sunnuntai 17. syyskuu 2017

Söndagsmys

MOIMOI MURUT!

Oma koti. Oma keittiö. Oma perhe. Josta kaksi pienimpää lähti tuliaisten jaon jälkeen takaisin tekemään sitä, mitä sitä ennenkin eli olemaan kavereidensa kanssa. Mies perinteisillä sunnuntaiskineillä golfaamassa. Jaloissa nyhjöttävä karvainen kaveri. Ämyreissä kaihoisasti laulava Melissa Horn. Liki täydellistä. Täydellisen tästä tekee vasta se, kun ollaan koko perhe saman katon alla. Eli ihan tuota pikaa.

Kolme päivää pois keittiöstä teki sen, että sitä oli jo tavallaan ikävä ruoanlaittoa (siis voitteko kuvitella? :D). Lapsille lupasimme iltaruoaksi noutohampparit ja miehen yllätän mehukkaalla valkosipulisella tomaattipiirakalla. Olen aiemminkin tehnyt vastaavaa piirakkaa ja hyvää on! Kotimaiset tomaatit ovat juuri nyt heikkouteni ja ne mehevöityvät entisestään uunissa. Vähän tuota aiempaa reseptiä muokkasin. Siinä missä vielä vuosi sitten ostin valmiin suolaisen piirakkapohjan pakastealtaasta olen viime kerrat tehnyt suolaisen piirakkapohjan itse. Taikina jo itsessään on niin hyvää, että pitää vähän varoa tuon taikinan syömisen kanssa. Että jää jotain piirakkaankin ;)

VALKOSIPULINEN TOMAATTIPIIRAKKA

Pohja
125 g pehmeää voita
2,5 dl vehnäjauhoja
n. 2 rkl kylmää vettä
-nypi voi ja jauhot keskenään
-lisää kylmää vettä maksimissaan 2 rkl
-laita jääkaappiin hetkeksi tekeytymään
-levitä joko voidellun vuoan reunoille ja pohjalle tai sitten kaulitse leivinpaperin päälle
niin kuin minä tein :)
-lisää täytteet

Täyte
kotimaisia tomaatteja
1/2 purkki valkosipulituorejuustoa
fetajuustoa
1 valkosipulin kynsi
timjamia
-viipaloi tomaatit
-levitä taikinan päälle tuorejuusto ja tomaattiviipaleet
-murustele päälle fetajuustoa
-pilko päälle valkosipulin kynsi sekä tuoretta timjamia
-paista uunin alatasolla 225 asteessa noin 20 minuuttia

Piirakan lisäksi meillä on tarjolla salaattipinaattisekoitusta, jonka kruunaavat siemenet sekä balsamico. Myös tomaateista jääneet kannat ja lopun valkosipulin käytin uunin kautta :) Nyt sauna päälle ja pyykkikone pyörimään. Villasukat jalkaan ja kahvikupponen porisemaan. Ehkä pian päästään syömäänkin, kun mies tulee kotiin! Hei, piti vastaamani kommentteihin junamatkalla, mutta läppäri oli lentolaukussa hattuhyllyllä. Huominen blogityöpäivä alkaa siis kommenttisulkeisilla. Kiitos kun aina jätätte niitä, olette ihania ♥ Katsotaan, mitä huomenna keksitään. Ehkä kannattaisi verekseltään tehdä Tallinnan ravintolavinkkipostaus. Tai sitten ihan jotain muuta. Let’s see!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. se eilen mainostamani ”pasta bella carbonara” -luritus on vielä hetken aikaa kuuneltavissa Insta Storyssa :D
Oi vitsit, mikä reissu! Saa kyllä hymyilyttämään vielä pitkän aikaa 


Kommentoi