sunnuntai 10. syyskuu 2017

Syypäät mun sunnuntaihymyyn

HEISSAN!

Olenkin tainnut kertoa aiemmin, että siinä missä jossain vaiheessa koin sunnuntaisin sellaista hieman apeaa sunnuntaioloa, niin nautin nykyään sunnuntaista täysin rinnoin. Tänä sunnuntaina varsinkin on monta syytä hymyyn. Pikavisiitti mökillä ja olo on kuin muutaman viikon loman jäljiltä. Ihan hassua. Aamulla heräiltiin hitaasti tähän päivään ja mikäs sen mukavampaa kuin heräillä uuteen päivään oman miehen kainalossa. Sadetta kuunnellen. Saari oli suloisen syksyinen, mutta kuitenkin sillä tavalla syksyinen että suuntasimme tänään kotiin suunniteltua hieman aiemmin. Etelätuuli puhalsi pitkästä aikaa kylmästi ja vettä vihmoi. Edes tuo koiruli ei suostunut käymään ulkona kuin pikaisesti. Yleensä rymistäisi menemään mökillä vapaana päivät pitkät :)

Myös se hymyilyttää, että sain eilen uuden ystävän. Ollaanhan me Minnan kanssa blogin kautta tunnettu jo pidempään, tai ainakin hän tuntenut minut ;), mutta eilen kun treffattiin niin tuntui kuin oltaisiin tunnettu oikeasti jo vuosikaudet. Jutusta ei tullut loppua ja lopulta löysin itseni pitkästä aikaa Nokian jäähallista hurramasta Minnan pojan joukkueelle. Musta tuntuu, että me molemmat saimme loppuelämän ystävät toisistamme.

Smoothiebowlia on kiittäminen myös hymystä. Ollakin, että spirulinaa lurahti pikkuisen liikaa, mutta ei anneta sen haitata :D Miehen kanssa kuittaamme iltaruoan smoothiebowlilla. Lapset kun lähtivät isommalla porukalla ystäviensä kanssa leffaan ja sitä ennen syömään. Mikä saa taas aikaan sen, että meillä on miehen kanssa laatuaikaa. Laatuaikaa rymsteerata ja kenties myös pestä ikkunat. Vähän pitää pyykkisavottaakin tehdä, mutta sen jälkeen suunnitelmissa on pari jaksoa Boschia. Oletteko muuten katsoneet Boschia? Tuli telkkarista joskus keväällä ja nyt HBO:lla näkyy jo kolmaskin kausi. En tiedä onko se tuo charmikas rikostutkija Harry Bosch vai mikä, mutta olen koukuttunut. 

Huomiset rakkaat arkiruokavieraat ovat myös vahva syy siihen, miksi olo on innostuneen odottava. Syy siihen, miksi tänään on syytä hieman kohennella paikkoja. Vaikka hyvät ystävät kun tulevat kylään, niin siinä on ihan sama miltä koti näyttää. Pieniä suuria asioita, jotka vetävät suupielet hymyyn. Sen sijaan että listaisi asioita, jotka kaipaavat elämässä petraamista kannattaa listata niitä asioita, joista on onnellinen. Joista tuntee kiitollisuutta. Vaikken mitään varsinaista kiitollisuuspäiväkirjaa tällä hetkellä pidäkään, niin alitajuntaisesti sitä tulee päivien mittaan mietittyä näitä kivoja juttuja. Niiden avulla myös ne tulevan viikon askareet, kenkummatkin sellaiset, tuntuvat vähemmän kenkuilta. Kokeilkaahan! :)

HYMYJÄ HYMYJÄ HYMYJÄ,


2 Responses to “Syypäät mun sunnuntaihymyyn”

  1. Katja sanoo:

    Heippa Maria ja kiitos taas osuvasta tekstistä! ☺️ Kysyisin tuosta smoothiebowlista; mitä siinä on ja miten sen toteutat? Älyttömän herkullisen näköinen! Tunnelmallista syksyn jatkoa sinulle.

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Katja

      ja kiitos <3

      Smoothiebowliin tuli tällä kertaa (toivottavasti muistan oikein :D)
      yksi jäinen kukkakaali
      kaksi banaania
      puoli purkkia Alpro -kookosjugurttia
      spirulinajauhetta
      Sekoitin nämä blenderissä.

      Sitten päälle jäisiä mustikoita, gojimarjoja, kookoslastuja ja siemeniä.

      Niin hyvää ja terveellistä!

      Sinne myös, tunnelmallista syksyn jatkoa <3

Kommentoi