tiistai 21. elokuu 2018

Lapset & sokeri

MOIKKU!

Hei jälleen on pakko nostaa hattua teille pienten, valvottavien lasten vanhemmille. Miten nuo ajat on jotenkin jo unohtanut? Viime yönä ei valvottanut lapset, vaan tuo pieni hauvavauva. Jep, se reilu kaksivuotias karvainen ”vauva” :D Nukutusaineiden poistuminen kävi jotenkin tosi hitaasti, vaikka tällä kertaa sai herätyspiikin ell:ssä ennen kuin lähdimme kotiin. Jalat kun ei kantaneet lainkaan. Kotona onneksi illalla päästiin jo ulos tarpeille, mutta yöllä….huh. Jossain vaiheessa lakkasin katsomasta kelloa jokaisen itkun kohdalla. Itkuinen pöllämystynyt koira on jotain, mille en osaa tehdä muuta kuin paijata. Onneksi se auttoi aina vähän aikaa. Aamulla en muista olinko herännyt kuusi vai kymmenen kertaa. Mutta tänä aamuna – kaikki oli hyvin ja itkuista ei ollut tietoakaan. Tobylla oli se sama oma valpas katseensa ja virtaa riitti hienosti jo aamulenkillekin. Toim. huom. hänellä, ei minulla.

Mielen päällä on jo pitkään pyörinyt asia, jota olen väläytellytkin täällä kertovani. Nimittäin lapset ja sokeri. Kaakaota aamulla, välipalaksi ja illalla. Aamupalaksi puuropussi, jossa on valkosuklaata tai vaihtoehtoisesti mysliä, joka menisi karkista. Välipalaksi sellainen pieni rahka, johon on uponnut varmastikin kymmenen sokeripalaa. Kaupasta jätskit aivan liian usein ja lähikaupan karkkilaareista muutama karkki ohi mennen pussiin, vaikkei karkkipäivää olisi vielä näkyvissäkään. Tähän se meni kesälomalla. Eikä siinä mitään, kesällä saa herkutella. Elämässä ylipäätään saa herkutella, mutta silloin kun herkuttelusta johtuva energiapiikki alkaa käydä niin herkuttelijan kuin kanssaihmistenkin hermoille, niin on syytä viheltää peli poikki.

Huomasin heinäkuun lopulla, että lapset eivät osanneet rauhoittua. Nipisteltiin, tönittiin tai muuten vain kiusattiin toista. Tuolla iällä – meidän isot tytöt! Pidettiin sen päiväistä älämölöö ihan hölmöillä jutuilla, että monta kertaa piti pyytää rauhoittumaan. Sitten tokaisin, että annan teille x määrän rahaa, jos olette elokuun sokerilakossa. Hiljaisuus. Syvä hiljaisuus. ”Kiinni veti.”

Lupailemani summa ei järin suuri ollut, mutta sellainen, että molemmat ottivat homman tosissaan. Ensimmäisen viikon välttelivät sokeria täysin. Yhtäkkiä meillä ei muuten kulunut maitoakaan, sillä eivät juoneet kaakaota. Aluksi mietin, että kuvittelenko vain, mutta jo parin kolmen päivän kuluttua meillä oli rauhallisempaa. Lapset olivat silminnähden seesteisempiä ja hyvinvoivia. Toiselle piti antaa särkylääkettä, sillä neljäntenä päivänä iski julmettu päänsärky. Tuo vaivahan on itselleni tuttu sokerittoman tammikuun myötä. Molemmat tytöt ovat saaneet yhdet vapautuspäivät, kun on ollut herkkuja tarjolla ystävien luona. Koulun aloituspäivänä pikkuisempi söi muutamia makeisia ja isompi söi taas yökylässä ollessaan parit namit.

Muutaman kerran ostimme kaupassa jätskit, joissa ei ollut juurikaan sokeria. Tytöt valittelivat viikon sokerittoman jälkeen niiden maistuvan liian makeille. Toissa lauantaina mökille mennessämme lupasin, että saivat ottaa vähän suklaata. Yhteistuumin ostimme mökkikaupasta valkosuklaata. Voitteko kuvitella, että se ei juurikaan tehnyt kauppaansa? Hetken mietin, mitä sille tekisimme, kunnes keksimme leipoa valkosuklaamustikkamuffinsseita. Ah, niin hyviä. Sokeria en lisännyt valkosuklaan lisäksi juuri ollenkaan, mutta mustikoita senkin edestä. Jauhoista korvasin puolet ruisjauholla, mutta ehtaa voita en korvannut millään. Miehen kanssa nuo söimme, sillä tyttöjen mielestä nekin oli liian sokerisia.

