sunnuntai 29. lokakuu 2017

Tummanpuhuvan sunnuntaiaamun sisustusmietteet

HEISSULI!

Ja supersuloista sunnuntaiaamua ♥ Eletään taas niitä ihania päiviä, kun saa antautua täysin valokuvauksen ja blogin vietäväksi. Työtyöpäivinä, kun näin ei ole. Vaikka viikonloput pitäisi pyhittää levolle, niin kukin meistä lepää kaipaamallaan tavalla. Itselleni valokuvaus, kuvien käsittely ja kirjoittaminen on tapa rentoutua. Vaikka saan niitä työksenikin tehdä. Toki välillä deadlinejen uhatessa nuokin voivat tuntua työltä. Mutta erittäin harvoin. Siitä olen kiitollinen.

Sunnuntaiaamu jatkui suloisena. Siitä mihin eilinen tunnelmallisen leppoisa lauantai-ilta loppui. Ja mikä parasta, sunnuntaiaamu alkoi vasta yhdeksän maissa. Vanhaa aikaa kympin maissa. Heräsin pikkuinen karvapallero kainalossa. Ihan parasta :) Sunnuntaiaamun kunniaksi kaivoimme pakkasesta muutaman Thomas’in kanelirusinasämpylän. Paahtimen kautta ja voita päälle. Ah autuus. Esikoinen teki kinkkupinaattimunakkaan ja itselleni jäi kahvin tippumisen tuijottelu sillä aikaa, kun mies lähti ulkoiluttamaan koiraa.

Aamupalapöydässä jatkoin eilisiä sisustuspohdintojani. Karoliinalle eilen tuon saman pöydän äärellä istuessani kerroin, että tuo makkari tuottaa ongelmia; on aivan liian iso. Heh, ongelma sekin. Sillä jotenkin tuntuu, että en saa sitä kotoisaksi. Kerroin, että olen pian jo valmis palkkaamaan sisustusalan ammattilaisen avukseni. Mutta mutta, ihana Karoliina antoi yhden vinkin, jota nyt pohdin ja ehkä jopa kokeilenkin. Alunperin ajattelin maalata tuon makuuhuoneen seinät syvän tummansinisiksi. Tuollaiseksi kuin Bo Bedren kannessa. Mutta tiedän, että kevään tullen kaipaisin jälleen makkariin vaaleutta.

Makuuhuoneen lisäksi tuon ruokahuoneen seinät mietityttävät. Haluaisin siitä hämyisen tilan. Ihan mustaksi se ei tule värjäytymään, mutta se, meneekö sävy harmaaseen, vihreään vai siniseen on vielä työn alla. Ruskeaa en enempää tilaan kaipaa, sillä tuo senkki, lattia ja pöytä ovat kaikki eri puunsävyjä ja se hiukka välillä pistää ihistämään.

Siinä missä aiemmin maalausinspiksen saatuani olin tela kädessä alta aikayksikön, on nyt jotenkin hirmuisen työn ja tuskan alla aloittaa maalausoperaatiota :D Jos joku tulisi tekemään ne suojaukset ja rajaukset, niin ehkä sitten. Ehkä se vaatii vain sen yhden vapaapäivän, maalarinteippirullan, rajaajan ja telan koteloineen. Hyvää musiikkia ja himpun ahkeruutta.

Himpun ahkeruutta vaati sekin, että heitin pitkästä aikaa juoksuhousut jalkaan. Inasen enemmän tsemppiä vaatii puolestaan se, että nousen tästä tietokoneen ääreltä ja suuntaan eteiseen solmimaan juoksukenkien nauhoja. Sen sijaan, että rojahtaisin takaisin sohvalle tuon tämän vuoden ekan ostamani joululehden kanssa ;) Nyt tuumasta toimeen! Palaan myöhemmin tänään edellisten postausten kommentteihin, kiitos kaunis niistä 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

 


14 Responses to “Tummanpuhuvan sunnuntaiaamun sisustusmietteet”

  1. JonnaG sanoo:

    Sunnuntaita!
    Sulla on kyllä tunnelman luomisen taito hyppysissä. Tää teidän uusi koti on niin lämpöinen ja kutsuvan kodikas, ihan niinkuin edellinenkin. Jotenkin ihan erilainen ja eri fiilis, mutta molemmat sellaisia, johon haluaisi köllähtää sohvalle pitkälleen ja nostaa jalat ylös.
    Täällä räntäsade sulattaa kinoksia. Karjalanpaisti pöhisee uunissa ja jälkiruoaksi taitaa tänään tulla kauden ekat tortut. Jospa kuitenkin kirsikalla..
    Leppoisaa lörväilypäivää Mansesteriin!

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Jonna!

      Voi kiitos kaunis ♥ – rakastan luoda tunnelmaa ja kodikkuus on kodissa se ykkösjuttu. Ei se, kuinka tyylikkäästi tai trendikkäästi se on sisustettu :)

      Täällä kuule kans lumet ovat sulaneet silmissä. Uutta odotellessa :D

      Oih, ihanat sunnuntaimyyssit teillä siellä ♥

  2. Marita sanoo:

    Olen ihastuksella seurannut kotinne valmistumista ja hieno siitä on tullutkin! Sinulla on taito hyppysissä ja hyvä värisilmä – taitaa olla suvussa? Elämässämme myllertää, joten minä tässä katselen ikkunasta räntää,joka taivaalta leijailee – taitaa lenkki jäädä tältä osin. Mutta sinulle reipasta ja pirteää oloa juoksun merkeissä. Vai pystytkö nykyään juoksemaan?

