MOIKKAMOI IHANAT!
Hei, se olisi perjantai. Viikonloppu edessä ja miehellä vielä viikko lomaa jäljellä. Aika menee taas ihan hirmuista vauhtia. Koululaistenkin kanssa pitäisi pikkuhiljaa alkaa muuttamaan rytmiä kohti kouluystävällisempää 🙂 Tänä iltana luovutetaan vanhan kodin avaimet ja laitetaan sen osalta muutto pakettiin.
Illat alkavat pimenemään, mutta onneksi kesää on kuitenkin vielä jäljellä. Toissa iltana koiran kanssa iltalenkiltä kotiinpäin kävellessäni pysähdyin äkisti kun näin naapurin orapihlaja-aidan läpi näyn, jota ei ole reiluun vuoteen näkynyt; mummulan ikkunoista kajasti pehmeä illan valo. Ihana valo, joka kertoo siitä, että talossa on elämää. Naapurin Annekin viestitti eilen, että ihanaa, kun naapurissa palaa pitkästä aikaa valot. Mä olen niin samaa mieltä!
Muistan silloin viime kesänä äidin kuoleman jälkeen juurikin näiden pimenevien iltojen aikoihin, kun menin laittamaan lasten huoneista sälekaihtimia kiinni, pysähtyneeni siihen kamalaan tunteeseen joka tuli, kun näin tien toisella puolella pimeän talon. Ison talon, jonka ikkunat olivat sysimustat. Se kouraisi jostain syvältä. Tapahtunut konkretisoitui ja tiesi, että paluuta entiseen ei ole.
Musta tuntuu, että tämä mun lapsuudenkotini nauttii siitä, että siellä on pitkästä aikaa elämää. Kiljuvia kakaroita ja räksyttäviä koiria. Kaksi muutosta väsähtänyttä vanhempaa ;D On ollut sen verran raskas viikko, että joka ilta olen joutunut puolen yön aikaan toteamaan, että anteeksi lapset, äiti ei ehtinyt tänäänkään paistaa iltapalaksi niitä lättyjä (jep, lapset ovat olleet silloin vielä hereillä). Tänä aamuna repäisin ja laitoin lättytaikinan tekeytymään ennen aamulenkkiä koiran kanssa.
Pikkuisempi tuli avuksi paistotalkoisiin ja plätyt onnistuivat ihan yli odotusten. Jostain kumman syystä lättyjen lisäksi myös nakkisoosi maistui täällä pitkästä aikaa paremmalle. Ihan kuin mummun tekemää, totesi esikoinen. Ehkä valurautapannulla oli osuutta asiaan 😉
Mutta hei, saatiin tänään pyykinpesukone toimimaan, joten tuumasta toimeen. Ei ne arkiset askareet muutu vaikka koti muuttuukin ja hyvä niin ♥
IHANAA PERJANTAITA,
Kiva kun on muutto ohi. Onnea ”uuteen” kotiin ♥ ja aurinkoista viikonloppua. Tobylle myös rapsutukset.
Moikka Hennu
ja kiitos ♥
Harvoin muutetaan, mutta nyt ei kyllä tarvitse taas vähään aikaan muuttaa 😀
Ihanaa sunnuntaita sinne!
Onnea uuteen vanhaan kotiin! Hienoa, että päädyitte sen remppaamaan kodiksenne. Ja mikään ei ole sen ihanampaa, kuin kotien ikkunoista tuikkivat kodikkaat valot 🙂 Sama on syksyisin mökillä, kun seisoo laiturila ja näkee vastarannan mökeillä ja laitureilla valoja! Mukavaa viikonloppua!
Kiitos Tiina ♥
Hei sanos muuta, mökillä on syksyllä kovin yksinäistä, ellei mistään kajasta valoja! Itse asiassa eilen illalla katseltiin jo vastarannan valoja…illat alkavat olla kovin pimeitä 🙂
Suloista sunnuntaita!
Hei! Ihana että olette saaneet laitettua lapsuudenkotisi noin kauniiksi ja omannäköiseksi. Ja että muutto on ohi. 🙂 Tuollaista mahdollisuutta ei monella ole, vaikka se teilläkin tuli surullisten tapahtumien kautta eteen. Kovasti uusia kuvia kodistanne odottelen ihan sisustusvinkkien toivossa. Hyvää kesän jatkoa sinulle ja perheellesi!
t. Laura
Moikka Laura
ja kiitos ♥
Kyllä, tiedämme olevamme etuoikeutettuja, että saimme muuttaa tuohon lapsuudenkotiini.
