammin ison altaan ja kahden hanan ansiosta. IDO Reflect tasopeili LED-valaisimilla oli nappi valinta altaan yläpuolelle. Tuossa valossa kun näkee hienosti meikata aamuisin. WC-istuimeksi valitsimme IDO Glow seinään asennettavan wc-istuimen. Koska meidän saunaosasto tulee kellarikerrokseen, niin tänne ylimpään kerrokseen kaipasimme suihkua. Itse en ole suihkukaappien ystävä, joten ainoa vaihtoehto oli suihkuseinä tai -seinät. IDO Showerama 10-2 suihkuseinät kirkkaalla lasilla ja vedinaukoilla sopii tilaan aivan mielettömän hyvin. Suihkuseinissä on laahustiiviste tuolla alhaalla, mikä estää veden valumisen suihkun ulkopuolelle. Suihkun viereen ajattelin jotain pientä puista hyllyä tai muuta vastaavaa, johon saisi nätisti viikattua suihkupyyhkeet. ID

Kylpyhuoneeseen tulee sijoittumaan myös vielä pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Ne tulevat kylpyhuoneen päätyseinälle rinnakkain ja niiden päälle laitamme pyykinviikkaustason. Vielä on mietinnän asteella, että haluammeko koneet piiloon esimerkiksi liukuovien taakse. Ihan aluksi tuolta yläkerrasta purettiin saunan ja vaatehuoneen seinät ja alettiin suunnittelemaan tilaa. Aikamoinen muutos vai mitä mieltä olette? Tästä lähdettiin liikkeelle:

Kipaistaan rappuset alas ja pääsemme keskikerrokseen. Keskikerroksessa sijaitsee olohuone, keittiö, ruokahuone ja työhuone. Sekä vieraskylpyhuone. Joka rakennettiin vanhan vaatehuoneen ja wc:n tilalle. Malliltaan tila on L-kirjaimen muotoinen, joten on vähäsen hankala kuvattava. Mutta lopputulos on silti upea. L-kirjaimen sakaraan asennettiin IDO Glow seinä-wc -istuin ja sen eteen mustaa saarnia oleva IDO Trend allaskaluste IDO Wave tasoaltaalla. Peilinä toimii hienosti valaiseva IDO Reflect LED -tasopeili, jonka ulkoreunoissa on peilimäinen reuna. Tännekin haluttiin ripaus luksusta ja sitä saatiinkin oikein kunnolla. Marmorikuvioiset laatat seinillä olivat nappivalinta (näistä ja muista laatoista lisää myöhemmin). Tuoksukynttilän lempeä tuoksu ja ylellinen fiilis saavat varmasti vieraatkin rentoutumaan täällä asioidessaan. 

Alkujaan tilanne oli tämä, joten aikamoinen harppaus on täässäkin tilassa otettu eteenpäin:

Keskikerroksesta portaat vievät alas kellarikerrokseen. Miehen valtakuntaan. Siellä tunnelma on hämyinen ja sitä myötä myös perunakellariin rakennettu vajaan parin neliön pikkuvessa on tummanpuhuva. Pikku-wc:n ympäristö on vielä kovasti työn alla, mutta wc:tä kyllä kelpaa esitellä. Pieneen tilaan asensimme saman wc-istuimen (IDO Glow) kuin kahteen muuhunkin kylpyhuoneeseen. IDO Glow -pesuallas 400 mm sopii mainiosti pieneen tilaan.

Eipä tuolla kylppärissä mahdu muuta kuin asioimaan pikaisesti, mutta vastaa hyvin käyttötarkoitustaan :) Kattoon tulee vielä led-valaisin, mutta tähän hätään sitä ei ehditty asentamaan. Postauksen kuvat on siis otettu armottoman remonttivalon valossa.

Lähtötilannehan oli alla olevan mukainen, joten huima muutos. Ainakin omasta mielestäni. Sisäänmeno vaihdettiin tuohon vasemmalle puolelle. Voi, kunpa pian pääsisin näyttämään teille tuota Marian bistroa tuolla mancavessa. Se sijaitsee juuri tuon pikku-wc:n vieressä.

