keskiviikko 17. toukokuu 2017

Hyvinvoinnin positiivinen kierre


HELLUREI!

Ja kiitos tsempeistä eiliseen postaukseen – herra pikkupotilas voi hyvin! Veikkaan, että tämän hetken suurin tuska on se, että vatsasta ajeltujen karvojen tilalle alkaa kasvamaan sänki ja sekös vasta kutittaa. Töttörö päässä kun ei pääse itse kutittamaan, niin tulee sitten aina luokse, antaa merkin (sellainen karski kurkkuääni) ja saa rapsutusta :)

Muistatteko kun kerroin teille rakkaimmasta liikuntaharrastuksestani, juoksusta? Siitä, että haluan ehdottomasti päästä jälleen siihen flow-tilaan, jossa juoksu on mukavinta. Siihen kuuluisaan runner’s high -moodiin. Se taisi olla Riina joka taannoin pyysi kertomaan juoksukoulusta lisää, joten tässä sitä nyt tulee. Lyhykäisyydessään. Juoksukoulua on nyt takana kolmisen viikkoa ja se on ehkä paras asia, minkä olen itselleni tehnyt. Siinä missä aiemmin ajattelin, että kyllähän mä nyt juosta osaan on vaihtunut pätevän ohjaajan oppeihin siitä, kuinka liikuttaa käsiä, kuinka nostaa jalkaa, kuinka askeltaa ja miten lantion saa pidettyä ylhäällä. Niin, että juoksu on kropallekin teknillisesti mahdollisimman hellää. Vielä on puolet jäljellä koulua, mutta jo tässä vaiheessa juoksumotivaatio on huikea. Meillä on kiva ryhmä ja tuntuu, että tuo ryhmänpaine on se, joka saa väsyneenäkin päivänä lenkille.

Juoksukouluun kuuluu yksi tekniikkatunti ja yksi vapaaehtoinen tunnin lenkki viikossa. Lisäksi kaksi kotona tehtävää juoksulenkkiä, jotka vaihtelevat tempoltaan, ajaltaan ja sisällöltään viikottain. Kunto ei ihan vielä ole sillä tasolla, että jaksaisin niitä rakastamiani pitkäkestoisia peruskuntolenkkejä, mutta pikkuhiljaa. Kuten aina, niin myös nyt liikunta tuo mukanaan positiivisen kierteen. Hyvinvoinnin positiivisen kierteen. Kroppa huutaa terveellistä ruokaa. Melkein aina. Eilen se huusi pizzaa ja sai sitä ;) Smoothiet ja vihermehut kuuluvat taas päivittäiseen ruokavalioon ja kasvisten osuus jääkaappitilasta on lisääntynyt merkittävästi.

Käykö teilläkin näin? Itselleni käy tosi usein. Eli jos alkaa skarppaamaan ruokavalion kanssa käy niin, että innostuukin liikkumaan. Kun innostuu liikkumaan, tekee mieli syödä terveellisesti. Tässä iässä voisi sanoa, että on korkea aika laittaa itsensä kuntoon. Loppuelämän kuntoon ja vielä ylläpitää tuota kuntoa. Mies kertoi eräästä esimerkistä (olisikohan ollut Aki Hintsan kirjasta…?) siitä, että miten ihmiset aina kuvittelevat alkavansa aktiivisen ja liikunnallisen elämän eläkkeellä. Golfaavansa Espanjan auringon alla ja hiihtävänsä Lapissa kaamoshiihtoja. Kerrankin kun on aikaa. Ajatuksena tosi hieno, mutta ei se kunto välttämättä enää tuolla iällä ole sellainen, että pystyisi näitä asioita tekemään. Ellei sitä kuntoa ole jo pitänyt yllä ennen tuota eläkeikää.

