torstai 06. heinäkuun 2017

Pidä itsestäsi huolta

HEI MARIA,

täällä huhuilee sinun kroppasi. Se yksi ja ainoa, joka sinulla on. Juuri se kotisi, jossa sinun on hyvä olla ja jota rakkaudella vaalit. Yleensä. En tiedä, miksi olet mennyt viime aikoina sieltä, missä aita on matalin, mutta oletko huomannut, että minä en ole kunnossa? Mmm, taidat tuntea sen vielä pahemmin kuin minä. Kipupisteen oikean kankkusi päällä. Siinä kohtaa, missä tällä hetkellä on kirkuvan pinkkiä kinesioteippiä. Jos se sinusta tuntuu vähän ikävältä, niin mietipä miltä se minusta tuntuu. Mietipä, miltä minusta tuntui, kun lasersäteet tänään tunkeutuivat sisälleni. Suoraan viimeisen selkärangan nikaman kohdalta. Kun se liki -90 asteinen jääsuihku yhtäkkiä lävisti minut, tuntui etten saa happea. Mutta näin iltaa kohden kieltämättä koen voivani paremmin kuin aamulla. Toivottavasti sinäkin huomaat sen.

Olen hienovaraisesti yrittänyt lähettää sinulle signaaleja kevään ja alkukesän kuluessa. Signaaleja siitä, että tarvitsen hellää huolenpitoa. Ei, enkä nyt puhu siitä ihanan täyteläisestä voiteesta, jota minuun lutraat aina suihkun jälkeen vaan siitä, että minä kaipaan liikuntaa. Minä kaipaan rakennusaineita, joiden avulla voin hyvin. Vihreää ja rouskuvaa. Pirteän punaista ja hapokasta. Tiedän, että sinulla on hylly pullollaan vitamiineja. Sen kuukauden, kun niitä muistit syödä minä myhäilin tyytyväisenä. Minun oli niin kovin hyvä olla. Mutta mitä tapahtui? Äläkä vain syytä kiirettä. Olen huomannut, että se aina niin tehokas ajankäyttösi on alkanut rakoilemaan. Oletkohan haalinut itsellesi hieman liian monta projektia päällekkäin?

Tiedätkö, minä rakastan sinua. Ja tiedän, että sinäkin rakastat minua. Me olemme tiimi. Voidaanko siis sopia, että vastedes pidät itsestäsi parempaa huolta? Osoitat minulle sen, että välität? Meillä on monta yhteistä vuotta vielä edessä. Annan sinulle aikaa elokuun puoleen väliin. Viimeistään silloin edellytän, että ryhdyt toimenpiteisiin meidän suhteen hyvinvoinnin eteen. Haluan, että nautimme jälleen juoksulenkeistä järven rannassa. Että kyllästät minut niillä niin hyvää tekevillä vitamiineilla ja lisäravinteilla. Kasviksilla ja marjoilla. Sen sijaan, että mottosi olisi aamulla ”kahvia koneistoon” olkoon se vastedes ”puurolla puhtaaksi”. Tiedän, että sinulla on tietoa ja taitoa meidän suhteen parantamiseen ja mikäli epäilet omia kykyjäsi, niin voit aina hakea apua.

Kirjahyllyn Pilates-kirjasta ja kuntosalilta. Oletko muuten huomannut kuinka pölyttyneessä tilassa tuo salikassisi on? Jep, toivoisin kantavani sitä siitä elokuun puolesta välistä eteenpäin useammin sinne salille. Miksi annan sinulle siihen asti aikaa? Koska en voi vaatia sinua muuttamaan elintapojasi kerrasta. Koska on niin monta muuttuvaa tekijää ennen sitä. Tiedän, että sinä jos kuka siihen pystyt. Tiedän, että kun yhdessä päätämme, että elokuussa alkaa, niin näin se on. Minä tuen sinua, kun tiedän, että sinä hoidat minua.

