maanantai 08. tammikuun 2018

Viikko sokeritonta elämää takana

HEISSULIVEI!

Ja niinhän se on, että pari tuntia töissätöissä venyi neljäksi tunniksi ja tämä päivä, jonka piti omistamani blogille meni sitä myöten vähän harakoille. Mutta hei, neljä blogille omistettua päivää vielä edessä 🙂  Täällä uudessa kotitoimistossani, jonne juuri koneen viritin. Illalla pitää vielä vähän sisustaa huonetta ja yksi reissu Ikeaankin tulee tarpeeseen. Tarvitsen säilytyskalusteen, johon saan siististi laitettua kamerajutut, paperit ja blogiin kuvattavat tavarat. En tosin halua mitään toimistokalustetta varsinaisesti vaan jonkun sellaisen kivan mustan sivutaso/senkkisysteemin, joka menee tarvittaessa sitten vaikka olohuoneessa! Työpöytänä mulla on mummulan vanha Billnäs/Boknäs/Björknäs/mikälie pöytä. Aivan liian punertavan ruskea makuuni, mutta antaa olla 🙂

Tänään tuli täyteen täysi viikko tätä sokeritonta elämääni. Yritin kahlata tuossa edellisvuosien postauksia, että millä mallilla silloin mentiin tässä vaiheessa. Päätin kuitenkin keskittyä nyt vain olotilaani juuri tässä hetkessä ja jättää viime vuosien kokemukset sikseen. Sen verran lohtua paluu historiaan toi, että en enää ihmettele tätä pääkipua, joka on vallitsevana nyt kolmatta päivää. Pian se siitä helpottaa, toivottavasti. Verrattavissa sellaiseen kofeiininvieroituspääkipuun, kyllä te tiedätte.

Sokeriton tarkoittaa siis karkkien yms. herkkujen karttamista. Suurennuslasin kanssa en ole katsonut purkkien kyljistä, onko niihin lisätty sokeria vai ei. Aika paljon maalaisjärki sanoo, mikä on terveellistä mikä ei. Myös hedelmien ja hunajan kanssa ei ole ollut ongelmia; hedelmiä sekä lorauksen hunajaa olen itselleni sallinut silloin tällöin. Mutta siis viikko aikamääreenä, voiko siinä ajassa tapahtua mitään radikaalia? Jälleen kerran joudun toteamaan, että voi! En tiedä, että oliko tuo lähtötaso joulumässyineen niin överi, mutta olen huomannut sokerittoman viikon aikana aika merkittäviäkin muutoksia. Toki sokerin poisjättäminen yksin ei välttämättä ole syypää näihin, vaan myös muutenkin on tullut syötyä terveellisesti. Ja tipattomasti. Vaikka perjantai-iltana punaviinihammasta kolotteli siihen malliin, että meinasin antaa periksi yhden lasillisen verran. Sen sijaan tartuin vissylasiin 😉

Vyötäröpöhö on pienentynyt.
Kyllä, jo nyt tuntuu että joku on päästänyt ilmoja pihalle siitä vararenkaan alusta ja hyvä niin, sillä mun yhdet (ja belive you in me, niitä on paljon) motivaatiohousuista menee nyt jo päälle! Vaikken sokerittomalle ryhtynytkään kilojen, vaan paremman voinnin takia, niin silti tämä on mukava ”sivutuote” 🙂

Uni on syvempää ja illalla nukahtaa samantien.
Jep, siinä missä heräilin öisin ennen joulua ja joulun aikaan, posotan nyt heräämättä aamuun. Se on kuulkaas ihana olotila!

Kroppa huutaa terveellistä ruokaa ja liikuntaa.
Terveellisesti syöminen ruokkii liikuntainnostusta ja toisinpäin. Tämä on se noidankehä, jota rakastan. Ei varmaan voi tehdä suurempaa palvelusta itselleen kuin pitää itsestään huolta syömällä terveellisesti ja liikkumalla. Ilman, että tämä menee suorittamiseksi ja pakkopullaksi. Lempeästi, you know.

Iho on tasaisempi.
Ollakin, että jossain neljännen päivän kohdalla iho alkoi puhdistautumaan oikein urakalla ja sain pari sangen kipeää finniä ohimolle.
Ties koska viimeksi on tuollaisia kunnon finnejä ollut! Mutta nyt iho ja ihon sävy ovat oikein jees.

