MOIKKAMOI!
Terkkusia saaresta đ Ei tÀÀllĂ€ niin paljon onneksi tuule kuin mitĂ€ sÀÀtiedotukset lupailivat. Ja miltĂ€ kaupungissa nĂ€ytti. TĂ€nÀÀn on ollut erÀÀnlaisen aikakauden loppu; tehtiin loppukaupat kodistamme. Me ollaan siis tavallaan kodittomia – tai no, onhan meillĂ€ koti siinĂ€ tien toisella puolella, mutta nyt asutaan muiden nurkissa niin kauan, ettĂ€ tuo koti valmistuu. Toivottavasti pian!
Huomaan, ettĂ€ turnauskestĂ€vyys remontin suhteen vaihtelee pĂ€ivittĂ€in. SiinĂ€ missĂ€ eilen tuli tehtyĂ€ monta juttua uudessa kodissa, en ole tĂ€nÀÀn kĂ€ynyt siellĂ€ kuin pyörĂ€htĂ€mĂ€ssĂ€. TekemistĂ€ olisi, mutta niin kauan, kun tavaroita tulee vain pyöriteltyĂ€ huoneesta toiseen ilman lopullista paikkaa, koko homma tuntuu jokseenkin turhauttavalta.Â
Onni on, ettÀ meidÀn uudet kodin omistajat ovat niin joustavia. Sen lisÀksi, ettÀ ovat ihan huipputyyppejÀ. Just sellaisia, kenelle mielellÀÀn kotinsa myy. Kenet mieluusti naapurikseen ottaa. MeillÀ on maailman kivoin naapurusto (voin olla tosin puolueellinen nÀin sanomaan ;). Uuden kodin vieressÀ toisessa naapurissa asuu ihana ystÀvÀperhe, kummilapsemme perhe, lapsemme kummit, lasten ystÀvÀt. Toisella puolella taas pikkuveljeni lapsuudenkaveri ihanan perheensÀ kanssa.
Niin idyllinen kuin tuo meidÀn naapurusto onkin, niin eilen siihen tuli sÀrö. Olin tulossa koiran kanssa iltalenkiltÀ kohti kotia, kun hÀlytysajoneuvot kurvasivat tuohon rantaamme. Katsoin puhelimesta, ettÀ kyseessÀ oli veden varaan joutuneen henkilön pelastaminen. Esikoinen oli juuri ystÀvÀnsÀ kanssa kertonut uintiaikeistaan. MikÀ siinÀ onkaan, ettÀ sydÀn hyppÀÀ aina kurkkuun, kun kuulee puupaa-auton menevÀn kohti omaa kotiaan.
Hetken pÀÀstĂ€ helikopteri alkoi kiertĂ€mÀÀn kehÀÀ meidĂ€n edessĂ€ rannassa. VielĂ€kÀÀn tuota veden varaan vesijetin kyydistĂ€ joutunutta ei ole löydetty. TĂ€nÀÀn on ollut möykky itsellĂ€nikin kurkussa tapauksen takia. EikĂ€ vĂ€hiten sen vuoksi, ettĂ€ voin vain kuvitella tuon nuorukaisen omaisten suuren surun ja tuskan. EpĂ€tietoisuuden. ElĂ€mĂ€ saattaa muuttua ihan silmĂ€nrĂ€pĂ€yksessĂ€. EpĂ€reilulla tavalla. JĂ€lleen kerran muistutus siitĂ€ hetkessĂ€ elĂ€misen jalosta taidosta.Â
SiinÀ missÀ me ollaan onnellisesti kodittomia, on tuon nuoren miehen vanhemmat tavallaan myös kodittomia. Kun kodista ja perhepiiristÀ viedÀÀn yksi rakas pois, niin sitÀ on hetken aikaa aivan tuuliajolla. Koditon. SillÀ kodin tekee ne ihmiset siellÀ kodissa. Ei ne kauniit sohvatyynyt tai kallis taide seinillÀ.
Mutta nyt hymy huulille ja kohti viikonloppua. Vesi on ollut aina ollut mulle elementti, joka hieman pelottaa ja jota osaa kunnioittaa. SenpĂ€ takia ajattelin tĂ€mĂ€n viikonlopun valvoa silmĂ€ tarkkana tytsyjĂ€, jotka kuulemma viettĂ€vĂ€t viikonlopun vedessĂ€ đ Tietty aikakausi pÀÀttyi tĂ€nÀÀn, mutta pian pÀÀstÀÀn alkamaan uusi aikakausi. Rakentamalla koti talosta, joka on viimeisen vuoden kaipaillut asukkejaan. Jo oli aikakin â„
IHANAA PERJANTAI-ILTAA,
Rajavartioston kopteri…MeidĂ€n rannassa sama tilanne viime vkolla.En tiedĂ€,miten kĂ€vi.Niin surullista.
Moi Sanna,
juurikin nĂ€in. Ihan todella surullista ja jotenkin koskettaa lĂ€heltĂ€, kun nĂ€kee tuon konkreettisesti đ
Ihanaa sunnuntai-iltaa sinne, nautitaan niistÀ lÀhimmistÀ <3
Heippa
Onko teidÀn kotinne ostaneet paikkakuntalaisia tai/ja teille entuudestaan tuttuja?
Laitathan sitten paljon kuvia uudesta kodistanne. On kiva fiilistellÀ.
Mukavaa viikonloppua!
Moikka Ulla,
no tavallaan on paikkakuntalaisia đ Ei olla entuudestaan tuttuja!
Juu, ehdottomasti on tulossa paljon kuvia – kuvatulvaksi asti đ
Ihanaa sunnuntai-iltaa sinne <3