perjantai 31. toukokuun 2019

Fredagsmys; sloppy joes & kasvimaan salaatti

HEI HELLUREI!

Hassu välipäivä tämä. Yksi (orastavan) manflun kourissa oleva on ollut kotitoimistolla ja itsellä on ollut myös kotitoimistopäivä. Mutta jännästi on tuntunut jotenkin sellaiselta kesäloman ekalta päivältä. Vaikka varsinaiseen kesälomaan vielä neljä viikkoa onkin. Sen kunniaksi tietokoneen silmäilyn ohella olen siivonnut. Pessyt muutaman ikkunan ja taivastellut, että miksiköhän tuota ei tullut tehtyä aiemmin. Sen takia, että ennen piharempan valmistumista ei olisi kannattanut. Mutta nyt näkee keittiön ja pikkuveskin ikkunoista ulos ja maailma avartui samantien!

Päivään mahtui myös pitkästä aikaa laitepilates. Tällä kertaa olkapää kesti sen. Nyt pitää vain tehdä maltilla ja muistaa tehdä tietyt ylävartalon liikkeet lapatuen kautta eikä tuon olkanivelen rasittamisen kautta. Lounasnälkä oli pilateksen jälkeen mahdoton ja vilkaisu jääkaappiin antoi välittömästi idean, jota olin kyllä haudutellut jo tovin; vege sloppy joet valmistuivat nanosekunnissa. Niiden lisäksi kasvimaalta hain rucolaa ja retiisiä. Retiisit ovat just nyt parhaimmillaan. Ja kaikista makoisimmillaanhan ne ovat juurikin noin, suoraan maasta vedellä huljutettuna. Joskus olen tehnyt myös hölskytysretiisejä, joten eiköhän tuosta sadosta moisiinkin riitä. Kasvimaan  salaatin kastikkeeksi laitoin öljyä, hunajaa ja mustapippuria.

Vege Sloppy Joes
3:lle

3 täysjyväsämpylää
1 pkt tomaatti Nyhtökauraa
1 prk Chili bean sin carne
loraus hunajaa
tujaus ketsuppia/tomaattipyreetä

-halkaise sämpylät ja laita ne uuniin 150 asteeseen
-sekoita kattilassa muut aineet ja anna porista noin viisi minuuttia
-täytä sämpylät nyhtisseoksella
-kaveriksi voit tarjota kermaviilipohjaista kastiketta, jos haluat
(yleensä Sloppy Joet eivät koreile majoneeseilla sun muilla)

Kastike
(kaurapohjaista) kermaviiliä
korianteria
kevätsipulia
srirachaa

-sekoita aineet keskenään

Tämä on se päivä, jolloin olen niin älyttömän onnellinen koululaisten puolesta; toinen heistä jo tuli kotiin, toinen jäi piknikille luokkakavereidensa kanssa. Huomenna molemmat hakevat vielä todistuksen ja sitten alkaa kymmenen viikon kesäloma. Näin ennen lomaahan se tuntuu järjettömän pitkältä ajalta, mutta loppuviimein tuo menee nopeasti. Kuten kerroin, niin itse aloitan virallisesti kesäloman vasta kuukauden päästä, mutta jo kesäkuulla leppoisampia kotitoimistopäiviä on tiedossa enemmän kuin työtoimistopäiviä. Jo se, ettei tarvitse aamulla lähteä ovesta ulos, tuntuu lomalta. Voi jopa mennä aamukahville terassille ja ottaa kannettavan mukaan. Yökkäri päällä. Se kuulostaa kyllä niin lomalta. Vielä kun katsoo ensi viikon lämpötiloja, niin ahhhh!

Lounaspöytään poimin retiisejä ja rucolaa hakiessani yhden oksan hevoskastanjasta. Tuo puu on kertakaikkisen upea. Korkeutta sillä on varmastikin jo viisi-kuusi metriä. Äiti ja iskä saivat sen 21 vuotta sitten 50-vuotislahjakseen. 9.6.1998 pitivät yhteisjuhlat  ja tupa oli vieraita täynnä. Silloin tuo puu oli sellainen polven korkuinen raakile. Itsekin olin himpun verran nuorempi. Raakile, minäkin. Mutta mikä jännä juttu on se, että silloin omat vanhemmat tuntuivat 50-vuotiaina ihan jo niin kuin aikuisilta. Vanhoilta! Ja hei ei tässä omiin viiskymppisiinkään enää ole kuin reilu kuusi vuotta. Toivottavasti en ehdi kuuden vuoden aikana kasvamaan aikuiseksi. Ainakaan tulemaan vanhaksi 😉

IHANAA PERJANTAITA &
SYDÄMELLISESTI ONNEA KAIKILLE KOULUNSA PÄÄTTÄVILLE JA VALMISTUVILLE ♥


Kommentoi