MORO MORO TOVERIT!

Koska mä oon tämän viikon ajan se juhlakalu (tai no, omasta mielestäni 24/7 365), niin sain luvan vallata tämän äipän blogin täksi päiväksi. Täytin sunnuntaina jo yksi vuotta. Sen kummempia kakkuja mulle ei nyt taiottu (toim.huom. koska erikoisruokavalio struviittikiteiden takia), mutta kuulemma heti, kun eläinlääkäri sen sallii, niin saan maailman isoimman nakkikakun. Ainakin näääääin ison (tassujen välin). En kuulemma enää ole ihan pikkuhauva, joten kaikki tempaukset eivät ole sallittuja. Pikkuhiljaa alan ymmärtämään, että se en olekaan mä, joka tätä showta ohjaa. Vaan noi ihmiset. Mut mikäs siinä, ainahan mä voin yrittää olla se pomo. Harvemmin siinä kuitenkaan onnistun. Älkää antako muun koon häiritä, kjäh. Pieni ja pippurinen olen.

Äiti sanoi, että mulla on nyt joku murrosikä. Meillä on kuulemma siis tällä hetkellä kolme murrosikäistä; mä, isimies ja toi mun isompi isosisko. Äiti sanoi, että ei eletä maailman helpoimpia aikoja. Ja sitten se nauroi päälle. Mun murrosikähän ei ole mitään verrattuna noiden kahden murrosikiin. Ainakaan mun mielestä. Mä vaan olen niin suloinen, minkäs mä sille voin. Mulla on muodostunut tässä vuoden aikana monta ihanaa harrastusta. Mielestäni en kaipaa listaan enää mitään esteratajuttuja, joista noi on puhunut. Mitä mieltä te olette, eiks nää riitä?

Harrastuksiini kuuluu:
☆ nukkuminen
☆ syöminen
☆ alatalojen Nella-koiran odotteleminen roskiksilla
☆ vihollisten (harakat ja varikset) väijyminen olohuoneen ikkunassa
☆ vihollisten väijyminen (postipate ja roskisauto) tuulikaapissa
☆ sylissä oleminen
☆ pusutteleminen
☆ ruokapöydän alla kyttäileminen
☆ despaciton tahtiin äiskän sylissä tanssiminen
☆ kumipossun sisälmyksien ulos vetäminen (kuudes possu menossa)
☆ painiminen morsmaikkuni, pehmolelu Nalle Puhin, kanssa (sorry Nella…)
☆ mökin alla piilotteleminen
☆ metsässä saalistaminen
☆ ohikulkeville veneille murahteleminen
☆ unien näkeminen
☆ sydämien sulattaminen nappisilmilläni
☆ valkoisiin taljoihin sulautuminen
☆ shampoopullojen varastaminen suihkusta
☆ nappikuulokkeiden syöminen
☆ turkkia kuivatessa protestoiminen
☆ kylkikyljessä oleminen
☆ pikkusiskon seuraaminen
☆ Flexi -taluttimien tuhoaminen
☆ satunnainen protestipissaileminen
☆ kuoppien kaivaminen takapihalla (täältä tullaan kiinalaiset lajitoverit!)
☆ kanakierteistä haaveileminen
☆ luontodokumenttien katseleminen

Kaiken kaikkiaan mä rakastan elämää. Kaikista ihaninta on nukkua aamulla pitkään. Käydä pikaisesti ulkona ja saada aamupalaa. Mennä takaisin nukkumaan ja toistaa tuo sama rituaali. Siinä illansuussa mä aktivoidun ja me usein leikitään piilotusleikkejä. Tai heitellään leluja. Tällä hetkellä me opetellaan jätä-käskyä. Mä olen kuulemma vähän kovapäinen aina välillä, mutta kukapa nyt ei puolustaisi omaa pehmomustekalaansa tai sitä kumipossua, jonka sisälmykset tursuilee pihalle. Turha tulla meitsille ryttyileen. Ai niin, en mä ollukkaan se pomo. Hups, se aina välillä unohtuu.

Jos mä saisin päättää, niin me asuttaisiin vallan tuolla mökillä. Ensinnäkin musta on kuoriutunut ihan kelpo venekoira. Päivystän kokassa ja otan vastaan ne ekat tyrskyt myrskykelillä. Meidän mökki on saaressa, joten pääsen usein veneeseen. Venematka kestää ihan sopivan ajan. Noin 34 sekuntia suuntaansa. Laiturille kun pääsen, niin sinkaisen ekana kalliorannalle katsomaan onko lokit jättäneet kaloja. Harvemmin on. Ei oikeastaan vielä ikinä, mutta toivossa on hyvä elää. Sitten mä tarkistan tilukset ja ilmoitan kotiväelle, että on turvallista rantautua. Sen jälkeen menen passiin mun tutkapaikalle verannalle ja otan nokoset. Laivakoirana olo kun on vähän väsyttävää puuhaa.

Mut hei, nauttikaa tekin tästä sadepäivästä yhtä täysillä kuin mä. Mä lähden nyt aamulenkille katsomaan näkyykö Nella-koiraa ♥

LOVE, PEACE & CHICKEN GREASE,

TOBY