torstai 05. heinäkuu 2018

Mielipiteistä ja lapsista

HEIPPATIRALLAA IHKUT!

Kirjoittelen tätä postausta vielä täällä Espanjassa keskiviikkoiltana, mutta ajastan tämän torstai-illalle. Sille aikaa, kun me köröttelemme lentokoneessa kohti kotia ♥ Tällä lomalla olen tehnyt jälleen havaintoja. Aitiopaikalta olen ihastellut noita meidän tyttöjä. Rakkauden hedelmiä, jotka ovat kyllä niin huimia persoonia kummatkin. Puolueetonta mielipidettä ette valitettavasti saa, vaan mielipide on täysin subjektiivinen. Omalla tavallaan ainutlaatuisia. Kuin yö ja päivä. Yksi yhteinen piirre heillä kuitenkin on. Ovat näemmä ottaneet vuosien varrella jotkut mielipiteensä meiltä vanhemmilta ja aika vahvasti tuovat ne ilmi.

Terveet elämän arvot on hyvä omaksua kotona. Etiikka ja moraali, joiden mukaan elää. Mutta jotkut asiat ovat sellaisia, joiden suhteen toivoisin tyttöjen kokevan elämää ennen kuin muodostavat mielipiteensä. Omat mielipiteensä, eivätkä peesaisi meidän vanhempien joskus muinoin suustaan päästämien mielipiteiden kirjoa.

Olimme saaneet juuri laukut hihnalta saapuessamme Menorcalle ja näin matkaoppaan lentokentän ulkopuolella. ”Äiti, siis onko meidän pakko mennä kyselemään tuolta matkaoppaalta, miten me pääsemme hotelliin…eikö voitais ottaa taksia?” Tähän selitin, että ei meidän olisi pakko, mutta me nyt mennään, koska äiti osti matkan lentokenttäkuljetuksineen. Saimme bussin numeron selville ja näimme bussin vähän matkan päästä. ”Äiti, onko meidän pakko jonottaa tuonne bussiin?” Johon sanoin, että tottakai on. Olemme pakettimatkalla ja näillä mennään. Olkaamme onnellisia, että pääsemme hotelliin bussilla ettei tarvitse kävellä laukkujen kanssa :D

Bussiin päästiin istumaan ja pian tytöt huomasivat, että se oli ihan ok. Kunnes matkaopas alkoi kertoa saaresta yleistä tietoa edessä. Huomasin esikoisen pyöräyttävän silmiään pikkusiskolleen. Siinä, missä itse ajattelin, että onpas mielenkiintoista kuunnella tästä uudesta matkakohteesta tietoa! Tuolloin kyllä ajattelin, että joku lasten sanoissa kalskahti korviini. Ne olivat muistoja jostain kymmenen vuoden takaa, kun päätimme, että vaikka pakettimatkalle voisimme vielä mennäkin, niin mieluiten hommaamme omat lentokenttäkyydit. Jotta pääsemme nopeammin hotellille ja ilman mittavia sisäänkirjautumisjonoja.

Tunsin pienen piston sydämessäni. Nuo pikkuiset imevät kaiken, mitä puhumme itseemme. Muistavat ne vielä vuosien takaakin ja mikä ehkä kamalinta, muodostavat omat mielipiteensä asioista meidän aikuisten puheiden perusteella.
Sen takia täytyy kyllä vastedes vähän suodattaa mitä puhuu. Tuossa taannoin vaalien aikaan, huomasin myös sen, että meillä esikoinen on tietävinään poliitiikasta ihan hirmuisesti. Lateli totuuksia puolueista ja presidenttiehdokkaista. Kertoi, ketä ei ainakaan kuuluisi äänestää ja valisti mikä numero siihen lappuun kuuluisi laittaa. Nuo politiikkapuheet olivat kuin suoraan hänen mummunsa, minun äitini suusta. Me miehen kanssa harvoin kotona puhutaan poliittisia juttuja, mutta mummulassa varmasti politiikkaa aikoinaan ruodittiin paljonkin.