Tämä tavallaan avasi omat silmäni. Haluan olla eläkkeellä ollessani siinä kunnossa, että jaksan kiertää miehen kanssa golfkenttiä. Jaksan leikkiä lastenlasteni kanssa ja kontata maassa. Vielä jopa päästä sieltä kontisiltani ylös ilman sen kummempia tuskia :D  Senpä takia pienillä päivittäisillä valinnoilla ajattelin pitää itseni kuosissa. Se muuten on vuosi vuodelta vaikeampaa. Juoksussa olen huomannut, että ne siinäkin tärkeimmät lihakset eli syvät vatsalihakset ovat aika rappiolla. Tarttis tehdä jotain. Lankutushaaste alkaa tänään! Hep, kuka on mukana? Ollaan sitten juhannuksena timmissä kunnossa, ainakin keskivartalon kohdalta:)

Iltapalaksi on tänäänkin smoothiet. Tein ne jo valmiiksi jääkaappiin odottamaan. Tänään smoothiesta löytyy sen perinteisen MSM-jauheen, lucuman, macan, kurkuman ja pellavansiementen lisäksi banaania, omenaa, rahkaa ja sokeritonta mansikkakiisseliä. Hyvää kuin mikä! Jotenkin olo on niin hyvä, kun on elämä balanssissa liikunnan ja ruokavalion suhteen. Turhia paineita niistä kuitenkaan ei kantsi itselleen asettaa. Pääasia, että on tyytyväinen siihen mitä peilistä näkyy ja jaksaa arjen askareissa, eiks niin?

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,

* Foodin Luomukurkumajauhe saatu Lielahden Life -myymälästä


6 Responses to “Hyvinvoinnin positiivinen kierre”

  1. Jenni sanoo:

    One word: pilates! Pysyy kroppa kuosissa, syvät vatsalihakset, reidet, pakarat, selkä ja kyljet, noin muutama mainitakseni. Parasta kehonhuoltoa. En osaisi olla ilman. Huikea tuki mihin tahansa liikuntaan, myös juoksuun :)

    • Maria Maria sanoo:

      Kiitos Jenni vinkistä,
      mä oon nyt pari vuotta harkinnut tuota pilatesta ja se on vieläkin harkinnan asteella. Voitko kuvitella? :D
      Vitsi, nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Ehkä ensi viikolla ;)

  2. Riikka sanoo:

    Juoksukoulu olisi minullakin paikallaan. Kas, lähdin aikoinaan liian nopeasti juosten liikkeelle ja hyydyin koko hommaan kun kehitystä ei tuntunut tapahtuvan. Sitten otin ja repäisin, menin crossfitin alkeiskurssille ja sille tielle jäin. On ollut rankkaa ja on edelleenkin. Juoksukoulu saa odottaa, tai sitten ei. Totta tosiaan, miksi odottaa eläkkeelle asti? Hyvänen aika, jos et ole liikuntaa harrastanut siihen mennessä, tuskin tulee aloitettuakaan? Korkeintaan kävelylenkit, vaikka ikäihmiset tarvitsevat myös painoharjoittelua. Itse olen 40+ joten oli korkea aika tehdä jotain, ja toivon hartaasti pysyväni tällä tiellä. Jos jotain positiivista asian tiimoilta haetaan ja mikä motivoi edelleen jatkamaan on se, kun menin mekkoa ostamaan ja sovitin sellaista hihatonta mallia. Tuumasin että en kyllä näillä käsivarsilla välittäisi hihattomasta mekosta, mutta myyjä totesi että mulla on ihan hyvät käsivarret (no myyjät aina kehuu, tiedetään). Eli lisää vaan painoja tankoon!

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Riikka,

      mulla katos on ihan sama juttu; kaikki heti tänne nyt ja sitten tulee takapakkia, kun ei malta aloittaa rauhassa. Juoksukoulu auttaa kyllä tähän asiaan huimasti! :)

      Mä olen miettinyt tuota crossfitiä. Se olisi niin ihanaa. Varmasti tulee laitettua itsensä ihan äärirajoille. Pitää koklata joskus.
      Hei juuri näin, nyt juoksukouluun ilmoittautumaan…ei sitä välttämättä enää eläkeiässä pysty aloittamaan noinkin raskasta uutta lajia.

      Just koklasin kanssa mekkoja yksiä häitä varten ja tulin tulokseen, että viimeisen kahden vuoden aikana mun käsivarret on alkanut roikkumaan :D Nyt on pakko alkaa tehdä niille jotain!

  3. Api sanoo:

    Lankutushaaste otettu vastaan-ja aloitettu ☺️

    • Maria Maria sanoo:

      Hei loistavaa!

      Tuo onneksi tuntui aika helpolta näin ens alkuun…saas nähdä, miten meidän jatkossa käy :)

Kommentoi