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Marita

      ja kiitos, viihdymme täällä niin hyvin ♥ Kyllä, se kulkee suvussa tuo värisilmä :)

      Kuule, unohdin kommentoida blogiisi. Piti sanoa, että voimia isojen muutosten keskelle ♥ Onneksi lääketiede on mennyt hurjan paljon eteenpäin. Meillähän iskällä todettiin 1.tyypin diabetes 25-vuotiaana. Oli maailman suurin nautiskelija eikä juuri mittaillut sokereitaan. Itsestään huolehtiminen kun on tuossa(kin) taudissa erittäin tärkeää.

      Juu, kävimme fysioterapeutin kanssa läpi tuon diagnoosin selkäni kunnosta ja sain luvan juosta. Muutamien ehtojen kera, mutta kuitenkin :)

  3. Rauhalliset ja rennot sunnuntai-aamut on niitä parhaimpia! Minullakin on pitkästä aikaa sellainen ja olen niin onnellinen kun aamun voi viettää vaan kuvia muokaten ja blogitekstejä kirjoitellen! Ihanaa sunnuntaita!

    • Maria Maria sanoo:

      Heipsun Laura

      ja niin onkin, niiden voimalla jaksaa ♥

      Ihanan kuuloinen sunnuntai sielläkin ollut :) Munkin piti kirjoitella blogipostauksia, mutta en sitten ehtinytkään. Onneksi huomenna on kotitoimisto/blogityöpäivä :D

      Ihanaa iltaa sinne!

  4. Sari Riekkola sanoo:

    Minustakin kotinne on kutsuva ja lämpöinen tunnelmaltaan.
    Ainahan meille naisille tulee halu sisustella ja suunnitella, on kai luotu meihin se toiminto ;) Maaleilla saa kyllä nopsaan eri tunnelmaa aikaan, kun sopiva hetki tulee maalaat tilan hetkessä.
    Meilläkin täällä maa valkoinen ja vähän jo joulututtais, mutta taidan malttaa vielä hetkisen.

    Ihanaista sunnuntaita sinne! <3

    • Maria Maria sanoo:

      Moikku Sari

      ja kiitos ♥

      Hihii, juu se on kuule meillä naisilla geeneissä ;) Sanopas muuta, kyllä se tela vielä pian viuhuu. Odottelen vain sitä viimeistä inspiraatiota :D

      Oi ei, se lumi karkasi sinne – meillähän sitä ei enää ole nimeksikään ;)

      Ihanaa iltaa sinnekin!

  5. Kaunista ja kotoisaa!<3
    Juuri eilen sanoin, että ennen tunsin aina ahdistusta sunnuntaisin, ja vieläpä tällaisena sunnuntaina, kun on loman viimeinen päivä, ahdistus oli päällimmäisenä mielessä. Ihan hullua, koska tykkään työstäni ja normiarjesta! Oisko se sitten tää ikä, mikä on parantanut tuosta vaivasta, ja sunnuntai on muuttunut ihan yhdeksi lemppariksi viikonpäivistä.;) Saatan juurikin ottaa kuvia blogia varten ja ainakin vastailen kommentteihin ja käyn lukemassa rauhassa muiden blogeja.:)

    Mulla taitaa olla jo viisi joululehteä (varmaan jonkin sortin ennätys), sillä toin viime viikolla Tanskasta kolme lehteä. Tuo sinun lehtesi on yksi niistä. Ihanaa katseltavaa!<3 Ja kyllä mua alkoi aika tavalla jouluttaa siellä reissussa, mutta yritän nyt kuitenkin hillitä itseni.:P Jotain lahjoja ajattelin tänä vuonna tehdä omin käsin, joten siten voin jo vähän joulutella itsekseni.:)

    Mukavaa viikkoa Maria! Tulin muuten etsimään jotain hyvää kokattavaa täältä...<3

    • Nacho plate on nyt uunissa. Kiitos jälleen kerran resptistä, johon sattui parahiksi löytymään ainekset kaapista!<3

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Taina ja kiitti! ♥

      Voih, tsemppiä sinne alkavaan arkeen :) Mullakin on käynyt sunnuntain kanssa juuri noin kuin sanoit. Ehkä se on tämä ikä, mutta sunnuntait on ihania :D

      Oijoi, tanskalaiset joululehdet kuulostavat hyviltä ♥ Juu, pitää vähän maltilla joulustella ettei käy niin, että joulujutut tulevat jo korvista ulos eennen joulua. Nimim. been there, done that ;)

      Ihanaa sunnuntai-iltaa sinne!

  6. JonnaG sanoo:

    Hei vielä toive! Olis ihana saada joskus tästä uudesta kodista sellainen samanlainen videoesittely kun teit joskus teidän vanhasta:)

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Jonna

      ja kiitos, toive on vastaanotettu…ehkä tuo saisi vipinää kinttuihin loppujen muuttolaatikoiden tyhjäämisen kanssa ;D

      Muksaa maanantaita – täällä sataa näköjään taas lunta ♥

Kommentoi