Mielihalut ovat tiessään.
Siis sellaiset napostelumielihalut. Tänä vuonna sokeriton on mennyt jotenkin tosi iisisti tämän suhteen.
Kertaakaan ei ole käynyt sortuminen edes lähellä ja se on aika paljon se! Musta tuntuu, että aiempina vuosina olen jotenkin taistellut sokerihimoa vastaan. Ehkä tää koko sokerin ignooraus on auttanut. Tai se, että on pitänyt itsensä kiireisenä, niin ei ole tullut mieleenkään sortua.

Siivoushulluus.
Joojoo, siis aivan kuin dagen efter -päivinä, niin nytkin tekisi mieleni siivota kaappeja sun muita. Tuntuu, että tietyllä tapaa se verensokerin vaihtelu tai lähinnä niiden matalapaineiden loppuminen on vapauttanut jostain energiaa ihan hurjan paljon.

Tässä siis muutamia sivuoireita vain mainitakseni. Tiedän, että viikon kuluttua listaan voin jo lisätä sen, että kaikki vähänkin makea, esim. hunaja tökkäisee eikä tee kertakaikkisesti lainkaan mieli sokeria. Ensi viikonlopun herkuttelupäivän varalle teen nice creameja. Ainakin mulla tuo jäädytetty banaaniherkku toimii ihan älyttömän hyvin. Kahvipöydässä ei muuta edes kaipaa! Huomenna haen kauppakassitilauksen, johon tilasin vähän raakasuklaata. Palanen sitä sallittakoon iltapäiväkahvin kanssa.

Mites siellä muilla sokerittomilla sujuu?

IHANAA ALKANUTTA ARKEA &
MAANANTAI-ILTAA,

 


18 Responses to “Viikko sokeritonta elämää takana”

  1. Riina sanoo:

    Ei toimi totaalilinja mulla sokerin suhteen, mutta vähentämään olen nyt pyrkinyt. Päänsärky ei oo päässy päälle, kun ei oo ihan nollalinjaa vetäny. Jos jää hyödyt maksimoimatta näin niin tulee toisaalta haitat eliminoitua 😀

    • Maria sanoo:

      Moikka Riina,

      no mä olin aiemmin samaa mieltä, että kultainen keskitie tässä sokeriasiassakin, kunnes silloin neljä vuotta sitten repäisin nollalinjan tammikuun ajalle. Se sysäsi hirmuista kyytiä kohti terveellistä vuotta muutenkin.

      MUTTA kaikki ei toimi kaikilla 🙂 Ja hei just noin, viisaasti sanottu toi vika lause 😀

      Ihanaa tiistaita ♥

  2. Sari Riekkola sanoo:

    Täällä aloitettu karkkilakko ja leipälakko, karkkia söin muutenkin aika vähän mutta leivällä voisin vaikka elää. Ja vielä ruisleipä, niin sehän turvottaa jos mikä!! Jotenki on kevyempi olla jo nytten, riisikakkuja otan, kun kauhea leivän halu iskee, toimivat ainaki vielä.
    Muuten olen sallinu pieniä herkkuhetkiä itselleni aina silloin tällöin.
    Liikuntaan en vain saa otetta, mikähän auttais??

    Tsemppiä jatkoon Maria! <3

    • Maria sanoo:

      Moimoi Sari

      ja hei tsemppiä sinnekin lakkoiluun ♥

      Ruisleivästä en pysty luopumaan, ollakin että se kyllä totta totisesti turvottaa…sen syöntiä ehkä pyrin vähentämään 🙂

      Voi ei, liikunnan suhteen ei auta muuta kuin todeta, että josko ajan kanssa se siitä? Lähteminenhän on aina vaikeaa, mutta se endorfiini, minkä liikuntasuoritus antaa on jotain niin ihanaa 🙂

  3. Saila sanoo:

    Hei!
    Aloitin vuoden alusta vegaanihaasteen, ja samalla jätin myös herkut, sekä suolaiset että makeat, pois. Aiemmin olen ollut täysin sekasyöjä ja syönyt myös herkkuja, ja aloitin haasteen sen enempää miettimättä tyttäreni ehdotuksesta, joka on ollut vegaani vuoden verran. Ensimmäinen viikko on takana ja täytyy sanoa että kannatti aloittaa! Mitään mielitekoja minkään suhteen ei ole ollut, sen enempää kuin nälkääkään, ja ylimääräinen napostelu on jäänyt pois. Edes sitä punaviiniä ei ole tehmyt mieli

