sunnuntai 20. toukokuu 2018

Tilaa unelmille

HEIPSUN IHANAT!

Heräsin tänä aamuna siihen, kun mies sanoi hiljaisella äänellä ”Kello on jo puoli yksitoista, pitäisköhän meidän nousta?” Tuossa hetkessä heräsin ja tajusin, että unta olisi riittänyt vielä vaikka kuinka. Vaikka oli tullut nukuttua liki kellon ympäri, niin tunsin oloni väsyneeksi. Toisin kuin yleensä noin paljon nukuttuani. Silloin ymmärsin, että en ollut pitänyt viime aikoina siitä lupauksestani kiinni. Siitä, minkä alkuvuonna tein. Voidakseni vielä paremmin.

Olen ollut itse oman hyvinvointini tiellä. Jonnekin taka-alalle romukoppaan on viimeisten parin viikon aikana heitetty se sanana kaunis, mutta vaativa: lempeys. Peilistä on katsonut Maria, jolla on ensi kertaa sitten lasten vauvavuosien ollut silmäpussit. Maria, jonka silmienvälin huolirypyt ovat syventyneet. Tänä aamuna sen tajusin, että nyt on parempi tehdä muutos. Ennen kuin on liian myöhäistä.

Pakko viheltää peli poikki, jotta jaksaa. Kieltämättä muutaman viime viikon aikana on tuntunut, että elämä soljuu kiireen vilkkaa eteenpäin ja itse olen juossut sen perässä kuin silmälapuilla varustettu ravihevonen, joka ei ole nähnyt sivuillensa. Vain eteenpäin. Selvittänyt deadlinen deadlinelta ja sähköpostin sähköpostilta. Jopa ne hengitysharjoitukset, jotka ovat olleet jokaaamuinen intohimoni ovat unohtuneet. Kiireen keskellä.

Eilen mökillä pitkästä aikaa huomasin, että ajauduin siihen ihanaan tilaan. Siihen tilaan, missä rakastan olla. Uppouduin unelmiini. Unelmat ja unelmointi ovat mulle ja hyvinvoinnilleni tärkeitä juttuja. Katsoin sohvalla maatessani tuulessa huojuvia koivun latvoja ja matkasin haavemaailmaan. Pitkästä aikaa osasin taas olla onnellinen niistä ihan pikkuisista, arkisista jutuista.

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus

On vapautta kuunnella metsän huminoita
Kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä”

Eilen sen tajusin, että voidakseni hyvin, mulla pitää olla just niitä tuollaisia päiviä. Päiviä, kun ei ole pakko. Kun saa vaan olla möllöttää ja tehdä asioita ilman aikataulua. Kuten eilen postauksessa totesin, niin tunsin eläväni. Se, jos mikä, on tervetullut tunne! Välillä tuntuu, että tämä nyky-yhteiskunta vaatii kovin paljon. Pysyäksesi mukana menossa, pitäisi olla koko ajan tuli pepun alla. Pitäisi olla koko ajan monessa mukana, olla aktiivinen ja sosiaalinen. Jopa minä yltiösosiaalisena ihmisenä rakastuin eilen hiljaisuuteen. Tajusin, että pitkästä aikaa kuulin itseäni. Sitä sisäistä ääntä, jonka kanssa meillä on yleensä ollut yhteinen sävel. Jonka äänen olen tukahduttanut liian lyhyillä yöunilla ja ryntäilemällä päättömänä paikasta toiseen.

Koska elämä ei voi olla pelkkää mökkeilyä ja unelmointia, niin huomiselle illalle työpäivän jälkeen olen kirjoittanut kalenteriin ”Organisoi arkesi”. Aion ottaa niin kauan aikaa kuin tarve vaatii ja tehdä itselleni selväksi sen, että mikä on arjessa tällä hetkellä se asia, mikä estää minua voimasta kokonaisvaltaisesti hyvin. Ja älkäähän käsittäkö väärin, voin hyvin, mutta tiedän, että voisin voida vielä paremmin. Se on osaltaan tämä lisääntyneen valon määrä, mikä saa karsimaan yöunista. Pitkällä aikavälillä sekin kostautuu. Olen myös miettinyt somea ja sen ajan käytön rajoittamista. Mutta toisaalta, kun se on osa työtäni ja asia, jonka käyttöä en voi täysin tyrehdyttää. Ehkä pitäisi miettiä niitä muita aikasyöppöjä arjessa, joista olisi varaa karsia.

