sunnuntai 03. helmikuun 2019

Rapeakuorinen mustikkapataleipä & snow day

HEPSKUKKUU IHANAT!

Tupruttaako? Miehen kanssa olimme tuossa aiemmin lumitöissä ja kun olimme saaneet pihan puoliksi kolattua alkoi sitä lunta tupruttamaan taas niin maan kamalasti. Ihanaa, helmikuinen sunnuntai näyttää parhaimmat puolensa. Nyt ollaan siinä vaiheessa talvea, että ei juuri enää tiedä mihin sitä lunta tunkisi. Ojanpenkat on täynnä, piha on täynnä. Naapureilla sama juttu. Mutta kuten sanottua, nautin tästä runsaslumisesta talvesta täysin rinnoin. Enkä ihan ymmärrä uutisointia, joka viime aikoina on mediat vallannut.

Ihan kuin tämä lumi ja pakkanen olisi sellaisia asioita, johon emme ole tottuneet. Jotain uutta ja mullistavaa. Tuntuuko teistäkin, että tällaisia ne talvet olivat vielä kymmenisen vuotta sitten ja tällaisia ne kuuluu ollakin? Ilman mitään suurta draamaa. Mun mielestä on ihan normaalia, että lunta sataa ja pakkanen saattaa välillä paukkua. Sama marraskuussa uutisoinnin kanssa; talvi yllätti autoilijat. Mitä ihmettä? Kyllähän me suomalaiset tiedämme, että talvella voi tulla lunta. Jopa jo marraskuussa. Heh, tosin erään kerran töistä myöhästyessäni taisin juurikin käyttää tuota ”talvi yllätti autoilijan” -veruketta 😉

Sunnuntain kunniaksi meillä on pitkästä aikaa leivottu pataleipää. Siitä on vierähtänyt jo tovi, kun viimeksi olen pataleipää tehnyt. Pataleipähän kannattaa tehdä niin, että laittaa taikinan tekeytymään jo edellisenä päivänä. Mutta koska minun pataleipähimoni tulee yllättäen, niin moisiin kohotuksiin ei ole aikaa. Tätä himoa varten kehittelin taannoin nopean ja rapean pataleipäohjeen. Jonka lopputulos maistuu milloin millekin. Joskus karpaloille, toisinaan banaaniselle. Tänään vienosti mustikalle.

NOPEA & RAPEAKUORINEN PATALEIPÄ

6 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
0,5 – 1 dl mustikkaista pellavarouhetta
puolikas pussillinen kuivahiivaa
hyppysellinen sormisuolaa
loraus hunajaa
3-4 dl vettä

1.kuumenna vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hunaja
2.sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seokseen puuhaarukalla vesi(taikina saa jäädä löysähköksi)
3.anna kohota liinan alla noin 30 minuuttia (tai enemmän, jos maltat ja on aikaa)
4.laita uunipata uuniin ja aseta uuni päälle 215 asteeseen (kiertoilmalla)
5.kun pata on ollut uunissa parikymmentä minuuttia, ota se pois ja kaada taikina pataan
6.sulje pata kannella ja laita uuniin 40 minuutiksi
7.poista kansi ja annan leivän paistua vielä 10 minuuttia
8.jäähdytä hyvin ennen leikkausta

Uunista tullut leipä, johon sipaisee päälle voita on yksi parhaimpia makukokemuksia. Ei siitä pääse mihinkään. Täältä löytyy muuten tuo aiempi reseptini, mikäli ette halua mustikkaista makua leipään. Tuohon alkuperäiseen reseptiini voi lisätä esimerkiksi karpaloita tai rusinoita. Joskus olen rusinoiden kanssa lisännyt myös teelusikallisen kaneliakin!

Snow dayn kunniaksi Kanadassa aikoinaan suljettiin koulu muutamaksi päiväksi. Mutta siellä preerialla lunta tuprutti helposti tuulen mukana muodostaen liki metrin korkuisia kinoksia. Jotta huomen aamulla ei joutuisi pitämään snow dayn takia kotitoimistoa, niin on pakko mennä vielä kerran lumitöihin. Hyötyliikuntaa, sitähän tuo on parhaimmillaan 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


2 Responses to “Rapeakuorinen mustikkapataleipä & snow day”

  1. Nelli sanoo:

    Heippa! Kuulostaapa ihanalta! Laitatko pataan öljyä vai pysyykö leipä tarttumatta padan pintaan muuten? Olen kerran pataleipää tehnyt ja silloin se jumahti niin pahasti pataan kiinni ettei toistamiseen ole tullut tehtyä. Nykyään minulla on tuo sarpaneva -pata, jonka taidan kuvissakin nähdä, joten siinä taitaa hyvin onnistua? 🙂
    Ihanaa loppuviikkoa!

    • Maria sanoo:

      Moikka Nelli

      ja hei kiitos ♥ Tuo meni kyllä parempiin suihin alta aikayksikön 🙂

      Mulla on juurikin tuo Sarpanevan pata käytössä eikä tarvitse lainkaan öljytä sitä tms. ennen paistamista. Ei jää kiinni vaan lähtee oikein hyvin irti 🙂

      Kiitos samoin sinne, ihanaa helmikuista viikkoa!

Kommentoi