maanantai 12. helmikuun 2018

Ravintoasiaa; olenko mä ihan ulapalla?

MOIMOI MAANANTAI!

Saako lähteä heti näin viikon alusta hieman skeptisesti ja pohdiskellen liikkeelle? Piti kirjoittelemani teille kuvissa näkyvien herkullisten minttukookos-verigreippien reseptiä ja alkuviikon turinoita, mutta aamusta kampaajan pöydän äärellä istuessani eksyi käteeni lehti nimeltä Vegaanikeittiö. Hyvä lehti täynnä iiiiihania reseptejä. Mutta yhdellä aukeamalla törmäsin väitteisiin, joita aloin pohtimaan kampaajakäynnin jälkeen. Jälleen kerran aloin ylipäätään pohtimaan, että mikä näissä ravintosuosituksissa oikein mättää. Välillä sanottiin, että kananmunat on ehdoton ei. Sitten sanottiin, että kananmunia saa syödä kuin viimeistä päivää. Ne ovat katsokaas alkuruokaa. Kuulemma.

Kuka kertoo sen, että kaikkien ravintoaineiden käyttäminen on ok, kunhan sen tekee kohtuudella. Vai kuvittelenko omassa päässäni sen, että kaikkea saisi nauttia kohtuudella omaan terveydentilaansa nähden. Jos on korkea kolestroli, niin tottakai silloin pitää huolehtia siitä, ettei kolestrolia lisääviä ruoka-aineita syö mielin määrin ja sitä rataa.

Näistä lehdessä olleista väitteistä en muista kuin kolme ja saa korjata mikäli ne muistan väärin, mutta jotenkin näin ne menivät:

Kananmunien syöminen on yhtä vaarallista kuin tupakointi.

Punaisen lihan syöminen on yhtä vaarallista kuin tupakointi.

Maitotuotteiden käyttäminen aiheuttaa syöpää.

Mihin on joutanut se järjen ääni, joka kertoo, että kun lautasen täyttää lautasmallin mukaan terveellisellä kotiruoalla, niin sillä jo selviää hyvin pitkälle? Jos kananmunien ja punaisen lihan syöminen on yhtä vaarallista kuin tupakointi, niin miksei kananmuna- ja jauhelihapakettiin tule varoitusta asiasta? Jos maitotuotteiden käyttäminen aiheuttaa syöpää, niin miksi maitotuotteiden pakkauksissa ei ole tästä mainintaa? Eli ketä uskoa alati vaihtuvien ravintosuositusten mukaan? 🙂 Meidän iskä väitti, että hänellä iski 1 tyypin diabetes siinä vaiheessa, kun muutti maalta kaupunkiin opiskelemaan ja vaihtoi lehmän maidon jalostettuihin maitoihin. Tiedä häntä, kuinka oikeassa on, mutta joku järjen ääni itsellänikin sanoo, että liiaksi prosessoitu ja lisäainepitoinen ruoka ei ole hyväksi. Mutta edelleen jaksan ihmetellä esimerkiksi tuota kananmunaa. Varsinkin jos kyseessä on luomukananmunat, niin tappaako niiden syöminen yhtälailla kuin tupakointi, sillä eihän niihin kananmuniin nyt ole lisätty mitään eikä niitä ole määräänsä enempää kanaemo voinut prosessoida (eli hautoa)?

Itse syön kananmunia (välillä varmasti liikakin), punaista lihaa (nykyään kohtuudella) ja maitotuotteita (aina rahkasta luomu punaiseen maitoon), pyrin välttelemään sokeria ja alkoholia. Vatsani kestää viljoja, joten syön leipää vaikka se aina välillä vatsaani turvottaakin. Veriarvoni ovat hyvät, joten pääasiassa syön sen mukaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Tähän ikään mennessä, kun on tullut havainnoitua omaa kroppaa, olotilaa ja niiden suhdetta syötyihin ruokiin, tietää mikä toimii ja mikä ei toimi. Eilen illalla ystiksien kanssa vedetiin navat täyteen gluteenitonta, maidotonta ja sokeritonta herkkua. Suolaista ja makeaa vohvelia ja olo oli euforinen. Tänään huiskautin uuniverigreippeihin vähän inkkarisokeria eikä sekään pöllömmältä maistunut. Iltaruoaksi on luvassa suussasulavaa lasagnea. Kohtuudella sitäkin.

