HEIPSUN!

Toivottavasti siellä on viikko alkanut mukavissa merkeissä. Täällä on vietetty päivää kotitoimistolla ja mikäs sitä viettäessä, sillä esikoinen innostui eilen ystävänsä kanssa rymsteeraamaan huoneessaan. Eli tuossa huoneessa, jossa väliaikainen kotitoimistoni sijaitsee. Vihdosta viimein tuo pöytä siirtyi ikkunan eteen. Aiemmin ikkunan edessä kun oli sänky. Ikkunasta on niin mahtavat näköalat Pyhäjärven yli Pirkkalaan, että tämän tästä katse suuntautuu tietokoneruudun sijaan vastarannalle.

Lupailin taannoin esitellä teille lastenhuoneita ja vaikkei ihan valmista vielä olekaan, niin kurkataan esikoisen huoneeseen ensiksi. Huone on todella iso; vähän vajaa 30 neliötä. Tämä oli aikoinaan veljeni huone, kun täällä lapsuudenkodissamme asuttiin 🙂 Pintarempan myötä siitä tuli esikoisen huone.

Niin ne lapset kasvavat; siinä missä vielä hetki sitten tuo rakas esikoinen nukkui katoksen alla prinsessasängyssä, on hän nukkunut jo monet vuodet isomummun vanhassa sängyssä. Meidän perheen ehdottomasti parhain sänky nukkua, vaikka kuulemma esikoisen makuun onkin hieman liian kruusailtu kultakoristeineen. Muutenkin esikoisen huone ei ole mielestäni enää mikään lastenhuone. Vaikka toinen vielä lapsi onneksi onkin. Sävymaailma noudattelee hyvin samaa kuin mitä meillä muuallakin.  Meillä on tällä hetkellä pohdinnassa tuo keskikerroksen tv-huone. Se on ihana, mutta jotenkin tuntuu että se voisi olla vielä ihanampi, tai lähinnä käytännöllisempi, ruokahuoneena. Tuo meidän kuuden hengen ruokapöytä riittää arkikäytössä mainiosti, mutta kun tulee ystäväperheitä syömään, niin ehkä se isompi pöytä olisi kuitenkin parempi. Jos tuosta tv-huoneesta tehdään ruokahuone, niin sohva sieltä matkaa tänne esikoisen huoneeseen. Tällä hetkellä huonekalut kun on sijoitettu seinien vierustalle, niin sohva toisi vähän kotoisuuden tunnetta. Sen voisi heittää keskelle huonetta 🙂

Koska pikkuisemman huoneeseen ei mahtunut vaatesäilytystä vaaterekkiä lukuunottamatta, on esikoisen huoneessa molempien tyttöjen vaatesäilytys. Heti ovesta sisään tultaessa oikean käden puolelle jää kolme metriä pitkä liukuovikaapisto, joka kätkee sisäänsä hyllyjä, vetokoreja ja tankoa. Sen verran tuonne jäi tilaa, että se kätkee sisäänsä myös ylähyllylle meidän perheen lakanat.

Ai niin, tuo Gåser-matto on auttamattomasti liian pieni tuohon huoneeseen. Kunhan mökkikausi loppuu, niin tuomme möksältä isomman maton esikoisen huoneeseen. Harmi, ettei tuota Gåseria enää myydä, se kun on suosikkimattoni kautta aikojen! Mutta hei, jos tähän väliin napsaisi muutaman kuvan parturikampaamo-Lissun Marian tuloksesta – mä olen kyllä varsinainen kampaajan kauhu; liian omatoiminen asiakas. Nyt on sakset viuhunut ja täytyy sanoa, että kyllähän se otsis aina piristää. Huomenna kuvia blogiin, Insta storyn puolella jo muutama vilahtikin 🙂

MAANANTAITERKKUSIN,