Nyt kun ovat vältelleet (siis aivan omasta halustaan) sokeria kolmisen viikkoa, niin eivät edes kaupassa pyydä jäätelöä tai herkkuja. Yhtenä iltana herkkuhammasta alkoi kolottamaan ja teimme rahkaa. Palkitsevinta mun mielestä tässä on se, että lapset huomaavat sen hyvän olon kehossaan. Sen kun energiaa riittää pitkin päivää ja sen, kun on nälkä. Helposti kesän naposteluiden takia kunnon ruokaa tuli naahittua muutama hassu lusikallinen. Ja siitä puolen tunnin kuluttua jompikumpi tuli keittiöön notkumaan ja kysymään, mitä on ruoaksi ;D

Luin tässä taannoin Aamulehdestä, että Nokian kaupungin päiväkodeissa oli laitettu herkut pannaan. Siis ne karkit ja leivonnaiset, joita tuodaan syntymäpäiviksi päiväkotiin. Lisäksi hillot oli korvattu soseilla. Mun mielestä tämä on rohkea veto. Mutta samalla myös satsaus lasten tulevaisuuteen. Toki kotona syötävät herkut näyttelevät varmastikin suurta osaa, joten se olisi meidän vanhempien vastuulla hoitaa asia niin, että sokeri ei ota elämästä liian isoa siivua.

Tiedän, että itse olen ollut asian suhteen aivan liian lepsu äiti. Olen itse syönyt vuosikaudet terveellisesti ja arjen pääosin ilman sokeriherkkuja. Silti olen sivusta katsonut, kun nuo kaikkein tärkeimmät mättäävät sisäänsä tuota huumeitakin koukuttavampaa ainetta. Meillä ei ole ikinä ollut karkkipäiviä, mutta eipä lapset nyt ennen tätä kesälomaa mitenkään ahmimalla ahmien sokeria ole syöneet. Tänä kesänä tosin vasta havahduin siihen, kuinka paljon päivän aikana saavat ns. piilosokereita sellaisita ei karkeiksi luokiteltavista jutuista. Sokerin terveysvaikutuksista en ole tainnut lukea ainuttakaan positiivista tietoa, saa korjata jos olen väärässä :)

Onko siellä otettu korjausliikkeitä lasten ruokailu/herkuttelutottumuksiin kesän jäljiltä?

Hei, nyt karataan miehen kanssa työpäivän jälkeen kohti mökkisaunan lämmitystä. Kolmanneksi pyöräksi otetaan kyllä tuo karvainen kaveri mukaan ♥ Onneksi ensi viikonloppuna pääsee viettämään venetsialaisia koko viikonlopuksi. Vähiin käy kuulkaas nämä mökkiviikonloput taas ennen kuin kääräistään mökki talviteloille. Yksi kysymys mulla olisi vielä tähän loppuun; mihin tämä aika oikein menee? 

OIKEIN ENERGISTÄ TIISTAI-ILTAA,

PS. koska en kehdannut laittaa tähän hieman sokerivastaiseen postaukseen kuvia niistä valkosuklaamustikkamuffinsseista, niin mennään viime syysloman reissukuvilla. En muista olenko näitä kaikkia aiemmin tänne laittanut, mutta ah, että nyt on ikävä Los Angelesin lähirantoja, Malibua ja Hermosaa 