Samalla tavalla kuin alati vaihtuvat ravintosuositukset, olen oppinut kyseenalaistamaan myös jotkut ruoka-aineet, joita terveelliseksi väitetään. Viime viikolla luin lehdestä, että erään painoa tiputtavan naisen paino ei tippunut, koska hän söi liikaa avokadoa ja pähkinöitä. Lehdissähän rummutetaan sitä, että avokado ja pähkinät ovat terveellisiä. Mutta kuka kertoo sen, että tämäkin pitää paikkansa vain kohtuudella syötynä. Hyviä rasvojahan niistä saa, sitä en kiellä. Itse havahduin asiaan lauantaiaamuna miehen kanssa aamupalapöydässä, kun aloin miettimään tuon ”terveyspannukakkuni” terveellisyyttä 😀 Tuolla kertaa en ollut käyttänyt siihen kookos- tai kaurajauhoa vaan pelkkää mantelijauhoa. Joka ei siis ollut sitä vähärasvaista (jota muuten on kuulemma saatavilla). Jos olisin painonpudottaja, niin tuo pannukakkuni ei olisi ollut kovin terveellinen, sillä rasvaa ja kaloreita siitä kyllä saa yllinkyllin.

Samoin tänään kampaaja-Kristan kanssa sivuttiin aihetta raakakakut. Moni mieltää ne terveellisiksi ja ns. laihdutusherkuiksi. Mutta eihän ne tosiasiassa ole mitään laihdutusherkkuja, jos niitä liikaa syö. Niidenkin osalta oma intressini perustuu siihen, että tiedän raakakakkupalan olevan itselleni parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi sen laskiaispullan. Nimittäin lauantaina söin laskiaispullan ja se ei mulle sopinut. Ei sitten yhtään. Kroppa on irtautunut valkoisesta sokerista. Pullan syömisen jälkeen tuli energiapiikki, jonka jälkeinen olotila oli kammoksuttava. Vajaan parin tunnin päikkäreitten jälkeenkin olo oli vielä pöhnäinen. Ja jälleen eilen eli sunnuntaina niveliä särki. En ole ennen kuullutkaan, että sokeri voisi vaikuttaa nivelkipuihin, mutta itselläni se on nyt aiheuttanut parina kertana nivelkipuja. 

Summa summarum, olenko mä ihan hakoteillä, jos sanon lapsille, että vaikka lehtien otsikot huutaa mitä huutaa, ovat keitetyt kananmunat ok syödä silloin tällöin? Että kyllä se kotiruokien kunkku eli jauhelihakastike on myös sallittua? Että juokaa vaan maitoa, jotta luusto pysyy kuosissa? Miten himskatissa sitä taas osaa hoitaa tämän roolin nimeltä äitiys niin, että noista lapsista kasvaa terveitä aikuisia monipuolisen ravinnon avulla? Näillä mietteillä kohti uutta ihanaa helmikuista viikkoa 

MAANANTAITERKUIN,


13 Responses to “Ravintoasiaa; olenko mä ihan ulapalla?”

  1. Leena sanoo:

    Hei, vastauksia mulla ei näihin pohdintoihisi ole, mutta kiinnostaisi kuulla mitä ajattelet lihan- ja maidontuotannon eettisyydestä? Itse olen kovasti kallellaan kasvissyönnin puolelle ja haluaisin päästä kokonaan eroon eläinperäisten tuotteiden käytöstä. Uskon että sekaruokavalio on ihan terveellinen monipuolisesti koostettuna, mutta eläinten hyvinvointi mietityttää kovin eikä se kovin hääppöistä nykyisessä tehotuotannossa ole. Se surettaa. 🙁

    • Maria sanoo:

      Moikka Leena!

      Mulla on varsinkin viimeisen vuoden aikana ruokavalio mennyt myös enemmän kasvispainotteisemmaksi. Aikoinaan (vajaa parikymppisenä) olin muutaman vuoden syömättä punaista lihaa, eettisistä syistä. Tunsin kuitenkin, kun aloitin punaisen lihan syönnin jälleen, aloin voimaan paremmin. Tuon parin vuoden ajan huomasin mm. että hiukseni meinasivat tippua päästä pois. En ehkä osannut syödä silloin mitään vitamiineja.

      Jos totta puhutaan, niin kyllä minun käy sääliksi joka ikistä eläintä, joka ravinnoksi päätyy. Mutta silti en ole valmis lopettamaan liha- tai maitotuotteiden käyttämistä. Sen takia pyrin ostamaan aina luomua, mikäli mahdollista. Pieni teko tuo luomuna ostaminen, mutta suuri vaikutus.