Ihanaa hei, jos jaksoitte lukea tänne asti. Mitä mieltä olette muutoksesta? Kyseessähän ei nyt ollut mikään pieni uplifti vaan kaikki tilat rakennettiin kokonaan uudestaan. Itse olen kyllä ihan supertyytyväinen näihin meidän kylpyhuoneisiin :) Mikäli teillä on kylpyhuoneremontti ajankohtainen tai haluatte muuten vain kylpyhuoneisiin inspiraatiota ja ideoita, niin käykäähän tutustumassa IDOn tuotevalikoimaan täällä!

Tässä alkaa nyt rytinällä tulemaan näitä postauksia, kun tilat valmistuvat. Seuraavaksi katsastetaan keittiöön, sitten laattavalintoihin ja ehkäpä vilautan teille vielä enemmän tuota meidän makuuhuonettammekin. Viikonloppuna kun on tarkoitus mennä sinne miehen kanssa yöksi :)

IHANAA TORSTAITA,


sunnuntai 11. kesäkuu 2017

Leikitäänkö?

HEI SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA!

Me täällä mökillä vasta aloitellaan aamupalaa, mutta sitä ennen tulin kertomaan teille kuinka tärkeää on leikkiä. Muistissa on ne nappisilmät, jotka tapittivat tuonne syvälle ja kysyivät: leikitäänkö? Leikki on lasten työtä, mutta kuinka ihana sitä on itsekin välillä leikkiä lasten kanssa. Ne ajat ovat takanapäin, kun istuin päivät pitkät lattialla pienten taaperoiden kanssa puuhastelemassa milloin mitäkin. Ja näin jälkikäteen täytyy myöntää, että en ole mikään sellainen äiti, joka tykkäisi leikkiä nukeilla tai muovieläimillä. Mutta palapelien tekeminen, muovaileminen ja askarteleminen on lähellä sydäntäni. Senpä takia olin aivan innoissani, kun sain kaupallisen yhteistyön myötä Hasbron kanssa istua alas ja leikkiä. Siitä onkin kauan, kun olemme lasten kanssa yhdessä leikkineet. Meidän leikkihetkeä varten pääsimme kokeilemaan, miten syntyy kolmen ruokalajin illallinen Play-Doh Kitchen Creation -tuotteiden avulla. Pikkuisemman lisäksi leikkien tiimellykseen pääsi suloinen veljen tyttö, kummilapsemme. Alunperin piti muovailevamme keittiön pöydän äärellä, sillä tämä on sellaista ruoanlaittoa, joka ei juuri sotke. Viime tipassa tytöt saivat päähänsä, että leikitäänkin leikkimökissä. Mikäs siinä! Pääsi leikkimökkikin pitkästä aikaa käyttöön. Pienen kevätsiivouksen jälkeen aloimme suunnittelemaan, että mitä näistä Kitchen Creations -tuotteista valmistaisimme. Saimme päähämme valmistaa kolmen ruokalajin illallisen. Jokainen meistä kokki kolmosista sai päättää yhden annoksen.

Paketeista löytyi ihanien väristen (ja -tuoksuisten!) muovailuvahojen lisäksi pastakonetta, hellaa, muotteja, leikkuulautoja, työvälineitä ja vaikka mitä. Niin fiksusti oli nuo työvälineet suunniteltu, että esimerkiksi pastakoneesta itsestään löytyi kasapäin muotteja. Kuten myös leikkuulaudoista. Tuolla pikkuisessa leikkimökissämme oli tunnelmaa kuin italialaisessa keittiössä konsanaan. Puheensorinaa ja naurua. Ihmettelyä ja ihastelua. Vain punavalkoruudullinen pöytäliina puuttui.

MENU

Primi Piatti
Pihvi con broccoli
Sunny side up con frutti di mare
Secondi Piatti
Los italianos á la mamma Maria
Dolci
Tutti Frutti

Alkuun tarjoilimme hieman vähähiilaripitoista ruokaa eli pihviä parsakaalin ja porkkanoiden kera. Sunny side up -paistettu kananmuna sai seurakseen katkarapuja (katsokaa nyt, kuinka suloisia!) ja herkkusieniä. Pääruoaksi valmistimme tomaattitäytteisiä ravioleja, spagettia ja penne rigatea mamma Marian tomaattisella lihapullakastikkeella. Jälkkäri kruunasi aterian ja sen tytöt suunnittelivat ihan kaksistaan. Jälkiruokakulho oli vuorattu salaatilla ja sieltä löytyi vadelmia, mustikoita ja ananasta. Päälle raastivat vielä sitruunaraastetta tuomaan hapokkuutta.