Nuo lapset ovat syntyessään kuin tyhjiä kanvaksia. Myös mielipiteidensä suhteen. Maailmankatsomuksensa suhteen. Voi kunpa osaisimme heistä kasvattaa nuoria naisia, jotka muodostavat omat mielipiteensä ja uskaltavat seisoa niiden takana. Vaikka jotkut olisivat eri mieltä asioista, niin osaisivat tarvittaessa perustella, miksi ovat jotakin mieltä. Oppisivat myös tietämään, milloin ei tarvitse perustella kantojaan. Oppisivat pitämään puoliaan ja olemaan kuitenkin avoimia asioille. Kyseenalaistamaan kuulemansa, mutta silti olemaan ennakkoluulottomia. Suvaitsemaan myös sen, että meidän kaikkien ei tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä.

Ei ole helppoa jälleen tämä kasvattajan rooli. Mutta kukaan ei sen ehkä oletakaan sitä olevan. Vanhemmuus on matka, jonka varrella tulee havahduttua milloin mihinkin asiaan. Tällä lomalla havahduin tähän mielipideasiaan, mutta myös siihen, että noista meidän pikkuisista on kasvanyt ihania pikkunaisia. Vaikka niillä onkin välillä vähän kärkevät mielipiteet ja vaikka ne eivät osaa niitä aina ihan nätisti pukea sanoiksi 

TERKUIN,


5 Responses to “Mielipiteistä ja lapsista”

  1. Anne L. sanoo:

    Hei,
    Työskentelen lasten/nuorten parissa ja olen törmännyt parin viime vuoden ajan tuohon silmien pyörittelyyn. En tiedä mistä tämä ilmiö tulee, kenties vanhemmilta, kuten mainitsit. Näissä tilanteissa keskustelen lasten/nuorten kannsa, että on kyse toisen ihmisen kunnioittamisesta. Miltä se hänestä tuntuisi jos hänen puhuessaan toiset vähättelevät/mitätöivät esityksen/puheenvuoron. Liittyykö ilmiö jotenkin tämän päivän nuorisokulttuurin ilmiöihin? Hienoa, että olit tyttärien kanssa matkalla ja pääsit näkemään tämän puolen ja pääsit asiasta keskustelemaan heidän kanssaan.
    Kaikella ystävyydellä ja mukavaa kesän jatkoa. Joko olette onnistuneet nappaamaan sen kuhan mökkijärvestä :)

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Anne!

      Juu, meillä tuo silmien pyörittely ei tule vanhemmilta…ehkä koulusta oppineet. Tiedä häntä, mutta erittäin epämiellyttävä ja epäkunnioittava tapa!

      Reissulla keskusteltiin paljon, myös näistä käytöstavoista ja siitä suvaitsevaisuudesta sekä eri kulttuurien rikkauksista :)

      Hei, ei olla vielä onnistuttu – mutta kolme ”melkein napattiin” -kertaa on takana. Ehkä tänä viikonloppuna natsaa ;)

      Ihanaa viikonloppua sinne ♥

      • Anne L. sanoo:

        Hei,
        Piti vielä kiittää sinua siitä, että otit asian esille täällä blogissa ns. julkisesti. Harva vanhempi pystyisi tuon tekemään. (Tähän iso peukutus sinulle :)). Usein kysyn lapsilta/nuorilta tuossa tilanteessa, että kuinka heidän vanhempansa suhtautuisivat tuohon käyttäytymiseen. Osa heistä myöntää , että ”sapiskaa” tulisi. Mutta surukseni on paljon heitä joille sillä ei ole merkitystä. Näistä osa tietysti esittää coolimpaa ja totuus on jotain muuta.
        Mutta tosi hienoa, että sinä otit asian täälläkin esille.
        Monenlaisia ilmiötä esiintyy nuorten parissa kuten kautta aikojen on tehnyt ;)
        Viimeisin ilmiö mille minä voisin pyöritellä silmiä on paljaat nilkat converseissa läpi vuoden, niin tytöillä kuin poijilla. Pojilla lippis syvällä päässä ja siihen vielä huppu tiuksti päälle ;)
        Mukavaa viikonloppua toivotellen!

  2. Ei-Leen sanoo:

    Nuoret ovat niin ihanan fiksuja ja seuraavat asioita ja uutisia ympärillään, joten kannattaa jutella heidän kanssaan asioista ja kysellä heidän ajatuksiaan. Aivan varmasti he samalla omaksuvat teiltä kaikki hyvät ja oikeudenmukaiset ajatukset. Nuoriso on niin mahtavaa.

    Mukavaa alkavaa viikkoa <3

Kommentoi