      Eläinten hyvinvointi on täälläkin lähellä sydäntä <3

  2. Seijahannele sanoo:

    Et sinä ole ulapalla, moni asiantuntijaksi nimetty sen sijaan on. Nykyään mennään äärimmäisyyksiin asiassa kuin asiassa. Minkä alan asiantuntija esimerkiksi kuntosaliyrittäjä varsinaisesti on? Ja millä pätevyydellä? Niinpä…

    • Maria sanoo:

      Heippa Seijahannele

      ja ihana kuulla, etten ole ihan ajatuksieni kanssa ulapalla 😀

      Se on juurikin tuo mitä sanoit; nykypäivänä ollaan jotenkin ehdottomia. Se on joko tai. Eikö kaikki voisi elää (vastuullisesti) niin kuin parhaimmaksi näkee, vaikka sitten sitä kultaista keskitietä pitkin <3

  3. Minttu sanoo:

    Hei, ja kiitos ihanasta blogistasi!

    Nyt kyllä on melkoisia huuhaa-väitteitä lehteen eksynyt, pöyristyttävää, että tuollaista saa lehdissä julkaista. Kananmunat eivät ole millään tavoin verrattavissa tupakkaan eikä esimerkiksi kananmunan yhteyttä syöpien kehittymiseen ole todettu. Se on totta, että runsas punaisen lihan nauttiminen (varsinkin prosessoitujen punaisen lihan tuotteiden) on yhdistetty mm. suolistosyöpien kehittymiseen ja sen tiedetään nykyään olevankin yksi merkittävä riskitekijä. Kuitenkaan tupakkan haittoihin sitä ei voida täysin rinnastaa, sillä tupakka voi yksinään jo aiheuttaa syöpää. Punainen liha on myös yksi riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille yms. joten sen käyttöä onkin ihan hyvä vähentää.
    Myöskään maitotuotteiden ei ole todellakaan todettu aiheuttavan syöpää.
    Eli juuri niin kuin pohditkin, näitä raaka-aineita on ihan turvallista ja terveellistä käyttää, ja tottakai erittäin runsaasti nautittuna haittoja voi kuitenkin ilmetä (kuten kolesterolin nousua kananmunista) niinkuin minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla.
    Minulla siis on hyvin samanlainen ruokafilosofia kuin sulla eli järki päässä ja kaikkea kohtuudella 🙂 on kyllä hölmöä kyseiseltä lehdeltä, että hämmentävät ihmisiä tämmöisillä ihan perättömillä väitteillä.

    • Maria sanoo:

      Voi kiitos Minttu 🙂

      Mä olen ihan samoilla linjoilla, että vaikka punaisessa lihassakin piilee paljon riskejä terveydelle, niin tuskin se nyt tupakan veroista on! Meillä syötiin aiemmin punaista lihaa ihan älyttömästi, nyt ollaan tietoisten valintojen myötä päädytty tilanteeseen, että sitä on enää lautasella kerran viikossa. Olo on myös jotenkin parantunut 🙂

      Ymmärrän lehden filosofian siinä, että on vegaanilehti, mutta mun mielestä näissäkin jutuissa parasta olisi se, että otetaan myös muut ihmiset huomioon eikä pidetä omaa filosofiaa ainoana oikeana. Meitä kun on moneen junaan <3

  4. Hanna sanoo:

    Mielenkiintoisia juttuja. Meillä syödään omien kanojen (5kpl) munia ja 10 vuotta oltiin myös lähes omavaraisia maidon suhteen, joka oli peräisin parista lemmikkikutusta. Uskon täysin isäsi ajatukseen sairastumisen liittymisestä maidon laatuun. Meillä ei muuten ole ollut mikroaaltouuniakaan noin 15 vuoteen… Ja nyt viimeistään saatiin varmaan se hörhö-maine 😀 Uskon puhtaaseen ruokaan, kultaiseen keskitiehen -asiassa kuin asiassa- ja omaan intuitioon luottamiseen ruoka-asioissa(kin). Ja toivottavasti näistä siirtyisi jotain juttuja myös meidän lapsille.

    Valkoisesta sokerista vielä, että mulle tuo on ihan tuttu juttu. Ja mitä kauemmin on ilman sokeria ja sitten nauttii sitä pienenkin määrän niin sitä kovemmat nivelkivut. Aiheuttanee siis jonkinlaisen tulehdusreaktion nivelissä:( No, ilmankin pärjää 😉

    • Maria sanoo:

      Heissun Hanna!

      Oi, teillä on kanoja!! Mä olen aina halunnut oman pikkukanan takapihalle 🙂 Mummulassa pikkutyttönä vietin kesät kanalassa (ja navetassa, vaikka lehmiä pelkäsinkin).

      Kuule, mä olen miettinyt, että ellei meillä tuota mikroa olisi integroituna keittiöön, niin mikroaaltouuni saisi lähteä. Ei hörhöä lainkaan 😀 Just näin, kultainen keskitie <3

      Kiitos kokemuksesta, se voi olla juurikin tuo sokerin aiheuttama tulehdusreaktio!