Tiedättekö mitä? Tästä lähtien täytyy leikkiä useammin. Tuo reilu parituntinen kului kuin siivillä ja tuollainen näpertely oli varsin ihanaa. Yhdessä lasten kanssa. Lopputulemaan olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Meillä muovailuvahoja on nyt kuskattu myös mökillekin ja kivointa näissä on se, että niitä pystyy käyttämään aina uudelleen ja uudelleen. Lapset ovat usein leikkiensä jälkeen lajitelleet muovailuvahat takaisin omiin kippoihinsa. Aluksi kävin tarkistamassa, että ovat sulkeneet nuo kipot huolella, mutta eipäs olisi tarvinnut taas huolta kantaa. Niin ovat säilyneet pehmeinä.

Omasta lapsuudestani muistan muovailuvahat hyvin. Muistan niiden tuoksunkin ihan tarkalleen. Jopa sen punaisen vahapöytäliinan, joka pöytään levitettiin muovailuhetkien ajaksi. Jotenkin saimme aina veljen kanssa sotkettua muovailuvahat keskenään niin, että lopputuloksena oli iso klöntti ruskeaa muovailuvahaa. Tämä ei ole näemmä periytynyt noille lapsille. Onneksi :)

SULOISTA KESÄSUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


torstai 08. kesäkuu 2017

Onnellisena alla omenapuun

”Elettiin pimeää ja sateista lokakuun loppua vuonna 2005. Kaarsimme vanhempieni pihaan autolla, kun huomasin tien toisella puolella olevan asuntoesittelykyltin. Pienen suostuttelun jälkeen sain miehen ”ihan vain katsomaan” asuntoa. Sillä eihän meillä ollut uudelle kodille tarvetta. Silloinen kotimme riitti vallan hyvin meille ja pienelle puolivuotiaalle prinsessallemme. Jos nopeasti mennään, kun F1-lähtökin on viiden minuutin päästä – sanoi mieheni. Astuimme sisään asuntoesittelyn kohteeseen tietämättä, että pari kuukautta myöhemmin olisimme tuon valoisan ja ihanan kodin uudet asukkaat. Kodin, jonka takapihalle paistaa aina aurinko. Jonka seinien sisällä asuu rakkaus. ”

Tuo liki 12 vuotta sitten missattu F1-osakilpailulähtö oli yksi elämämme parhaimmista tapahtumista. Silloin emme vielä tienneet, että nuo seuraavat vuodet tässä tien toisella puolella tulevat olemaan kultaakin kalliimpia. Laatuaikaa puolin ja toisin. Lastenhuoneiden ikkunoista näkyy lapsuudenkotini. Joka yhtäkkiä onkin tyhjillään. Innolla odottamassa seuraavia asukkaita. Meitä. Tuo rakas aviomieheni on ollut sekä minun että lasten tuki ja turva. Niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Kivimuuri, joka ei ole horjunut niinäkään päivinä, kun on hetken tuntunut siltä, että paletti on hajoamassa. Kaupallisen yhteistyön myötä Rollingin kanssa pääsin yllättämään mieheni iloisesti.

Näiden 12 vuoden aikana emme ole tainneet kertaakaan olla piknikillä omalla takapihalla, joten vihdosta viimein oli korkea aika :) Oikeastaan nyt oli viimeisiä hetkiä toteuttaa tämä piknik, sillä muuttoon on ihan vain pari viikkoa jäljellä. Maailman parasta seuraa, lasilliset laadukasta punaviiniä ja vähän naposteltavaa. Kesäinen iltapäivä ja linnunlaulu taustalla. Täydellinen piknik. Tiedän, että niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin kyllä tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Levittelin viltin omenapuun alle. Puun, jonka mies ja lapset kävivät ostamassa reilut seitsemän vuotta sitten. Ensimmäisellä kerralla palasivat puutarhaliikkeestä päärynäpuun kanssa, mutta toisella reissulla toivat sitten toiveideni mukaisen eli omenapuun. Omenapuu on kukkinut joka vuosi niin kauniisti. Antanut satoa riittämiin piirakoihin ja hilloihin. Liekö sekin haikein mielin meidän muutostamme, mutta tämä vuosi on ensimmäinen vuosi, kun siitä ei löydy kukan kukkaa. Ei edes nuppuakaan. Yhtäkaikki, rakas puu se silti on. Rakkaalla takapihalla.