Voin palata teille pidettyäni sisäisen palaverin itseni kanssa. Että mihin tulokseen tulimme. Kirjoittaa kokousmuistion tänne kaikkien nähtäväksi. Jotta voisimme sparrata toisiamme. Sillä tiedän, että en ole ainoa joka tässä vaiheessa vuotta on valmista kauraa kirmaamaan kesälomille ♥ Tee arjestasi sellainen, että tarvetta lomalle ei ole. Ajatuksena kaunis, mutta tällä hetkellä hieman kaukainen…

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


8 Responses to “Tilaa unelmille”

  1. Tessa sanoo:

    Ihana mekko mistä?

  2. Meri sanoo:

    Moi! Osui ja upposi tämä kirjoitus, täällä pohtinyt juuri samoja asioita. Elämä tuntuu tällä hetkellä niin kovin hektiseltä ja tuntuu, että joka puolelta vain vaaditaan jotain. Minä kaipaan myös omaa aikaa ja rauhoittumista, en ole yhtään ehtinyt kuunnella itseäni. Nyt olen päättänyt yrittää antaa aikaa itselle, olla murehtimatta niistä asioista, joille en voi mitään. Kesälomaa niin kovasti jo odotan, pitää kuitenkin yrittää saada arki balanssiin ennen sitä, ettei loma meni vain arjesta/töistä toipumiseen. Kiitos tästä kirjoituksesta ❤

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Meri!

      Ja hei, sinne myös hirmuisesti voimia kiireen keskellä ♥ Tuo itsensä kuunteleminen ja rauhoittuminen on niin tärkeää.

      Täällä tehtiin tänään myös ryhtiliike, nimenomaan sitä ajatellen, että kesäloma ei mene pelkästään vain nukkumiseen :)

      Aurinkoista tiistai-iltaa ♥

  3. Lydialainen sanoo:

    Jep, tuttu tunne! Ei vaan millään malta mennä ajoissa nukkumaan, kun nämä alkukesän valoisat kesäyöt on niin ihania. Talvella ei tulisi mieleenkään lähteä iltakävelylle klo 22 jälkeen, mutta viimeisen viikon aikana olen käynyt monta kertaa ja nauttinut suunnattomasti. Ihana, kun linnut laulavat, luonto on heleän vihreää ja joka puolella kukkii. Yöunista minäkin olen nipistänyt ja eihän se hyvä pidemmän päälle ole. Täytyy yrittää löytää joku balanssi.

    Ja tuo mekko on aivan ihana. Onko tämän kevään mallistoa? Täytyykin käydä tsekkaamassa.

    Minä niin tykkään sun blogista – kiitos!

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Lydialainen

      ja sanos muuta, se on tämä kesäaika, mikä saa rytmit heittämään pyllyä :) Mutta kun luonto on vaan nyt niin kauneimmillaan, että sitä on pakko ihastella koko rahan edestä ♥

      Kiitos, juu ostin tämän viikko takaperin :)

      Kiitos kaunis kommentistasi ja ihania kesäpäiviä ♥

  4. […] 24/7. Ellei pääse nollaamaan aivojaan. Ellei pääse siihen ihanaan tilaan, jossa on tilaa unelmille. Työpäivien lisäksi olen tottakai halunnut kuvata materiaalia blogiin ja kirjoittaa blogia. […]

  5. […] Mekkohuumassani ostin myös kolme muuta mekkoa Ellokselta, sillä olivat hyvässä alessa (ja näemmä näyttävät olevan vieläkin alessa). Kietaisumallinen Bella-mekko olikin päälläni viime torstain postauksessa. Sininen on punaisen ohella se väri, johon olen tänä kesänä jälleen tykästynyt. Sopii päivettyneelle iholle ihanasti! Tuo kaunis, apilaprintein koristeltu valkoinen Engla-mekko taas kasvoi liki kiinni päälleni tässä taannoin. Riisuin sen iltaisin ennen nukkumaanmenoa ja aamuisin suihkun jälkeen puin taas päälle. Niin työ- kuin kotitoimistopäivinäkin. Kertakaikkisen ihana päällä ja tuo kuosi…niin kesäisen hurmaava. Sen olette nähneet päälläni esimerkiksi täällä. […]

Kommentoi