  5. Kaura sanoo:

    Parasta on, että syö miten itsestä hyvältä tuntuu, ja järjen kanssa. Suosia niitä aineita, ja ruokia, joista tasapaino ja hyvä fiilis kehoon tulee. Noi lehtijutut toistavat itseään, ja aina löytyy jotakin uutta, joka taas kumoaa aikaisemmat uutiset. Mitään ei oikeastaan saisi enää syödä..?

    • Maria sanoo:

      Moikka Kaura

      ja just näin <3

      Mun mielestä se oma keho ja olotila viestii parhaiten siitä onko saanut tarvittavia ravintoaineita. Sepäs se juuri huolettaakin, että kun ravintosuositukset vaihtuvat joka toinen päivä, että kehen tässä oikein uskoa ja mitä oikein syödä 😀 Mutta jos jatkaa sillä maalaisjärjellä tässäkin asiassa, niin ei voi mennä vikaan!

  6. Hanna sanoo:

    Ja minä kun syön noin 6 munaa (vain valkuaiset, keltuaisista en niin tykkää) päivässä 😀 pitää hyvin nälkää loitolla ja sopii herkälle vatsalleni. Kohtuus kaikessa on varmasti paras vaihtoehto elämän jokaisella saralla. Oli se sitten ruokaa, liikuntaa, töitä, mitä vain. Maitoa meillä ei juuri käytetä. Ruoanlaitossa kyllä jonkun verran, mutta juomalla ei juoda. Itselläni vatsa ei niin tykkää ja lapset syövät turkkilaista- ja maustamatonta jugurttia ja juovat maitonsa koulussa. Välillä keitetään toki ”joulupuuroa” ym.

    Sokeriton jatkuu koko perheellä ja siitä olen tosi tyytyväinen. Lapsetkin ovat olleet niin hienosti mukana ja sitoutuneet. Niin ihania hyvisherkkuja ollaan tehty ja löydetty. Ja raakasuklaa palan on saanut silloin tällöin helpommin jälkkäriksi, kuin mitä sokerisia herkkuja sai. Hyvin maistui ”Hannan terveellinen kaakao” myös siskon lapsille, kun sitä oli pulkkamäessä eväänä. Keitin raakakaakaon mantelimaitoon ja maustoin hunajalla, ceylon kanelilla ja kardemummalla. Nam!

    Sitä olen ihmetellyt, että hiihto ei ole pudottanut yhtään painoa, päin vastoin. Kulutus tuntuu olevan kuitenkin tosi kova kun välillä on oikein kurniva nälkä. Oletko huomannut samaa? Vähän törppö kysymys, joten sivuuta jos et halua vastata 🙂 Vatsapömppö on kyllä ehkä hieman litistynyt, joten oliskohan vain lihasten keräämää nestettä…

    • Maria sanoo:

      Moikku Hanna!

      Hei mäkään en tykkää niinkään keltuaisista, mutta valkuaisia voisin syödä tiullisen päivässä 🙂 Kohtuus kaikessa, näinpä se juuri on ravintoasioissakin <3

      Ihanaa, että teillä on koko perhe sokerittomalla. Meillä on sokeria vähennetty radikaalisti, mutta muu perhe ei varsinaisesti sokerittomalla ole. Vaan sillä "sokerit on" -kuurilla 😉 Mä jatkan myös sokeritonta tai semisokeritonta, sillä jos siltä tuntuu niin sallin itselleni herkun silloin tällöin. Silti sokerin saantini on ehkä 1% siitä, mitä joululomalla.

      Nam, tuota sun kaakaota pitää koklata! <3

      Tiedätkö mitä, mä jouduin eilen vaa'alle ja meinasin tiputtaa silmät päästäni. En siis ole käynyt vaa'alla, kun meillä ei sellaista ole, mutta näytti sellaisia lukemia, että oksat pois! Housut on löystynyt vyötäröltä, mutta paino on näemmä mennyt ylöspäin. Oon kyllä huomannut, että jalkoihin on tullut lihaksia aika paljon...josko ne painaa? ;D Tosin mun hiihtosykkeetkin on ihan järjettömät eli mitään rasvanpolttojumppaa tuo hiihto ei ole.

      Meillä tuli miehellä flunssa takaisin (ei malttanut levätä), joten ei päästä parisuhdehiihtämään viikonloppuna. Ehkä mä repäisen kuitenkin ja menen yksin. Niin ihania kelejä luvattu <3

  7. Hanna sanoo:

    Ne on ne lihaksi, ihan selvästi 🙂 Kiitos vertaistuesta! Ei kirrannut housut täälläkään vaikka vaaka näyttää muuta. Jatketaan treeneja. Ihanaa viikonloppua <3

Kommentoi