6 Responses to “Lapset & sokeri”

  1. H sanoo:

    Meillä karsittiin joitakin vuosia sitten koko perheen ruuasta liuta lisättyjä sokereita pois.
    Maustettujen sokerijugurttien tilalle maustamaton jugurtti, viili tai rahka ja sen lisänä sitten joko marjoja/marjakeittoa/piltin tms. hedelmäsosetta. Hyvää on ja lapsille maistuu välipaloina.
    Liian tarkka näissä ei kannata olla. Se, että pääosin valitsee ilman lisättyjä sokereita, on jo hyvä linjaus. Ei siihen kaadu mikään, jos välillä juo kaakaota tai meillä esim.kaupan marjakeitot on sokerillisia, kun ei aspartaamitkaan kiinnosta. Itse en kiisseleitä keittele, syödään mieluummin marjat marjoina.
    Myös kaakaota tai mehuja ostan vain todella harvoin, koska muuten käy kaapin ovet tiuhaan. Ovat erityisaamiasjuttuja, ei arkea.
    Mitään vanukkaita tai suklaalevitteitä en osta, maapähkinävoi on terveellisempää ja sitäpaitsi hyvää.
    Keksit ja sokeriset murot ja myslit myös tipautettiin pois. Corn/bran flakeseja ostan välillä. Perusmysliä ostan kyllä ja kaurapuuro maistuu koko sakille.
    Kukaan perheenjäsen ei valita, ovat tottuneet :)
    Leivotaan välillä itse, lapset myös. Onhan ne itse tehdyt cookiesit paljon parempia kuin kaupan pahvikeksit.
    Karkkipäivä on kerran viikossa. Jokainen saa pienehkön jälkiruokakipollisen karkkia, ei isoa pussia.
    Jätskiä syötiin ihan liikaa kesällä. Oli pakko niiden helteiden aikana ;)
    Ja joo, limsaa vain erityistilanteissa. Toki välillä esim.jos tehdään itse hamppareita, niin kuuluu settiin.
    Eli helposti tottuu…eikä kukaan kaipaa lisämakeaa. Samahan on suolan kanssa, että suu tottuu vähäsuolaiseenkin.
    Sunhan on nyt helppo muuttaa meininkiä, kun tottuvat nyt lakon aikana vähempään sokeriin. Ja niinhän se menee, ettei arjessa lasten kanssa 100% sokeriton linja toimi. Ainakaan isompien lasten kanssa, koska haluavathan he itsekin tehdä jo valintoja. Pikkuväki on erikseen.
    Onnea matkaan ja lakkoon!

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa H

      ja kiitos tsempeistä ♥

      Näinhän se on, että kohtuus kaikessa ja toki välillä voi herkutella! :) Teillä kuulostaa juurikin ns. järkitouhulta syömiset. Samaan pyrimme. Ei se kaakaolasillinen silloin tällöin maata kaada, mutta viisi lasia päivässä kaataa :D Nimim. maitoa kului ihan tuhottomasti!

      Tuokin on hyvä pointti, että jokainen saa pienen jälkiruokakipollisen karkkia karkkipäivänä – nykyään kun karkkipussitkin on tehty niin hurjan suuriksi, että siitä riittäisi monelle!

      Kivaa keskiviikkoiltaa ♥

  2. Anni sanoo:

    Erittäin erittäin hyvä ja aiheellinen postaus. Kiitos tästä!

    Kesällä tosiaan lapset joivat limsaa ja söivät jäätelöä yli omien tarpeiden. Tosin limsojen suhteen siirryimme sokerittomiin, vaikkakin sitten niissä on kaiken maailman muita makeutusaineita. Kumpi onkaan sitten parempi? Me olemme taas muistaneet senkin, että mehuissa (esim. pillimehuissa) on melkeinpä yhtä paljon sokeria kuin limsoissa. Se meinaa aina välillä unohtua….

    Me yritämme noudattaa kultaista keskitietä ja kohtuudella kaikkea. Kesällä homma vaan aina pääsee lipsahtamaan. Hyvä muistutus, että nyt on tehtävä ryhtiliike.

    Mukavaa syksyä!
    Anni

    • Maria Maria sanoo:

      Moi Anni

      ja kiitos, kiva että tämä oli mieleinen postaus ♥

      Sama meillä, sokerittomat limsat menivät kesälläkin, mutta niinhän sitä sanotaan, että mieluummin pitäisi sitten valita ne sokerillliset noiden makeutusaineiden takia. Tiedä häntä :D Pillimehuja meillä ei ole enää juotu, mutta mehuja muuten menisi. Niissähän on ihan kamalasti kanssa sokeria. Eilen illalla mies ja esikoinen pitivät mehutalkoot ja tekivät itse mehustimella appelsiini-porkkana-inkiväärimehua ja ai että se oli / on hyvää :)

      Just niin, kaikkea kohtuudella – meilläkin se kesällä vähän lipsahti :)

      Kiitos ja ihanaa syksyä sinnekin! ♥

  3. Sanna sanoo:

    Suuressa osassa Tampereenkin päiväkoteja on lähdetty samalle linjalle makeisten ja keksien osalta syntymäpäivien vietossa ja hyvä niin. Myös ruokatuotanto päiväkodeissa on muuttanut välipaloja terveellisempään suuntaan, nykyään ei ole joka päivä sokerikiisseliä.

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Sanna

      ja hei kiitos tiedosta ♥

      Tämä lämmittää mieltä :) Lasten terveys kun on niin tärkeää!

      Kivaa keskiviikkoiltaa sinne! ♥

Kommentoi