maanantai 04. helmikuun 2019

Luota vaistoosi!

MAANANTAI-ILTAA IHANAT!

Niin vain piti laittaa teille tänään ihonhoitojuttuja, mutta kun on taas vähän muutakin ajankohtaisempaa, niin ne saavat odottaa. Jälleen kerran sellaista jonka varjossa ihonhoitojutut tuntuvat niin mitättömiltä. Pääasia, että perheenjäsenet on kunnossa. Olen huomannut että niin lasten kuin koirankin kanssa ei voi olla liian varovainen, vaan aina on kannattanut kuunnella sitä ”äidinvaistoa”. Siitä, joka kertoo että kannattaa varata lääkäri. Lasten ollessa pieniä olimme keskustan erään lääkärikeskuksen kanttisasiakkaita. Tuolloin tuli sairauskuluvakuutukset tosiaankin tarpeen. Yhtään hukkareissua ei kuitenkaan tullut tehtyä.

Koiruuden kanssa ei onneksi ole tarvittu niin paljon tuota vakuutusta, mutta hyvä sekin on olla olemassa. Lauantaiaamuna heräsin siihen kun karvainen ystävä läähätti meidän sängyssä. Toinen tassu oli aivan pinkki. Aluksi ajattelin, että siitä vuotaa verta. Tassukarvat olivat tummanpunaiset. Oli yön aikana päässyt lussutamaan tassuaan oikein antoisasti. Isäntäväen nukkuessa samassa sängyssä (en ymmärrä, miten tuo on mahdollista, sillä niin herkkäuninen olen :). Anturat olivat turvonneet niin, että pelkäsin ihon ratkeavan. Iho anturoiden sisäsyrjällä näytti erittäin kipeältä. Käveli jalalla, mutta ei antanut juurikaan tutkia jatkaa.

Konsultaatiosoitto tuohon maailman mahtavimpaan eläinlääkärikeskukseen, kauluri kaulaan ja ell:istä haavasuihketta ja hunajasalvaa. Mustista ja Mirristä kumipintaiset tossut ulkoilua varten. Ainakin siihen kipuiseen jalkaan. Kauluri jälleen kerran aiheutti lamaantumisen. Mutta ilman kauluria ei pystynyt olemaan hetkeäkään; toinen hoiti itse itseään, vaan ei tajunnut sen tekevän enemmän hallaa.

Tänä aamuna peilistä katsoi lievästi sanottuna zombie 😀 Takana on pari valvottua yötä. Hämärästi tuli mieleen lasten vauvavuodet. Katkonaiset yöt ja sen, kun ei voi auttaa kipuista mitenkään. Tassukin kirkui vielä aamulla punaisena ja anturat turvonneena. Aamupäivällä mietin, että kyllähän se siitä ohi menee. Kunnes iltapäivästä mietin, että soitetaan aika lääkäriltä. Akuuttiaika illalle järjestyi, ylimääräisenä potilaana. Kotiin töistä tullessani vastaan tuli karvainen kaveri häntää heiluttaen. Sitä heiluvaa häntää ei ollut pariin päivään näkynyt. Niin onnellinen olin, että meinasin perua lääkäriajan.

Tassukin näytti jo paljon paremmalta, vaikka sitä mieluusti ylhäällä lepuuttikin. Onneksi en perunut, sillä ilman lääkärin lääkkeitä tilanne olisi saattanut mennä jopa pahempaan; tassutulehdus ja sen lisäksi hiivatulehdus tassussa. Tassutulehdus lienee viime torstai-illan peruja, kun olimme pitkällä lenkillä kouluttajan kanssa ja tassu keräsi lumipaakkuja. Anturoitten väli oli vieläkin vereslihalla ja melko kipeän oloinen. Kipulääke tuli tarpeeseen ja kotiin tultuamme toinen nukahti samantien levollisesti. Antibiootti- ja kipulääke jatkuu viikon, hiivatulehdukseen saimme shampoota.

Ehkä ensi yönä saamme taas kunnon yöunet? Tarinan opetus; luota vaistoosi.  Sen on näiden vuosien aikana oppinut. Oli kyse sitten mistä tahansa asiasta. Ei välttämättä lasten tai koiran sairastelusta, vaan kaikesta muustakin. Se oma ”gut feeling” kun yleensä tuppaa olemaan oikeassa ♥ 

Huomenna sitten levännein (toivotaan näin…) ja virkein jutuin liikenteessä. Joko niitä ihonhoitojuttuja tai sitten ollaan arkiruoan parissa. Nyt lumitöiden pariin TAAS. Ja sitten aikaisin nukkumaan. Vaisto sanoo, että tänään se tulee tarpeeseen 😉

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. katsokaas muuten kuinka vähän oli lunta pari talvea sitten! Ja miten pieni tuo karvaturri oli.


2 Responses to “Luota vaistoosi!”

  1. Inka sanoo:

    Onneksi Toby on jo paranemassa! Pienikin sairaus voi hoitamattomana olla kohtalokas joten kyllä jälleen vaistosi oli oikeassa. Pikaista paranemista Pikkuiselle ja hyviä yöunia Äidille!

    • Maria sanoo:

      Huomenta Inka

      ja kiitos ♥

      Sepäs se onkin, että ei uskalla ottaa yhtään riskiä koirankaan terveyden suhteen.
      Jes, parit kunnon yöunet alla ja ai, että mikä olo! 🙂

      Ihanaa torstaita!

Kommentoi