Tuossa takapihalla istuessamme mieli vaelsi väistämättäkin muistoihin. Tässä kodissa elettyihin vuosiin. Muistoihin ensimmäisistä kesistä, kun helteisistä päivistä nautittiin polttavan kuumalla takapihalla kasvavan ison tammen varjossa. Siitä surusta, kun tammi jouduttiin kaatamaan siinä olleen taudin takia. Muistoissa vaelsin sinne toukokuun puolenvälin iltaan vuonna 2008, kun mies rakensi terassia ja levitti siirtonurmikkoa. Välillä tuli katsomaan telkkarista Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelua ja sitten taas jatkoi. Sinä yönä heräsin klo 02.37 ja pelästyin, kun mies ei ollut vieläkään tullut nukkumaan. Löysin toisen leikkimökin vierestä kontillaan otsalamppu päässä levittämässä viimeisiä nurmikkokaistaleita. Vain jotta lapset pääsisivät seuraavana päivänä takapihan nurmikolle kirmailemaan.

Kuten olen niin monet kerrat todennut, niin olen onnekas, että olen löytänyt rinnalleni sen minulle maailman parhaimman aviomiehen. Sattuman kautta tapasimme eräänä huhtikuisena lauantaina reilut viisitoista vuotta sitten. Sinä keväänä, kun edessä oli molempien suunnittelema sinkkukesä. Kertaakaan ei kyllä ole tullut harmiteltua tuota elämätöntä sinkkukesää jälkikäteen ;) Istuessamme auringon paisteessa takapihallamme nautimme jälleen siitä tunteesta, että toisen seurassa voi olla hiljaa. Ei tule vaivaantunutta hiljaisuutta tai tarvetta sanoa mitään. Katselimme sitä paikkaa, jossa aikoinaan kasvoi se iso tammi. Leikkimökkiä, jonka siirsimme hieman syrjemmälle terassin edestä pois. Terassia, jonka mies rakensi ja tuijia, jotka istutimme terassin pieleen. Jotka ovat jo siinä mitassa, että vihdosta viimein antavat näkösuojaa. 

Muistelun lomassa maistelimme täyteläistä ja runsaan hedelmäistä australialaista Rolling Shiraz Viognier-viiniä. Jonka etiketti kuvaa juuri sitä huoletonta kesämenoa, johon itsekin pyrimme. Ex tempore -kesäelämää piknikkeineen ja pyöräretkineen. Rolling-viinit tulevat ns. viileän ilmaston alueelta Australiasta. Rolling Shiraz Viognerin punaisen Shiraz-rypäleen lisäksi siihen on lisätty hiukan myös valkoista Viognier -rypälettä antamaan lisää aromaattisuutta. Tätä viiniä täytyy seuraavaksi testata myös grilliruoan kanssa. Punaisten marjojen ja luumujen täyttämä maku kun kuulostaa aivan täydelliseltä liitolta lempeästi paistetun possunfileen kanssa.

Hienosti se kyllä sopi meidän piknik-herkkujenkin kanssa. Näihin ex tempore -juttuihin sopii parhaiten nopeasti mukaan otettavat herkut. Toki välillä on kiva pitkän kaavan mukaan valmistaa pikkusuolaisia piknikille, mutta tällä kertaa mentiin muutamalla juustolla, valkosipulilla maustetuilla crackereillä, viinirypäleillä, makeilla mansikoilla, pensasmustikoilla ja leipätikuilla. Olimme nähkääs lähdössä liki suoraan piknikiltä kylään naapuriin, jossa tiesin ruokapöydän notkuvan taas tarjottavia.

”Keräsimme piknik-herkkujen loput takaisin koriin, taittelimme viltin ja tuumasimme yhteen ääneen, kuinka kivaa meillä oli. Ei vain piknikillä vaan asua tässä kodissamme. Hyvillä mielin totesimme kuitenkin, että olemme valmiit antamaan tämän rakkaan takapihan ja kodin eteenpäin. Ihmisille, jotka varmasti tekevät täällä myös yhtä ihania muistoja kuin mekin. Uusille asukkaille, jotka toivottavasti myös huomaavat, että se onni asuu ihan lähellä. Omassa kodissa.”

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,

Huom! Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!