sunnuntai 16. kesäkuun 2019

Pelastussuunnitelmia

HEI HUOMENTA IHANAT!

Tai puolipäivää ihanat 🙂 Aamusella kun heräsin oli järvi aivan peilityyni. Laitoin kahvipannun porisemaan ja yritin hiljaa siirtää astioita kuivaustelineestä kaappiin. Avasin mökin etuoven ja päästin Tobyn ulos aamutarpeilleen. Tuossa hetkessä tunsin jälleen pakahtuvani; tällaisia niiden aamujen kuuluisi ollakin. Ulkoa kuului lintujen viserrys eikä mitään muita ääniä.

Kannoin aamiaistarjottimeni ulkosohvapöydälle ja istuin hetken kasvot kohti aurinkoa. Jo ennen kymmentä aurinko lämmitti kovin kesäisesti. Siinä sohvalla istuessani ja kahvia hiljalleen hörppien katselin mökin edessä kalastamassa olevaa miestä. Hieman huterasti toinen keikkui seisoen veneessään virveliä kelatessaan. Mietin, että mitä ihmettä tekisin, jos tuo tuosta laidan yli keikahtaisi. 

Aloin miettimään, että kuinka jännä ihmismieli on; sitä tulee tehtyä pelastussuunnitelmia huomaamattaan. Pöydän lupiineissa pörräsi amppareita ja samalla kun rapsuttelin Tobya olin jo päässäni muistellut, missä meillä on kyypakkaus. Karvakorva kun sai kerran niin pahan allergisen reaktion ampparin pistosta.

Tuntematon kalastajamies ja koira ovat molemmat turvassa. Pelastussuunnitelmia ei tarvinnut, onneksi, laittaa käytäntöön. Mutta on hyvä, että sellaiset ovat olemassa. Mieli matkasi niihin ihmisiin, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Tässä meidän hyvinvointiyhteiskunnassa. Mutta joiden varalle kenelläkään ei ole pelastussuunnitelmaa. Jotka eivät näe itse tietä pelastautuakseen. Lähimmäisenrakkaus ja välittäminen eivät ulotu vain lähipiiriin, vaan niiden pitäisi  ulottua laajemmalle 

Nyt vielä yksi kupponen kahvia ja sitten mökkikassin pakkauspuuhiin. Tällä kertaa mökkikassi kulkeutuu takaisin kaupunkiin, mutta ei mene kauaakaan, kun mökkikassi saa olla pari viikkoa tyystin purkamatta. Kun saa joka aamu istua tuossa sohvalla ja tuijotella järvelle. Kenties kesäisiä pelastussuunnitelmia punoen.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

 


4 Responses to “Pelastussuunnitelmia”

  1. Hanna sanoo:

    Hassua, ihan samantapaisia ajatuksia oli itselläni eilen(kin). Ripustin pyykkiä ulkona kuivumaan, kun yhtäkkiä taivaalla alkoi suhahdella lentokoneita ja ainakin tunne oli, että matalalla ja kovaa vaihtia lentelivät. Jostain sielunsopukoista tuli ajatus vaarin kertomista sotajutuista ja ilmapommituksista. Pyykit odottelivat hetken, kun jäin pohtimaan, että mikä kellari olisi ”pomminvarma” paikka. Ja miten keräisin kotona olevat lapset ja eläimet sinne yhteen. Kun totesin pihasaunan alla olevan kellarin todennäköisesti vahvimmaksi vaihtoehdoksi, jatkoin pyykkien ripustelua. Myöhemmin selvisi, että Turun ilmailunäytöksestä oli kyse 🙂

    Aurinkoista kesäpäivää!

    • Maria sanoo:

      Moikka Hanna

      ja eikä? Meillä samat pelastautumissuunnitelmat, sillä mulla oli tänään juurikin samanlainen kokeumus kuin sinulla; hornetit lensivät matalalla ja mietin juurikin, että minne pommisuojaan on lyhin matka 😀

      Kiitos ja samoin sinne, aurinkoista kesämaanantaita! ♥

  2. Sanna sanoo:

    Tämä on tärkeää ja ammattiini liittyvää:)Joka kodista pitää löytyä kunnon,päivitetty ensiapulaukku.Sisältöä en jaksa luetella,löytyy netistä:)palo ja häkävaroittimet.Mökillä minulla aina mukana pieni ensiapulaukku,jossa buranaa,punkkipihdit,sidostarpeita,laastaria,sakset,kyytabletteja,jne.Ensiaputaidot päivitettynä ja 112 sovellus puhelimessa:)

    • Maria sanoo:

      Moikka Sanna

      ja hei just näin! Missäköhän meidän ensiapulaukku mahtaa olla…kääk, pakko tarkistaa heti kun pääsen kotiin!
      Palo- ja häkävaroittimia meillä on vaikka muille jakaa. Tobyn ensiapulaukusta löytyy punkkipihdit, mutta onneksi ei ole tullut niille käyttöä kuin vain kerran.

      Sen pari kertaa, kun jouduin äidille tilaamaan ambulanssin olin jotenkin niin shokissa, että en edes muistanut eka tuota 112 numeroa. Pitää laittaa sovellus myös puhelimeen!

      Ihanaa kesäviikkoa ♥

Kommentoi