    • Maria sanoo:

      Heipsan Saila

      ja hei hienoa – siellä on laitettu kerralla ruokavalio kuntoon! Vegaanihaaste kiehtoisi myös itseäni. Muu perhe vain ei ole valmis vegaanihaasteeseen, joten tässä pohdin, että onko se sen arvoista. Tai siis toki on, mutta jaksanko tehdä paria eri ruokaa. Toisaalta, voiha sitä soveltaa ja tehdä esim jotkut laatikot puoliksi ja puoliksi 🙂

      Tsemppiä sinne ♥

  4. Ajattele, miten ihania ja isoja juttuja tapahtuu noinkin lyhyen sokerittoman kauden jälkeen! En ehkä uskoisi todeksi, jollen olisi itse kokenut. Tuossa kohtaa sitä aina miettii, että miten sitä kaiken tämän jälkeen aina antaakin sokerille vallan…

    • Maria sanoo:

      Moi Suvi

      ja hei sanos muuta…just nyt olen miettinyt, että miksi sitä tekee itselleen huonoa oloa mässäilemällä. Mutta toisaalta, nautintojakin pitää sallia. Ja kohtuudella myös sitä sokeria 🙂 Vasta helmikuussa tosin 😀

      Ihanaa tiistaita ♥

  5. Kaura sanoo:

    Oi, Ihastuttavat ruusut. Itsellänikin kimppu vaaleanpunaisia tulppaaneita, tulee jotenkin keväisämpi fiilis 🙂 Kivaa vkoa sinne, ja tsempit sokerittomalle 🙂

    • Maria sanoo:

      Kiitos Kaura 🙂

      Se on juurikin näin, että vaaleanpunainen tuo mieleen kevään ja hei tulppaaneja pitääkin käydä taas ostamassa!

      Kiitos ja ihanaa viikkoa sinnekin ♥

  6. Marja sanoo:

    Täällä kans alkoi vuoden alusta tipaton/sokeriton. Jälkimmäinen on vähän tehnyt tiukkaa no viikonloppuna vähän lipsuin kun tytär innostui leipomaan ensimmäitä kertaa korvapuusteja! No tottahan oli maistettava uunituore pulla tai kaksi.. mutta siihen kyllä jäi ja homma jatkuu 🙂 Sama täällä huomio housut tuntuu väljemmälle, pöhötys on hävvinnyt ja tämä energinen olotila on i-h-a-n-a! Koko syksyn sitä marisi omaa väsymystään ja herkkua suuhun ja viikonloppuna viinilasi siinäpä selitys todellakin väsymykselle. Tämä blogimaailma on siitä niin mukava vertaistuki onneksi kun kaikki ympärillä ei välttämättä ymmärrä näitä juttuja niin voi edes jossain kertoa ja lukea tähänkin aiheeseen liittyvää. Kiitos kanssaelämisestä kyllä tästä vielä kevät tulee.Tsemppiä myös sinulle Maria!

    • Maria sanoo:

      Heippa Marja

      ja hei ihan huikeeta – tsemppiä sinnekin ♥

      Ihanaa, että sielläkin olo on jo nyt parempi! Se on ihan ihmeellistä, miten tuloksia voi tulla näin lyhyen ajan sisään 🙂

      Hei, ei ne repsahdukset niin vaarallisia onneksi ole (varsinkin, jos lapset leipovat :D) ja pääasia on se, että palaa kaidalle tielle ♥

      Onneksi on vertaistukea, tää on ihan mahtavaa!

  7. Mulla lähti karkin syöminen ihan lapasesta viime syksyn aikana ja tuntuu, että loppuvuodesta sitä meni päivittäin. Aloitin karkkilakon jo heti joulun jälkeen, koska jostain syystä ei tehnyt enää mieli yhtään mitään makeaa (outoa!). Ja ihan samalla periaatteella kuin sinä: en syynää purkkien sokerimäärää, käytän sen verran harvoin valmiskastikkeita tai ketsuppia, joten maailma ei kyllä kaadu siihen pariin grammaan, mitä niistä joskus tulee. Hedelmiä syön myös ihan mielin määrin!

