maanantai 18. joulukuun 2017

Äidin lusikkaleivät & co

MOIKKAMOI MAANANTAI!

Ja hei ai vitsit, voiko jouluviikko alkaa ihanammin kuin lumisateen merkeissä? Ei voi! Täytyy sanoa, että vaikka rakastan tehokkuuden tunnetta ja tekemisen meininkiä, niin nyt on aivan puhki eilisistä kahvitteluista. Tai ei niinkään kahvitteluista, mutta siitä etukäteisleipomisesta (miehen mielestä etukäteissäädöstä :D). Hienosti tarjottavat upposivat eikä meille oikeastaan jäänyt kuin marenkikranssia ja tuota piparkakkuvuokaleipää. Lusikkaleipiä jäi myös muutama.

Perjantaina Insta Storyn puolella seuraavat tietävätkin pienistä kommelluksista lusikkaleipiin liittyen. Ensinnäkin aamulla reseptin äidin reseptiarkistoista löydettyäni olin hetken aikaa sormi suussa. Reseptin määrät ovat grammoina. Meinasin jo kääntyä googlen puoleen, mutta onneksi esikoinen muisti, että mummun talousvaaka oli vielä kaapissa. Kaivettiin vaaka esiin, mutta en luottanut siihen. Joten guugletin 🙂 Seuraava koetinkivi oli se, että ohjeissa luki vain että ruskista voi vaaleanruskeaksi. Ei mitään muuta. Ei paistoaikoja tai saatikka sitä, että mitä sokerille, soodalle ja vehnäjauhoille tehdään. Päätin soveltaa. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika onnistuneesti sovellettu.

Kun ottaa huomioon, että leivontaprosessissa oli muutama pieni vastoinkäyminen. Ensinnäkin mielestäni taikina oli liian löysää -> se meni pariksi tunniksi jääkaappiin. Sieltä tullessaan oli kivikovaa -> pääsi mikroon 😀 Ekan pellin tuskailin lusikkani kanssa, kun lusikkaleivistä ei tullut lainkaan sellaisia kuin äipällä. Kunnes pikkuisempi tuli ihmettelemään, että mitä mä teen. Neuvoi miten mummu nuo aikoinaan teki kahdella lusikalla, joten toinen pellillinen onnistui paremmin. Koska kiire painoi päälle leivonnoissa, niin asettelin lusikkaleipien kannet ja pohjat nätisti muovirasiaan. Ehkä ne oli vielä vähän lämpimiä (lue: liki kuumia). Eilen aamuna niitä jääkaapista poisottaessani selvisi, että mulla oli yksi iso lusikkaleipäkasa. Ei muuta kuin mikron kautta jälleen.

Huh, mutta maku oli priimaa. Vaikka voi vähän ruskistuikin liikaa 😉

LUSIKKALEIVÄT

200 g voita
200 g sokeria
3,5 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
300 g vehnäjauhoja
vadelmahilloa

-ruskista voi vaaleanruskeaksi (varo ettei pala!)
-lisää sokerit ja anna seoksen jäähtyä
-siivilöi sekaan jauhot ja sooda
-muotoile kahden teelusikallisen avulla lusikkaleipiä (jep, sellaisia kauniimpia kuin mulla)
-paista uunin ylätasolla 200 asteessa noin 8-10 minuuttia
-jäähdytä
-täytä vadelmahillolla

ID

Siellä ne lusikkaleivät kavereineen sulostuttivat eilisen juhlapöydän. Jotain uutta ja jotain vanhaa -meiningillä mentiin. Suolaisiksi valikoituivat ruisnapit tuorejuustokinkkutäytteellä sekä lohifetakolmiot. Nyt vielä muutama työjuttu ja sitten kohti kotia. Josko tänä iltana sitten ehtisi korkkaamaan joululahjaostokset tälle vuodelle 😉

MAANANTAITERKUIN,


10 Responses to “Äidin lusikkaleivät & co”

  1. Marjo sanoo:

    Just noin! Minulla on peritty isoäidin repaleinen keittokirja 1930-luvulta kakku- ja pikkuleipäohjeineen, joissa neuvotaan paistamaan ”hyvässä lämmössä” kypsäksi! Olin ihan paniikissa ensimmäisellä kerralla mutta loppujen lopuksi paistokset onnistuivat. Keksin näet etsiä samantapaisia ohjeita uudemmista keittokirjoista,joiden ohjeilla paistetaan sähköuunissa, ei puilla lämmitettävässä leivinuunissa 🙂

    Ihanaa joulun odotusta Sinulle ja perheellesi!

    • Maria sanoo:

      Moikka Marjo,

      oi sun kirjasi kuulostaa ihanalle 🙂 Hih, välillä näiden vanhojen reseptien kanssa pitää vähän soveltaa 😀

      Kiitos, ihanaa jouluviikkoa sinnekin! ♥

  2. Nina sanoo:

    Nam, mitä herkkuja! Erityisesti nuo suolaiset maistuisivat!:)

    • Maria sanoo:

      Moikka Nina

      ja kiitos ♥

      Hei tiedätkö, niin maistui meidän vieraillekin – suolaiset loppui alta aikayksikön! Tietää varautua ensi vuonna paremmin 🙂

      Ihanaa jouluviikkoa ♥

  3. Katja sanoo:

    Hei,
    Mitä olet laittanut tuohon pavlovan täytteeseen?

    • Maria sanoo:

      Moikka Katja!

      Tällä kertaa laitoin ihan vaahdoksi vatkattua kermaa, vaniljatuorejuustoa ja sokeria. Päälle ripsottelin piparkakkumaustetta, joka maistuikin ihanastasti.

      Joku vuosi laitoin em. seoksen alle luumuhilloa 🙂

      Ihanaa jouluviikkoa ♥

  4. Laura sanoo:

    Eikös lusikkaleivät pitäisi vielä pyöritellä sokerissa kun on paistettu ja täytetty? (Ohjeessasi ei ainakaan mainintaa eikä kuvasta saa oikein selvää…) Näin ainakin oma äiti ja mummi tekivät kun olin lapsi…vuosikausiin en ole edes muistanut näiden olemassaoloa!!!

    • Maria sanoo:

      Moikka Laura,

      meillä niihin ei ikinä laitettu sokeria ”kuorrutteeksi”, mutta itse huipasin päälle vähän sokeria, koska nuo olivat esteettisesti hieman ”ei niin lusikkaleipämaisia” mun silmään ;D

      Ihanaa joulun odotusta ♥

  5. Rita sanoo:

    Mitä sinulla on täytteenä noissa ruislastuissa? Meinasin vastaavia tehdä joulupöytään ja edelleen pähkäilen mitä niihin laittaisin?

    Ihania lusikkaleipiä, itse leivoin näitä myös jouluksi 🙂

    • Maria sanoo:

      Heippa Rita,

      niissä on ihan tillituorejuustoa, savukinkkurouhetta ja mustapippuria 🙂 Joskus olen tehnyt noita myös lohesta ja laittanut piparjuurituorejuustoa, graavilohta, tilliä ja sitruunaa!

      Ihanaa joulunaikaa <3

Kommentoi