Ehkä sinäkin teit tänään jo ennen tätä avautumistani päätöksen voida hyvin. Ethän sinä turhaa olisi vienyt uuteen kotiimme ”karkkilaatikon” täytettä. Toivon, että tuosta yhdestä laatikosta ammennat pian meille uutta voimaa. Koet jälleen sen, miltä tuntuu kun me kaksi ollaan yhtä. Ilman kipuja ja kremppoja. Pidä itsestäsi huolta 

KUNNIOITTAVASTI SINUN,

KROPPASI


11 Responses to “Pidä itsestäsi huolta”

  1. Minna sanoo:

    Kiitos! Luulen että minunkin kroppani on samaa mieltä sinun kroppasi kanssa. Tiedä vaikka perustavat vielä oman blogin.
    Ollaan yhdessä nyt viisaita ja kuunnellaan viisasta kehoa. Liikkumisen iloa sinulle ja Tsemppiä ❤

    • Maria sanoo:

      Moikka Minna,

      hei joo, meidän kropat voisi perustaa sellaisen hyvinvointiblogin 😀 ❤

      Juuri näin, pakko kuunnella näitä kropan viestejä…ja vastedes vähän aiemmin. Sitä vaan paahtaa menemään eikä muka ehdi liikkumaan tai mikä tärkeintä venyttelemään tai muihin kropan hoitotoimiin.

      Ihanaa sunnuntaita ❤

  2. Maikku sanoo:

    Todella puhutteleva teksti. En tiedä mistä johtuu (hormooneja naisethan voi aina syttää ;), mutta melkein tippa tuli linssiin tätä lukiessa. Éhkä suurin syy siihen kuitenkin on, että tuo voisi hyvin olla oma keho, joka puhuu minulle.

    Voi miksi sitä aina laiminlyö…

    • Maria sanoo:

      Moikka Maikku!

      Kiitos kaunis ❤

      Hei hormonit on ihan hyvä syy – mä veikkaan, että hormonit osaltaan saa aikaan senkin, että kroppa vaatii erilailla huomiota 🙂

      Sanos muuta, pidetään jatkossa itsestämme paremmin huolta – ihanaa sunnuntaita ❤

  3. Kampaaja sanoo:

    Olipas hyvä teksti, kiireessäkin oli luettava alusta loppuun. Tuo tunne on itsellä ”kropassa” ollut jo jonkun aikaa, niin pitäisi niskasta kiinni ottaa pikku hiljaa.

    • Maria sanoo:

      Heipsuli

      ja kiitos ❤

      Itseänikin tämän tekstin kirjoittaminen herätteli. Pakko ottaa niskasta kiinni, ennen kuin on liian myöhäistä 🙂

      Ihanaista sunnuntaita! ❤

  4. KastehelmiB sanoo:

    Ihana kirjoitus kropaltasi. Taidatte olla samaa maata? Mikähän siinä on, että omaa hyvinvointia laiminlyödään niin helposti – siitä on helpoin lintsata. Pidetään itsestämme huolta ja annetaan kropallemme riittävästi liikuntaa ja puhdasta ruokaa.

    • Maria sanoo:

      Kiitos kaunis ❤

      Me ollaan ihan samasta puusta veistetty 😉 Se on justiinsakin niin, että muiden hyvinvointi edellä on menty monet vuodet. Vaikka vannoin tänä vuonna, että tämä on hyvinvoinnin vuosi, niin silti viimeisen kuukauden aikana kiireessä se oma hyvinvointi on hieman ollut retuperällä.

      Ihanaista sunnuntaita ❤

  5. Minttu sanoo:

    Kylläpäs kosketti! Itse olen kokenut rajun pysähdyksen joka pisti todellakin miettimään kropan hyvinvointia. Ja kuinka lepokin on tärkeää niin mielelle kuin ruumiille. Kaikkea hyvää sinulle ♡

    • Maria sanoo:

      Moi Minttu

      ja kiitos ❤

      Se lepo on niin elintärkeää. Hassua miten joskus muinoin sitä koki huonoa omaatuntoa levon takia. Kyllä nykyään osaan sallia itselleni tuon levonkin, mutta viimeiset viikot ovat olleet rempan ja muuton takia vähän sellaisia, ettei ole juuri ehtinyt 🙂

      Suloista sunnuntaita ❤

  6. Keittiö sanoo:

    […] viikon liikunnallisissa merkeissä. Sillä nyt se kroppa ei enää sano asiaansa niin kiltisti kuin taannoin. Nyt se viestittelee moninaisine kolotuksineen ja särkyineen siitä, että tarttis tehdä jotain. […]

Kommentoi