    Sen olin jo etukäteen päättänyt, että kun joululomalla kävimme leffassa, niin siellä saa syödä irtokarkkeja, koska leffaan ei vaan muka ”voi” mennä ilman karkkia. Siinä kävi sitten niin, että parin karkin jälkeen ujutin pussin käsilaukkuun ja leffan jälkeen sujautin pussin roskikseen. Ei maistunut (edelleen: outoa)!!! Kyllä se tosiaan on niin, että sokeriton ruokkii sokeritonta – kun hetken aikaa on ilman, ei enää vaan tee mieli!

    Kivaa viikkoa sulle Maria <3

    p.s. toi sun kirjoituspöytä on IHANA <3 <3 <3

    • Maria sanoo:

      Heippa Emma!

      Hei sulla oli sitten ihan samat syksyn napostelutalkoot niin kuin mullakin 😀 Mutta olit fiksu ja aloitit karkkilakon heti joulun jälkeen…munkin olisi pitänyt, mutta kun ei sitä reissussa tohtinut 😉

      Hienosti sanottu tuo sokeriton ruokkii sokeritonta, sillä näinhän se juurikin on!

      Oi kiitos, tää kirjotuspöytä on kyllä tosi kiva! Laitan joku päivä kuvia blogiin ♥

      Sinne myös kivaa viikkoa ♥♥♥

  8. Heippa!
    Täällä yksi sokeriton on jo tehnyt vaikka ja mitä diagnooseja tästä ihme päänsärystä, mitä nyt on ollut viikon verran ja kappas vaan, tästähän se johtuu 🙂 Kiitos kovasti vain 😉
    Muita oireita on tosiaan tuo siivoushulluus, eläissäni en ole maanantai iltana khh siivonnut tuollaisella innolla mitä eilen,huh! Uni on myös parantunut täälläkin, vkl aikana vetelin 13 tunnin yö unia ihan tuosta vain ja nyt arkenakin pää tyynyyn ysin jälkeen, niin kuudelta herää oikein virkeänä.

    Eli päänsärystä huolimatta oikein hyvä fiilis 🙂
    Kivaa viikon jatkoa sulle!

    Annina

    • Maria sanoo:

      Moi Annina

      ja hei jes, onneksi pääkivulle löytyi selitys ♥ Se on kyllä ärsyttävä päänsärky, kun ei ainakaan mulla edes lääkkeet auta! Pari kolme päivää kestää ja sitten menee pois 🙂 Kamala ajatella, että kroppa on niin kiinni sokerissa, että reagoi pääkivulla 😀

      Mut ihana kuulla, että muuten siellä elämä hymyilee ja fiilis on hyvä. Tuo hyvä fiilis on niin palkitsevaa 🙂

      Kiitos ja sinne myös ihanaa viikkoa ja tsemppiä ♥

  9. Meri sanoo:

    Täällä kans kohta viikko ilman sokeria ( peukku meille ☺ ). Huomaan, että vyötärön seudun pöhö on pienentynyt ja muutenkin parempi olo! Aloitin eilen myös jumpan ja vitsit, kuinka se olikin kivaa ☺ Täällä meillä päin on ollut niin kovia pakkasia, että hiihtäminen on jäänyt vähän vähemmälle mutta heti kun ilmat sallii niin hiihto harrastus jatkuu. Niin mahtavaa kun mennään valoa ja kevättä kohti! Mukavaa päivää ☺
    Ps. Olisi kiva nähdä kuvia sinun uudesta työhuoneesta ☺ Pidän itsekin välillä etätyöpäiviä ja kaipaisin omalle etätyöpisteelle sisustus vinkkejä!

    • Maria sanoo:

      Heipsan Meri ja iiiiso peukku meille ♥

      Eikös olekin ihanaa, että päivä pitenee? 🙂 Toivottavasti sinäkin pääset pian laduille; meillä on tarkoituksena tänä iltana mennä suksimaan miehen kanssa!

      Juu, työhuoneesta voisin tehdä postauksen, jahka saan sen sisustettua. Yksi kaappi vielä uupuu 😉

      Ihanaa viikkoa ja tsemppiä sinne ♥

Kommentoi