Kuvia on tulossa (ehkä jopa kyllästymiseen asti ;D), jahka saamme muuttolaatikot purettua 🙂
Ihanaa sunnuntaita!
Hei Maria, ONNEA TÄÄLTÄ JA PALJON IHANIA HETKIÄ IHANAN PERHEESI KANSSA! Ihana koti teillä,se on rakkaudella remontoitu. Sain kyyneleet silmiini kun on valoa ikkunassa. Valo tuo rakkauden, turvallisuuden ja elämän. Se kouraisee minuakin kun lapsuuden kotini on pimeä! Ihanaa aikaa ja toivotaanko oikein lämmintä elokuuta. Hoitsulla kiertää lomat, siis minulla loma edessä!
Moikka Seija
ja hei hurjan paljon kiitoksia sinulle ♥
Valo ikkunassa on kovin tärkeä – se symbolisoi nin montaa asiaa.
Hei, toivotaan lämpimiä elokuun iltoja, mikäs sen ihanampaa 🙂
Oih, ihanaa lomaa sinne!
Onnea uuteenvanhaan kotiin teille kaikille ♡♡ Tuosta sinun alkutervedyksestä tulee aina niin hyvälle tuulelle,kun poikkeaa lukemaan blogiasi. Ihana olet itse ja jatka samaan malliin.Kauniit kuvat ja elämänmakuinen blogi. Kiitos tästä
Moikka Saaga
ja hei kiitos ♥
Hih, mä taidan olla ”moikkamoi tai heippatirallaa” -linjalla aika usein – kiva kuulla, että siitä tulee hyvälle tuulelle 😀
Kiitos sinulle ja supersuloista sunnuntaita!
Onnea uuteen kotiin 🙂 Kaunista ja niin kotoisaa on kuvissasi. Kirjoitin jo matkalta edelliseen postaukseesi pitkät turinat ja ne hävisivät jonnekin bittiavaruuteen 😉 Siinä kirjoitin ahkeruudestasi ja nopeudesta kun sinulla on jo verhotkin ikkunoissa ja juuri muutto 😀 … Olisinpa itsekin noin nopsa, mutta en vaan armoton vitkuttelija.
Innolla odotan uusia kuvia ja tarinoitasi kodistanne. Nauttikaa <3
Terkuin, Johanna
Moi Johanna
ja kiitos ♥
Voih, tuo on niin turhauttavaa, kun kirjoitettu teksti katoaa bittiavaruuteen…mulla kävi joskus jonkun blogipostauksen kanssa niin 🙂
Voih, verhot ripustetaan tietysti ihan ekana ikkunoihin ;D
Nautitaan varmasti ja hei ihanaa sunnuntaita!
Niin pöljältä kuin kuulostaakin,minusta usein tuntuu,että vanha talo elää ja hengittää.Mietin usein mitä kaikkea meidänkin 80v talo on nähnyt seinien sisällään.
On ollut kunnia-asia laittaa tämä talo arvoiseensa kuntoon ja pitää siitä hyvää huolta,
Mutta,mutta.Tuo musta seinä on aivan ihana.Jännä miten kaikki värit korostuu ja näyttää kirkkaammilta sitä vasten.
En ehkä pääse yli ja joudun itsekkin sutaisemaan mustan seinän:)
Moimoi Sanna
ja hei kyllä, vanha talo hengittää ihan erilailla, joten samoilla linjoilla ollaan ♥
Kiitos, nuo tummat seinät seurasivat meitä vanhasta kodista. En varmaan enää osaisi kuvata ruokiakaan muuta taustaa vasten 😀
Siitä vain, maalitela käteen (sävy NCS S 8500-N on juuri hyvän musta, ei ihan pikimusta, vaan tuollainen murrettu) ♥
Ihanaa sunnuntaita!
Onnea ”uuteen” kotiin <3 Kirjoitat tosi kauniisti, ja aiheutit samalla myös akuutin lättynälän!
Hyvää viikonloppua!
Hei kiitos Milla
ja juurikin muistin, että en ole vastannut sinun taannoiseen sähköpostiisi ♥
Oih, lättynälkä on kyllä pahin nälkä 😀
Ihanaa sunnuntaita sinne!
Kyynel kirposi silmäkulmaan 🙂 Onnellisia päiviä, hyvää rauhaa ja paljon rakkautta kotiinne <3
Voi kiitos Niina ♥
Mulla kirposi kyynel silmäkulmaan aiemmin, kun valoa ei näkynyt ikkunassa. Nyt on hyvä olla. Ja valo ikkunassa ♥
Ja hei sinne supersuloista sunnuntaita – aurinkokin paistaa 🙂